...oleellinen osa purjehdusharrastusta on puuveneen laitto? Minulla on Hai ja vieressä talvehtivalla kaverilla 42-jalkainen B. Kerran sanoi minulle, että on siinä noinkin pienessä puuveneessä laittamista, ehditkö purjehtia lainkaan.
No, ehdinhän minä, mutta kiva on laitellakin. Voikohan minua kuitenkaan pitää purjehduksen harrastajana, koska oleellinen osa homman mielekkyydestä tulee veneen laitosta?
No, ehdinhän minä, mutta kiva on laitellakin. Voikohan minua kuitenkaan pitää purjehduksen harrastajana, koska oleellinen osa homman mielekkyydestä tulee veneen laitosta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä tykkään myös veneen laittamisesta. Teen sitä talvikaudella varustelemalla venettäni tavoitteella lähteä parin vuoden päästä valtamerille. Veneeni on lasikuiturunkoinen, joten purjehduskaudella pääsen vesille heti jäiden lähdettyä. Puuvene ei ehkä olisi paras mahdollinen valtameriollosuhteisiin. Ei ehkä lasikuiturunkoinenkaan, mutta puuta parempi vaihtoehto?
Mikä on parempi? Onko riittävän hyvä, jos vene kestää kolme kierrosta ja näyttää niiden jälkeenkin hyvältä? Puuveneellä se ainakin onnistuu, se on todistetu.
Minullakin on puuvene, ja väittäisin olevani vesillä enemmän kuin moni uudemman ja isomman paatin omistaja. Lisäksi veneessäni ei ole lainkaan apumoottoria, joten lasken itseni oikein "tosipurjehtijoihin".
Toiset tykkää puutöistä ja toiset taas ei. Elämä on täynnä valintoja, eikä voi sanoa, että joku tietty tapa olisi oikea. Hyväksyn senkin, että jotkut ajavat moottorilla ja ovat haluttomia kryssimään. Se voi johtua esim. heidän elämäntilanteestaan, mieltymyksistään tai vaikkapa veneestään, mutta mitäpä siitä... Meitä on niin moneen junaan, ettei kenenkään kannata ruveta mestaroimaan tällaisilla asioilla.
PS. Katsokaa muuten kuinka moottorivenepalstalta kysyvä saa apua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11962423
Mistähän syystä noin pyyteetön ja asiallinen toisen auttaminen ei tällä saitilla tunnu onnistuvan?
Ei tosiaankaan ole mitään puuveneitä vastaan, mutta ette kai ihan tosissanne väitä puuveneen hoidon olevan mitenkään vähätöistä muovirunkoon verrattuna? Puuveneet ovat tosi hienoja katsella, mutta muoviveneen omistaja voi panostaa huomattavasti enemmän työpanostaan muuhun kuin rungon ylläpitoon.
Mielestäni aloittaja ei pyytänyt apua keneltäkään, kertoi vaan omista mieltymyksistään. Minäkin kerroin omista suunnitelmistani ja mieltymyksistäni. Mikä tässä on ongelmana?
"Ei tosiaankaan ole mitään puuveneitä vastaan, mutta ette kai ihan tosissanne väitä puuveneen hoidon olevan mitenkään vähätöistä muovirunkoon verrattuna?"
Jos tahtoo, niin työtunteina laskettuna puuveneen laitosta selviää vähällä. Oleellista tällöin on olla huolellinen ja ennakoiva.
Kun ei osta projektivenettä vaan valmiiksi hyväkuntoisen puuveneen ja huolehtii siitä vuosittain, niin ei siihen aikaansa paljon joudu uhraamaan.
Ongelma nykyään on ehkä se, että ennakoinnista on tullut katoava luonnonvara. Pienikin vuosittainen työ tuntuu ylivoimaiselta haasteelta.
Noin varmaan on. Muoviveneen voi jättää huonolle hoidolle pidemmäksi aikaa ja rykäistä sitten kerralla isompi pintojen siivous. Muovipintaa ei tarvitse vaihtaa. Voit myös ostaa jonkun muunn huonosti hoitaman muoviveneen edullisesti ja kunnostaa sen kohtuullisen vaivattomasti "uuden veroiseksi". Olen itsekin myllyttänyt ja vahannut sameaa muovipintaa peilikirkkaaksi. Puunkäsittelytaitoni eivät riittäisi lautojen vaihtoon.
Niin no, ehkä uudehkolla puuveneellä se voi olla noin.
Mulla oli kymmenisen vuotta hai vuosimallia 1949. Tein siihen ekana talvena ison (ennakoivan) remontin. Vuokrasin hallipaikan talveksi. Pohjalautoja vaihdoin pari, peräsin meni uusiksi ja kaikki maali/lakka raavittiin pois ja vene kyllästettiin kauttaaltaan aspergol/pellavaöljyseoksella. Kajuutan katon kangas vaihdettiin ja tein uudet listat ym.
Kevätkunnostuksiin sen jälkeen meni parisen viikkoa, siis illat viikonloput. Koitin pitää veneen samassa kunnossa koko ajan. Ei se vaan onnistu. Pitäisi olla hallipaikka ja mahdollisuus itse säädellä sen lämpötilaa/kosteusprosenttia. Tai sitten pitää käyttää tolkuttomasti aikaa joka kevät/syksy.
Olihan sillä hieno purjehtia. Ja konetta ei ollut kovin usein mukana, mutta kun oli, niin se oli tyyliin sopiva British Seagull. Käyttöä oli ehkä muutama tunti kaudessa.
Lopulta en jaksanut enää. Kyllästyin siihen, että sen saman kohdan joutuu tekemään uusiksi jos ei joka vuosi, niin ainakin joka toinen vuosi.
Ostin sitten projektiveneen, mutta kuituveneen. Tein siihen ison kunnostuksen parina ekana keväänä ja sen jälkeen olen vaan purjehtinut. Ja päivitäänyt tietysti. Mutta samaa kohtaa ei ole tarvinnut tehdä enää uudelleen kertaakaan...
Veneily on ympärivuotinen harrastus. Useimmiten. Nyt jotkut varakkaat ovat siirtyneet avaimet käteen -tyyppiseen veneilyyn. Uskon että helppous ei kuitenkaan lisää veneilystä nauttimista, sillä veneenlaitto on ainakin minulle osa harrastusta, jota odotan kovin ennen sen alkua. Kukin tavallaan..
Ei ole ainakaan mulle. Parin tunnin syyshuolto kun vene ylös, sen jälkeen ei mitään puoleen vuoteen kuin korkeintaan vähän lumien pudottelua. Keväällä taas pari tuntia ja se on siinä. Mua ei kiinnosta veneen ylimääräinen puunaaminen, likaiseksi se menee kuitenkin heti. Perämoottori ei paljon huoltoa vaadi. En minä suksiakaan kesällä huolla, aika aikaansa kutakin.
Kukin tavallaan. Saatat kuitenkin lukea veneilylehtiä talvella, käydä venemessuilla tai miettiä mahdollisia veneilykohteita. Mutta siis kukin tavallaan. On hyvä että tätä voi harrastaa eri tavoilla
Alkuasukas onkii joella. Siihen tulee "sivistysmaan" asukki kyselemään:
- Miksi ongit?
- Laittaisit toisen onkimaan ja veisit itse kalat torille.
- Kasvattaisit torikauppaa ja pääsisit pois täältä.
- Muuttaisit muualle ja rupeaisit tekemään businestä.
- Kasvattaisit businesta niin paljon, ettei tarvitsisi tehdä mitään
- Loikoilisit vain, menisit ehkä jonnekin joelle ja onkisit vain.
Hei,tuo oli hieno ja filosofinen tarina ! Yllättävän paljon näin off season kaudella onkin pähkäilyö ja mietiskelyä rakkaan harrastuksemme ympäriltä. Vai onko Se sittenkin peräti luonnollista kun vesillä ei olla...
Jokainen tietenkin harrastaa tyylillään, yhtä oikeata tapaa ei ole.
Itsekin pidän myös veneen laittamisesta. Vanhassa veneessä on kohtia, joita tarvitsee puhdistuksen lisäksi jo korjata ja vaihtaakin. Uskon että uudemmissa veneissä taas mietitään vaihdetaanko esim. heloitusta tai elektroniikka.
Laittamisessa on siis tavallaan aste-eroja, mutta veneeseen panostotetaan. Pyskologisten tutkimusten mukaan tyytyväisyys "tavaroihin" kasvaakin sen mukaan, mitä niihin käytetään aikaa ja vaivaa.
Puuveneen itsekin omistaneena väittäisin, että se ei ole juurikaan työläämpi. Jos ei siis lasketa mukaan runkolautojen tai kaarien vaihtamista. Eihän kölinvahvistusten kojraus lasikuituveneessäkään helppoa ole.
Puuvenettä hoidetaan vain hyvin eri tavalla kuin lasikuituvenettä. Puuveneessä käytetään materiaaleja, jotka vaativat useammin huoltoa, mutta ovat helpompia huoltaa.
Esimerkkinä vaikka lakka. Luonnonöljylakka kuluu helpommin ja kärsii ajan mittaan. Sitä on kuitenkin helppo hioa ja paikata tai vetää uusi huoltokerros. Kaksikomponenttilakat taas kestävät pitkään, mutta paikkaus on vaikeampaa.
Kyllä veneen laitto siis kuuluunee kuvioihin. Toisilla se on pesu, toisilla lakkaus.