Tiedän, että täällä on puitu miljoona kertaa tästä aiheesta, mutta nyt olen todella epätoivoinen...
perjantaina meille tuli uros pentu taloon reilun vuoden ikäisen nartun seuraksi. Siitä asti on ollut ihan mahdotonta elämää, vanha kissa ei hyväksy ollenkaan tulokasta. on yrittänyt karata monesti ulos (on sisäkissa, jota valjailla ulkoilutetaan) ja murisee ja volisee. ei siedä nähdä pentua, eikä sen ääntä. tähän asti on pidetty eri huoneissa ja vain "valvotusti" tuotu samaan tilaan, mutta ei siitä mitään tule. toinen itkee ikävää toisessa huoneessa ja toinen murisee ja volisee toisessa. on kokkeiltu tuoksun tuomista vanhalle esim, pyyhkeellä, jolla pentu on nukkunut tms. mutta eikun vain murisee ja kirmaa karkuun. Vanha kissa on syönyt todella vähän ja lymyilee vain vaatekaapissamme ja on erittäin loukkaantunut. meidän piti jo miehenikin kanssa muuttaa eri huoneisiin, jotta omat yöunemme ovat turvatut...
kertokaa onko mahdollista, että vanha kissa ei ikinä tulisi hyväksymään uutta? ja kuinka kauan voi mennä ennen kuin edes pystyisi olemaan samassa tilassa? apua, mitä oikeasti tehdä....???
perjantaina meille tuli uros pentu taloon reilun vuoden ikäisen nartun seuraksi. Siitä asti on ollut ihan mahdotonta elämää, vanha kissa ei hyväksy ollenkaan tulokasta. on yrittänyt karata monesti ulos (on sisäkissa, jota valjailla ulkoilutetaan) ja murisee ja volisee. ei siedä nähdä pentua, eikä sen ääntä. tähän asti on pidetty eri huoneissa ja vain "valvotusti" tuotu samaan tilaan, mutta ei siitä mitään tule. toinen itkee ikävää toisessa huoneessa ja toinen murisee ja volisee toisessa. on kokkeiltu tuoksun tuomista vanhalle esim, pyyhkeellä, jolla pentu on nukkunut tms. mutta eikun vain murisee ja kirmaa karkuun. Vanha kissa on syönyt todella vähän ja lymyilee vain vaatekaapissamme ja on erittäin loukkaantunut. meidän piti jo miehenikin kanssa muuttaa eri huoneisiin, jotta omat yöunemme ovat turvatut...
kertokaa onko mahdollista, että vanha kissa ei ikinä tulisi hyväksymään uutta? ja kuinka kauan voi mennä ennen kuin edes pystyisi olemaan samassa tilassa? apua, mitä oikeasti tehdä....???
Vastaukset 7
Vanhimmat
KalleKolli oli n 2 v kun Piipaneiti tuli taloon. Kalle olisi heti ollut kaveri mutta neiti lymysi sängyn alla sähisten n pari päivää kunnes vähitellen rohkaisi mielensä ja tuli esiin. Piipa on löytökissa (tuli meille jotain 4 kuukauden ikäisenä) ja ilmeisesti ei ole pentuna saanut kovin hyvää hoitoa kun ei ensin osannut (eikä toisaalta vieläkään osaa) peittää hiekkalaatikon jätöksiä, Kalle peittelee ne uskollisesti.
Alussa Kalle taisi olla esikuva esim. pesuhetkinä, sitä oli hupaisa seurata kun toinen matki kaikki liikkeet. Niistä on tullut parhaat kaverit, ne nukkuvat vierekkäin sängyllä,
pesevät toisiaan, leikkivät takaa-ajoa. Kerran kun Piipa oli hukassa (2 päivää, oltiin kesämökillä) Kalle oli levoton, se haki Piipaa sen nukkumapaikoista eikä osannut olla aloillaan.
Kun Piipa löytyi kaikki oli hyvin ja ruoka maistui. Kalle on nyt 11 v ja Piipa 9 v.
Kyllä ne ajan kanssa oppii yhdessä elämään. Itse taas kehottaisin että antaisit niiden tutustua vaan rauhassa toisiinsa eli ei eri huoneisiin, näin siinä menee vaan kauemmin aikaa. Kissojen täytyy pitää ikäänkuin "arvojärjestystappelu" ( mutta jos kovin rajun näköiseksi menee olisi ne hyvä ottaa irti toisistaan), jossa edellinen kissanne saa näyttää tulokkaalle olevansa "rouva talossa". Tämän jälkeen kissat voivat sitten vähitellen alkaa hyväksymään toisiaan.
En tiedä toimiiko kissojen kanssa sama kuin koirien, että kun uusi tulee taloon niin vanhaa on hellittävä entistä enemmän ja varsinkin kun uusi tulokas on näköpiirissä. Eli kun laitat kissat samaan paikkaan ja jos mahdollista, ettei vanhempi kissa vihoittele sinullekin, niin pitele tätä vanhempaa sylissä ja puhele rauhallisesti ja silittele ja rapsuttele ja anna tulokkaan olla missä haluaakin.
Meillä on sellainen tilanne että kun mennään avon vanhempien luo maalle niin siellä on yksi leikattu kesykissanarttu (sisä- ja ulko-) ja kaksi leikkaamatonta villimpää ulkonarttua. Toinen ulkokissoista haluaisi kovasti tehdä tuttavuutta meidän sisarusten kanssa mutta nämäpä sähisevät ja murisevat tälle ja sama homma tämän kesymmän yksilön kanssa. Lenni jo jotenkin tulee toimeen tämän kesyn kanssa, kulkee perässä uteliaana ja koittaa haistella mutta Lutu on täysin hysteerinen nähdessään Aamun (eli kesy yksilö). Kai ne siitä joskus tottuu toisiinsa, tai sitten ei.. Sen näkee.
Valitin tänne joku aika sitten kun leikattu uroskissani ei hyväksynyt uutta pentua.Käytös oli samantapasta,ja olimme huolissamme,että kissa karkaisi.
Kun ilmat oli vielä lämpimämmät se pysytteli poissa, mutta ei koskaan mennyt kauas.Alussa se mourusi kotona ja oli rikkoa kissaoven päästäkseen ulos.Pikkukissalle muristiin uhkaavasti.Jos sille näytti kissaa, se sähähteli.
Tilanne paranee kokoajan.Kissa tulee aina enemmän kodin eteen oleskelemaan ja nukkuu yöt sisällä.Vanhempaa kissaa on huomioitu mahdollisimman paljon, ja se saa joskus herkkuja.(Saa se pikkunenkin..)Nyt se pystyy nukkumaan sohvalla,vaikka pikkukissa olisi huoneessa.Vanhempi tosin vielä pyrkii paljon ulos,ja selvästi välttää pikkusta kissaa.Aikaa tähän meni,ja kissa oli tosi loukkaantunut.Paljon rapsutusta ja sylissä pitoa.Vanha kissamme ei hyökkäisi,vaan halusi vain epätoivosesti pois pikkukissan luota.Nyt se sitten on jo tottunut, mutta ei ihan hyväksynyt.Ja pikkunen ei enää yritä mennä liian lähelle.
Toivotaan parempaa,että kissasi tottuu.Se on vanhalle kissalle paha uhka,tollanen pentu.Kissahan on ollut maailman napa ja sitten tuodaan tollasia pieniä kissoja.Hyi meitä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=627&posting=22000000002265637
Tuolta löytyy vinkkejä. Viestin sisällä olevista linkeistä toinen ja kolmas ovat vahingossa samat, toisen linkin pitäisi olla
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/pages/0,,167006_527491,00.html
Voi tosiaan mennä kauankin, mutta kärsivällisyydellä edetään ja saadaan tuloksia. Mekin nukuimme eri huoneissa...
Osta Feliwayhaihdutin, jos sinulla ei jo sitä ole. Jos kämppä on iso ja on paljon "mutkia" kannattaa ostaa pari, sillä Feliwayn teho pienenee, jos tilassa jossa sitä käytetään, on paljon esim. käytäviä tai pieniä oviaukkoja.
Kannattaa ehkä aloittaa tutustuminen ihan austa ja pitää kissat erillään ilman tapaamista muutaman päivän, ja sitten aloittaa ihan alusta uudelleen.
Teidän omat reaktionne ovat myös tärkeitä: jos olette hermostuneita ja stressaantuneita ja jännittyneitä, kissat vaistoavat sen ja hermostuvat itse. Eli syvä henkäys, rentoutukaa, tehkää kissojen tapaamisista hauskoja, jättäkää niistä positiivinen mielikuva, niin pääsette eteenpäin. Voisitte myös kokeilla tuota verkko-ovea. Se on hankala, mutta jos kissojen skisma jatkuu pitkään, se kannattaa tehdä, sillä se tosiaan auttaa.
Joillain kissoilla vaan kestää hyvin kauan hyväksyä uusi kissa, sille ei voi mitään. Jotkut kissat eivät koskaan tule parhaiksi kaveruksiksi, mutta 99% kissoista oppii rauhallisen rinnakkaiselon muiden talossa olevien kissojen kanssa ja pysyttelevät poissa toistensa tieltä, eivät tappele, mutteivät leikikään. Aikaa ja kärsivällisyyttä, kyllä se siitä ratkeaa.
Tottakai se on alussa tuollaista! Antakaa vaan olla samassa huoneessa yöt ja päivät. Muuten menee pidempään siihen tottumiseen. Onko narttu leikattu? Jos ei niin kannattaa leikata. Saattaa auttaa asiaa. Sen vielä haluaisin sanoa, että ei se sitä pentu kissaa tapa, vaikka äänet ovatkin tosi "karmaisevia" joten turha pitää erillään!