Mitä uutta haluait elämääsi ja aiotko päästä yksinäisyydestä eroon?
Vuosi 2014
ex sohvapottu
19274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Totta helvetissä aion päästä tästä paskasta eroon. Taistelen yksinäisyyttä vastaan kunnes kuolen. Jos mistään ei tule mitään, kuolema tulee nopeasti.
Tuskin yksinäisyyteni tänäkään vuonna päättyy, onhan se jatkunut jo niin monta vuotta. Koska viime vuonna todellakin yritin yksinäisyydestäni eroon päästä, eikä lopputuloksena ollut kuin särkynyt itsetunto, niin tänä vuonna ajattelin kokeilla jotain muuta. Keväällä osallistun ylioppilaskirjoituksiin, ja jos (kun?) hyvin menee, aloitan sosiologian opiskelut yliopistossa syksyllä. Vuosia kestäneen työttömyyden päättäminen on siis tämän vuoden tavoite.
Olen myös pohtinut uuden harrastuksen aloittamista, lenkkeilyn, kuntosalin ja nyrkkeilyn lisäksi. Tavallaan tekisi mieli kokeilla tanssikoulua (valssia yms), mutta niin, itsetunto on vieläkin sen verran alhaalla, ettei oikein huvittaisi mennä hakemaan lisää iskuja. Ajattelinkin, että jonkin vieraan kielen opiskelu voisi olla mielenkiintoista, esimerkiksi ranska tai venäjä. Minulla on aina ollut huono kielipää, mutta mitäpä sillä väliä, kun omaksi huvikseen opiskelee.
Ihan samoja kieliä olen pohdiskellut. Ranskaa olen joskus pari vuotta opiskellut ja siitä olisi helppo jatkaa, venäjä pitäisi aloittaa ihan alkeista. Kävin jo katsomassa Institut Francaisin intensiivikursseja mutta ensin pitäisi löytää oikea taso ennen kuin voin ilmoittautua.
Onko sinulla sen kummallisempaa syytä, miksi mietit juuri näiden kahden kielen välillä? Minulla se syy ei ole sen eksoottisempi kuin, että molemmat kielet kuulostavat korviini kauniin sointuvilta. Venäjä ehkä kiinnostaa enemmän, kun oikein pohdin, sillä kyrilliset kirjaimet ovat mielestäni kauniita. Mietin myös espanjaa ja italiaa, joten seuraaviksi vuosiksi riittää vielä opittavaa.
Molemmat kielet ovat hyödyllisiä ja kauniita. Ranskassa matkaillessa ranskan kielen taidosta on ehdottomasti etua. Sama pätee tietysti myös Venäjään ja venäjän taitoon, mutta en näe itseäni ainakaan lähivuosina omatoimimatkailemassa Venäjällä, Ranskaan sen sijaan varmasti vielä jossain vaiheessa jatkan tutustumista.
Tiedät, muuten, varmaan Cafe Linguan jos asut pääkaupunkiseudulla (https://www.facebook.com/groups/147968218893/).
Mietin itse myös liittymistä hospitalityclub.org -listalle. En ole valmis majoittamaan ketään enkä itsekään matkoillani halua majoittua yksityisasunnoissa, mutta sitä kautta voisi harjoittaa kielitaitoaan tarjoamalla opastusta kotipaikkakunnalla tai saada hyvän oppaan omilla matkoillaan kohdepaikkoihin..
Kielissä on toki myös hyötynäkökohta, itse en ole paljoa matkaillut, kerran käynyt etelänaapurissa ja kerran länsinaapurissa, eikä englantia kummempaa tarvinnut. Yksin matkustaminen ei vain oikein tunnu sopivan minulle, ja kieliä harrastaisinkin lähinnä omaksi huvikseni.
En asu pääkaupunkiseudulla vaan keskisessä Suomessa, ja ikävä kyllä minulla ei ole Facebook-tiliä(kään), joten en voinut linkkiäsi tarkistaa, se vaatii sisäänkirjautumisen. Googletus kuitenkin paljasti, mikä Cafe Lingua on, ja sellainen löytyy myös täältä. Se voisi olla mukava tapa tutustua toisesta kulttuurista saapuneisiin ihmisiin.
En minäkään ehkä heti lähtisi ventovierasta majoittamaan, enkä lähtisi ventovieraan luokse (lienee yllättävää, kun olen kuitenkin yksinäinen!), mutta esimerkiksi venäläisen matkailijan opastamista kotikaupungissa voisi kyllä harkita. Venäläisten matkabuumin on nimittäin huomannut täälläkin :)
Tyttöystävän toki haluaisin mutta ei heitä voi pakottaa tykkäämään.
Ei ole minusta kiinni pääseekö yksinäisyydestä eroon kun ei kukaan halua tutustua.
Yritän innostua entistä useammin mukaan, kun pyydetään "yöelämään" ja käydä elokuvissa ja teatterissa jne, mutta sitähän en voi tietää osuuko silti kohdalle sellainen mies, jonka kanssa kiinnostus heräisi puolin ja toisin.
Waretan muutama kymmenen uutta pornoleffaa sekä ostan tai waretan jokusen tietokonepelin. Virosta ehkä pari kertaa pillua. En tietenkään halua yksinäisyydestä eroon, yksinäisyys on taivas kun saa olla rauhassa.
Tänä vuonna yritetään saada vuosikausia roikkuneet yliopisto-opinnot loppuun, päästä yksinäisyydestä eroon ja päättää pitkä työttömyysputki. Tai no olen iloinen jos edes yksi noista toteutuisi tänä vuonna.
Edelliset 10 uutta vuotta olen viettänyt itsekseni, kuten tämänkin, enkä odota tältäkään vuodelta mitään poikkeuksellista. Viime UV joskin tein uuden vuoden lupauksen, jonka taisin pitäkkin. Ehkä joku nainen ottaa yhteyttä, mutta tuskin, ja vaikka ottaisikin niin tuskimpa se mihinkään etenee. Kaikki on turhaa.
Viime vuosi oli pahin vuosi. Koko vuosi todella raskas ja vain paheni loppua kohden.Viime kevät vielä ihan siedettävää, mutta varsinkin kesän jälkeen elämä oli aivan kamalaa. Tietysti pitää olla kiitollinen siitä, ettei mitään vakavaa sattunut itselle, eikä niille harvoille lähimmäisille.Ei sairautta, onnettomuuksia yms todella vakavaa. Eli olisi viime vuosi toisaalta voinut olla paljon vaikeampikin. En saisi toisaalta valittaa "turhasta".
Mutta kuitenkaan en toivo tälläistä vuotta kenellekään toiselle. Itsetuntokin putosi tuon vuoden aikana todella alas, missä se on vieläkin. En muista, koska viimeksi olisi ollut helppo vuosi. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksetta raskaita, vaikka olisi kuinka positiivisesti yrittänyt ajatella. "Kiitos" kaikelle niillä, jotka ovat taas saaneet itsetuntoni putoamaan. Niitä ihmisiä löytyy sukulaisista ja kauempaakin. Paljon on elämään jo mahtunut todella ilkeitä ihmisiä, vaikka nuori vasta olenkin.
Toivon todella, että tämä vuosi olisi edes vähän parempi. Toivottavasti voimat riittää minulla ja yhdella läheisellä. Olisi meilläkin helpompaa ilman jatkuvia vastoinkäymisiä. Ei kyllä hyvältä näytä, sillä viime päivät ovat olleet hyvin raskaita, kiitos taas parille "ihanalle" ihmiselle, jotka ajattelevat vain itseään ja ovat aina oikeassa muista välittämättä :(
Painoin peukkua, en siksi että sinulla on ollut raskas vuosi vaan siksi, että olet kuitenkin kiitollinen hyvistä asioista ja jaksat yrittää olla positiivinen ja uskoa parempaan.
Toivon, että tästä tulee sinulle hyvä vuosi. Voimia.
Jos ei muuta, niin ainakin toivon ihmissuhteeni etenevän..
Löysin netistä yhden naisen, siitä tulee tänä vuonna kolme vuotta. Tosin valitettavasti ollaan tavattu vasta pari kertaa. Useampaankin kertaan usko mennyt, mutta toisaalta ei oikein ole tuntunut sopivalta yrittää mitään muutakaan. Toivon että tämä tilanne ratkeaisi jotenkin. Yritän osaltani vaikuttaa siihen että se ratkeaisi mahdollisimman hyvällä tavalla, mutta sehän ei ole minun päätettävissäni.
Toivoisin että kerrankin minulla olisi ihan oikea tyttöystävä.. Kaipaukseni on jatkunut jo aivan liian pitkään. Välillä kyllä pelkään ettei tänäkään vuonna tapahdu mitään. Olen alkanut kärsiä kauheasta ikäkriisistä, kun kohta olen 30 ja elämä tuntuu jumittuneen joskus teinivuosina.. Ei tunnu mukavalta ajatella että olen ollut melkein puolet elämästäni jumissa. Toivon todella että tämä muuttuisi, en halua elää näin kuolemaani asti.
Jotenkin kumma juttu sinänsä.. Vaikka ei tapahdu mitään muuta, kuin joku nimetön painaa plussaa.. Silti sekin voi tuntua hyvältäkin. Ei se toki muuta miksikään sitä että haluaisin oikeasti koskettaa toista, halailla ja helliä..
Mutta silti. Vaikka se on tavallaan jotenkin etäistä, teknistä ja ehkä omalla tavallaan kylmääkin.. Silti, joku tuntematon jossain toivoo ihan vilpittömästi hyvää toisille. Tämä mitä ilmeisimmin todistaa sen, että pienilläkin teoilla voi tehdä hyvää. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta ehkäpä itse kukin voisi välillä vaikka sanoa kauniisti jollekin toiselle, ei mitään sen ihmeempiä, ihan peruskohteliaisuuksia joita varmaan jokainen osaa. Ehkä hymyillä vähän, vaikkei ehkä itsestä ihan siltä tuntuisikaan.
Painakaa vaikka niitä plus-nappuloita, jos ette muuta keksi :D
MInä lähetin jo yhden yhteydenoton ja sain vastauksen :-) Nyt rustaan toista viestiä. Vuoden tavoite; irti kyynisyydestä ja ainakin kerran livetreffeille! Katsotaan miten neidin käy.
Itsenäisyyspäivänä 2000 päätin että se on viimeinen itsenäisyyspäiväni yksin.
Noh, siitä on aikaa yli 10 v. ja vietän yhä itsenäisyyspäivän yksin. Eli mikään ei ole muuttunut.
Ja ylipäätänsä kaiket päiväni vietän yksin, oli sitten itsenäisyyspäivä tai arki.
Olet yrittänyt muuttaa elämääni, ja saada kavereita, olen epäonnistunut tässä.