Moni varmaan ajattelee, että mitä tämmöinen 20 vuotias tänne tulee inisemään, mutta olen vain tuskallisen huolestunut, eivätkä lekurit ja kardiologit osaa paljoa sanoa.
Minulla on ollut nelisen vuotta masennusta johon on kuulunut monia ahdistuneisuus ja paniikkioireita. Lääkkeitä sairauteen olen syönyt 2 vuotta.
Suvussa on paljon eri sairauksia, varsinkin äitini puolelta mm. verenpaine, rytmihäiriöt, diabetes jne. Olen myöskin aivan tolkuton stressaamaan pienimmistäkin asioista, mitkä ovat ehkä osa minun kyseistä tapausta
Oireeni ovat oletettavasti alkaneet jo viime kesästä, mutten osannut ottaa niitä niin vakavasti (kys. kesä meni suurinpiirtein vain täydessä ahdistuneisuudessa)
Hain lääkäriin, kun eräänä päivänä koulussa olin aivan tolkuttoman voimaton.
Veri ei kiertänyt raajoissa, mikä sattui aivan suunnattomasti vaikka vain viittasikin tunnilla (joka siis silloin johtui huonosta verenkierrosta).
Illemmalla koulun jälkeen tekiessäni raporttia, iski se järjetön puristus rinnassa ja tuntui siltä kuin olisi isketty kirveellä keskelle rintakehää ja se kipu säteili vasemman käsivarren 'alliin'. Se kipu tuntemus oli todella outo, mutta se voimistui pikkuhiljaa, kunnes kipu oli sietämätöntä ja huusin kaksinkerroin lattialla. Kohtaus kesti n. 30 minuuttia.
Sen jälkeen minulla on ollut satunnaisesti enemmän tai vähemmän kivuliaita rytmihäiriökohtauksia, missä sydän potkaisee ilmat keuhkoista aivan totaalisesti. Välillä, mutta harvoin rintaakin puristaa pienesti ja sydän kouraisee.
Muistini ja näköni ovat hämärtyneet huomattavasti ja todellisuuden tajuni on heikentynyt. (mm. eräs päivä töissä etsin kahvimukia taukohuoneessa ja mielestäni etsimiseen meni aikaa vain pari minuuttia, mutta siihen meni oikeasti koko taukoaika 15min.)
Minulla on ollut kamalaa kylmänhikisyyttä ja tuttavani ovat sanoneet että näytän kalpealta.
Olen ollut monissa EKG testeissä ja on todettu eteisvärinää (joku pitkä QP-aika? Tiedän mikä on QT) ja kardiologilla ultraäänitutkimuksissa selvisi, että minulla on ollut läppävuotoa.
Verikokeissa ei ole näkynyt mitään poikkeavaa, eivätkä tohtorit osaa sanoa mitään oireilulleni tai sille kohtaukselleni? Meinasivat ensin syyttää ryhtivikaa (tukirankaperäistä rintakipua) mutta ryhtini on ok. Ja sitten sanoivat että kipuni on närästystä, mutta kyllä minä tiedän miltä närästys kivuliaimmillaan tuntuu.
Rintakipu/sydän oireilut ovat tosin vähentyneet, kun olen pyrkinyt ottamaan mahdollisimman rennosti, mikä on todellakin auttanut.
No, lääkärit passittivat kotiin tutkimuksista, mutta pyysivät tulla heti käymään jos oireilut lisääntyvät.
Olen siis naispuolinen, muuten suht normaali. Pituuspaino 165cm 60kg. Syön perusterveellisesti, enkä oikein ole mikään perso herkuttelemaankaan. Liikun normaalisti ja otan aina kaiken irti hyötyliikunnasta mm. kävely autolla ajamisen sijasta.
Onko kellään ollut samanlaisia oireita?
Äitini sanoi että minulla oli sydänkohtaus, mutta mitenkä näin nuorella voi olla mitään?
Mitä tämä edes on?
Minulla on ollut nelisen vuotta masennusta johon on kuulunut monia ahdistuneisuus ja paniikkioireita. Lääkkeitä sairauteen olen syönyt 2 vuotta.
Suvussa on paljon eri sairauksia, varsinkin äitini puolelta mm. verenpaine, rytmihäiriöt, diabetes jne. Olen myöskin aivan tolkuton stressaamaan pienimmistäkin asioista, mitkä ovat ehkä osa minun kyseistä tapausta
Oireeni ovat oletettavasti alkaneet jo viime kesästä, mutten osannut ottaa niitä niin vakavasti (kys. kesä meni suurinpiirtein vain täydessä ahdistuneisuudessa)
Hain lääkäriin, kun eräänä päivänä koulussa olin aivan tolkuttoman voimaton.
Veri ei kiertänyt raajoissa, mikä sattui aivan suunnattomasti vaikka vain viittasikin tunnilla (joka siis silloin johtui huonosta verenkierrosta).
Illemmalla koulun jälkeen tekiessäni raporttia, iski se järjetön puristus rinnassa ja tuntui siltä kuin olisi isketty kirveellä keskelle rintakehää ja se kipu säteili vasemman käsivarren 'alliin'. Se kipu tuntemus oli todella outo, mutta se voimistui pikkuhiljaa, kunnes kipu oli sietämätöntä ja huusin kaksinkerroin lattialla. Kohtaus kesti n. 30 minuuttia.
Sen jälkeen minulla on ollut satunnaisesti enemmän tai vähemmän kivuliaita rytmihäiriökohtauksia, missä sydän potkaisee ilmat keuhkoista aivan totaalisesti. Välillä, mutta harvoin rintaakin puristaa pienesti ja sydän kouraisee.
Muistini ja näköni ovat hämärtyneet huomattavasti ja todellisuuden tajuni on heikentynyt. (mm. eräs päivä töissä etsin kahvimukia taukohuoneessa ja mielestäni etsimiseen meni aikaa vain pari minuuttia, mutta siihen meni oikeasti koko taukoaika 15min.)
Minulla on ollut kamalaa kylmänhikisyyttä ja tuttavani ovat sanoneet että näytän kalpealta.
Olen ollut monissa EKG testeissä ja on todettu eteisvärinää (joku pitkä QP-aika? Tiedän mikä on QT) ja kardiologilla ultraäänitutkimuksissa selvisi, että minulla on ollut läppävuotoa.
Verikokeissa ei ole näkynyt mitään poikkeavaa, eivätkä tohtorit osaa sanoa mitään oireilulleni tai sille kohtaukselleni? Meinasivat ensin syyttää ryhtivikaa (tukirankaperäistä rintakipua) mutta ryhtini on ok. Ja sitten sanoivat että kipuni on närästystä, mutta kyllä minä tiedän miltä närästys kivuliaimmillaan tuntuu.
Rintakipu/sydän oireilut ovat tosin vähentyneet, kun olen pyrkinyt ottamaan mahdollisimman rennosti, mikä on todellakin auttanut.
No, lääkärit passittivat kotiin tutkimuksista, mutta pyysivät tulla heti käymään jos oireilut lisääntyvät.
Olen siis naispuolinen, muuten suht normaali. Pituuspaino 165cm 60kg. Syön perusterveellisesti, enkä oikein ole mikään perso herkuttelemaankaan. Liikun normaalisti ja otan aina kaiken irti hyötyliikunnasta mm. kävely autolla ajamisen sijasta.
Onko kellään ollut samanlaisia oireita?
Äitini sanoi että minulla oli sydänkohtaus, mutta mitenkä näin nuorella voi olla mitään?
Mitä tämä edes on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Metrin pituisesta listaltani jäi vahingossa pois satunnainen huimaus/pyörrytys ja se että pulssini on välillä todella hidas ja välillä nopea.
mm. pelkästään sängyssä maatessa vaihtelee nopean ja hitaan välillä.
Kohtauksen jälkeen huomasin kerran että pienikin kävely pisti hengästyttämään suunnattomasti
Kyseisiä oireita siis ilmeni noin 2 kuukautta sen tuskallisen kohtauksen jälkeen ja vähenivät pikkuhiljaa
Käytätkö e-pillereitä?
Oletko ollut pitkällä lennolla tai muulla pitkällä matkalla?
Syötkö kuinka usein kalaa?
Vaikuttaako liikunta oloosi
En käytä e-pillereitä ja en ole ollut pitkillä matkoilla.
Syön kalaa n. joka toinen viikko.
Liikuntaa harrastaessa, (jälkituntemukset kun pahimmat oireet olivat vähentyneet) tuntuu välillä lihaskireyttä, johtuu oletettavasti huonosta venyttelystä, muttei liikunta nykyään mitenkään sen erikoisemmalta ole tuntunut.
Silloin kun nämä sydän oireilut alkoivat on tuntunut voimakasta tykytystä ja huimausta mm. juoksu lenkillä. Ja sen yhden kerran pienestä kävelystä järjetön hengästyminen.
Minulla on ollut täsmälleen samanlaisia oireita paitsi ettei ekgssa näkynyt mitään outoa kun otettiin ensimmäisen kerran. Nyt on ongelmana että verikokeisiin pääsy pitkittyy ja päivystyksen lääkäri oli 200% varma että kilpirauhasesta johtuu. Kyllä ahdistaa!
Kannattanee muistaa että kaikkien oireiden syynä ei ole kuitenkaan veritulppa, vaikka sitä näköjään jokaisen oireiden syyksi tyrkytätkin näillä palstoilla, hieman harkintaa enemmän please...
Edellinen koski siis 'Exembolikko'- nimimerkillä kirjoittavaa
Kiitoksia vastauksista vaikka näin myöhään vastailenkin :D
Tosiaan tohtorit eivät edelleenkään osaa mitään sanoa, mutta kuitenkin....
En tiedä liittyvätkö nämä uudemmat oireet milläänlailla oireiluuni, mutta niveleni (polvi, nilkka, kyynärpää, olkapää) tuntuvat välillä siltä kuin ne napsahtaisivat sijoiltaan esim kävellessä.
Turhaa tässä on EHKÄ murehtia, pääasia että pyrkisin ottamaan mahdollisimman rennosti..