nakkeja patilasta

Kylla tekis mieli vieda, ettei tarttis katella noita nenattomia. kavis muuten hyvin hjallikselle sillahan ei ole leukaa. onks sulla ?

målare kirjoitti:

Kylla tekis mieli vieda, ettei tarttis katella noita nenattomia. kavis muuten hyvin hjallikselle sillahan ei ole leukaa. onks sulla ?

målare se onkin hauska mies. Isonenät iskevät nenättömiä ja leuaton vetää rahat.
Onkos hra maalari siellä Pattiksella nyt? Jos olet niin heitä ne makkarat nyt helvet*iin ja ryhdy rellästelemään ja raportoi menosta hieman tännekin.

Muistui noista nakeista mieleen joskus 80- luvulla tapahtunut juttu.
Oltiin Hki Vantaalla ystäväni Kallen kanssa odottamassa lentoa BKK:iin, mutta ylväästä retkikunnastamme puuttui vielä Masa.
Onneksi koneen lähtö oli siihenaikaan normi myöhässä sen kolme tuntia, niin masakin kerkes mukaan.
Jälleennäkemisen riemussa Masa tarjos meille tuopilliset, hyvin tuntui maistuvam se Masallekkin, joka kerto viettäneensä bubi-iltaa viime yönä ja olevansa melko pöllyssä vieläkin.
Eipä mennyt kauaa, kun Masa nukahti pöytään ja puolilasia olutta jäljellä. Tuumattiin Kallen kanssa, että antaa Masan nukkua niin jaksaa paremmin pitkän lennon.
Eipä mennyt aokaakaan, kun ilmailuhallituksen virkamies, noin kolmekymppinen mimmi, tuli paikalle ja sanoi, että tämä nukkuva kaveri ei ainakaan tänään Bangkokiin lähde. Minä sanoin tytölle, että lähtee varmasti, että lähdön epäämiseen tarvitaan vahän enemmämn natsoja virkapukuun.
Lähtökuulutus tuli, me ruvettiin Kallen kanssa herätteleen Masaa. Masa oli ihan sekasin nakit silmillä ja sanottin, että älä puhu mitään, nyt lähdetään koneeseen.
Lähtöportilla ilmailuhallituksen mimmi jo odotteli meitä ja kerto Finnairin lähtöselvittäjälle, että toi yks jätkä ei sit ainakaan lähde.
Kaikki muut matkustajat oli jo koneessa, ja me neuvoteltiin Masan lähdöstä, viimein sovittii, että kysytään koneen kipparilta, miten asia ratkaistaan. Finnairin mimmi soitti portilta koneeseen ja kippari komensi päälentoemännän tuomaan viestiä.
Odotettiin paska jäykkänä, että kuinkas tässä käy.
Vihdoin lentoemäntä saapuu, vilkaisee meitä ja sanoo, no niin pojat, koneeseen vaan, että päästään lähtemään.

Pattisfani kirjoitti:

Muistui noista nakeista mieleen joskus 80- luvulla tapahtunut juttu.
Oltiin Hki Vantaalla ystäväni Kallen kanssa odottamassa lentoa BKK:iin, mutta ylväästä retkikunnastamme puuttui vielä Masa.
Onneksi koneen lähtö oli siihenaikaan normi myöhässä sen kolme tuntia, niin masakin kerkes mukaan.
Jälleennäkemisen riemussa Masa tarjos meille tuopilliset, hyvin tuntui maistuvam se Masallekkin, joka kerto viettäneensä bubi-iltaa viime yönä ja olevansa melko pöllyssä vieläkin.
Eipä mennyt kauaa, kun Masa nukahti pöytään ja puolilasia olutta jäljellä. Tuumattiin Kallen kanssa, että antaa Masan nukkua niin jaksaa paremmin pitkän lennon.
Eipä mennyt aokaakaan, kun ilmailuhallituksen virkamies, noin kolmekymppinen mimmi, tuli paikalle ja sanoi, että tämä nukkuva kaveri ei ainakaan tänään Bangkokiin lähde. Minä sanoin tytölle, että lähtee varmasti, että lähdön epäämiseen tarvitaan vahän enemmämn natsoja virkapukuun.
Lähtökuulutus tuli, me ruvettiin Kallen kanssa herätteleen Masaa. Masa oli ihan sekasin nakit silmillä ja sanottin, että älä puhu mitään, nyt lähdetään koneeseen.
Lähtöportilla ilmailuhallituksen mimmi jo odotteli meitä ja kerto Finnairin lähtöselvittäjälle, että toi yks jätkä ei sit ainakaan lähde.
Kaikki muut matkustajat oli jo koneessa, ja me neuvoteltiin Masan lähdöstä, viimein sovittii, että kysytään koneen kipparilta, miten asia ratkaistaan. Finnairin mimmi soitti portilta koneeseen ja kippari komensi päälentoemännän tuomaan viestiä.
Odotettiin paska jäykkänä, että kuinkas tässä käy.
Vihdoin lentoemäntä saapuu, vilkaisee meitä ja sanoo, no niin pojat, koneeseen vaan, että päästään lähtemään.

Hauska tarina! :)

On meinaan ihan järkky lento tiedossa kaverille laskuhumalassa sitten kun heräilee. On kokemusta itselläni tuosta. Pystyn esittämään (omasta mielestäni ainakin ja onnistuneesti) selvää jopa kolmen promillen kännissä ja oon joskus paluulennolla ollut umpitunnelissa koneeseen mennessäni.

Siellä sitten tulee kaamea olo kun paikat turpoaa alipaineessa ja puristelet naama valkoisena penkin kahvoja viittä vaille paniikkihäiriössä ja rintaa puristaa ja päässä ei kierrä veri...

Olen aika iso kaveri, noin 120kg ja sammuin kerran eräällä lennolla ikkunapaikalla istuvan pienen miehen päälle niin että kuolani valui suusta sen pikkutakille. Lopulta ukko hermostui ja tönäisi minua aggressiivisesti. Olin sen verran suloisessa umpihumalassa että katsoin asiakseni tuijottaa sitä miespoloa tunnin verran ja murisin hänelle. Kaverin naama oli punainen kuin paloauto.

Vieläkin hävettää koska tuo ei ole lainkaan normaalia käytöstäni mutta suurella sydämellä olen sen valmis antamaan itselleni anteeksi.)