Haaveissa on vuoden parin sisällä lähteä Karibian-purjehdukselle. Purjehduskokemusta ei ole nimeksikään, mutta avomerilaivuri- ja VHF-tutkinnot on suoritettu. Kertokaapa tekeekö muutkin purjehduksia sinne kuin Suomen Purjelaivasäätiö. Sitä ennen olisi hyvä harjoitella lähivesillä. Myös seura kiinnostaa, jos jollakin tällainen haave on mielessä. Voitaisiin vaikka tavata venemessuilla.
Karibialle?
Senjorita
561809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Jos löydät naismiehistöä 4-5 niin käykää pokkaamassa nopeimman naismiehistön palkinto. Voin lainata veneen ja tarvittaessa pitää edeltävää pientä harjoitusleiriä Välimerellä. Mukaan en tule mutta tuon botskin takaisin. Siis purjehtijanaiset jonoon ja projekti pystyyn!
Seppo Pajari
S/ y Lucky Lady
www.yliatlantin.blogspot.com
Hyvä Seppo! Katsotaan syntyykö...
Onko nimimerkki "Senjorita" liukulaakeroitu kuten vähempi purjeveneitä tunteva voisi nimimerkistä päätellä, vai Senorita Helmsmanin kuulalaakeroitu kippari???
Hei kiitos Seppo hienosta tarjouksesta. Katsotaanko saadaanko synnytetyksi naismiehistö. Nyt kaikki kiinnostuneet ottakaa yhteyttä. Mitään ei synny jos ei aseta tavoitteita. Siis tuumasta toimeen. Purjehduskuumetta lieventää nyt ensi hätään Sepon tempaava blogi. Venemessuilla tavataan 8.-16.2.14. Sovitaan tarkemmat koordinaatit, jos purjehdushalukkaita ladyja löytyy.
ARC:n nopeimman naismiehistön palkinnon on viime vuosina saanut englantilainen naismiehistö isolla veneellä ja suurella porukalla. Tänä vuonna taisi olla 21-22 pv ylitysaika. Pystytte lyömään jopa suorassa ajassa pienen treenin jälkeen kun ajatte spinnulla yötä-päivää..
Tämä palsta se on kuin joku pornosaitti. Heti kun joku edes vähän naiselta vaikuttava avaa suunsa, kaikenpätevää keski-ikäistä ukkoa herää kuhisemaan kuin mehiläiskuhnurit hunajapurkilla. Hauskaa... kai?
Kadettasi voit rauhoitella sillä, etten ole lähdössä mukaan hunajapurkille.Pelkillä naisgasteilla olen tosin purjehtinut useasti ja aina on sujunut paremmin kuin miesten kanssa. Mietippä sitä täällä jään keskellä.
Kun et ehkä tiennyt, huomannut seppomartin "pornosaittitarjous" tuli ARC 2013 melkein kaiken voittaneen veneen kipparilta?!
Nyt olisi tarkoitus valloittaa pokaalisijat myös naismiehistölle... Oikeesti!
Kyllähän se v@@@@@@a kun ei ole itsellä mitä tarjota!
M.O.T.
"Tarjota", niinpä niin...
En yhtään epäile Seppomartin purjehdustaitoja, mutta on niillä useimmilla muillakin ukoilla jokin homma, jossa ovat hyviä. Harvalle vonkaus ammatti on ;-)
Naismiehistöstä on lyhyt esitys maailman suurimmassa venemessussa Duesserdorfissa kuun lopulla. Näyttää tällä hetkellä siltä, että kippari tulisi olemaan saksalainen ja miehistö kansainvälinen. Miehiä ei tule olemaan veneessä. Luultavasti toteutuu 2016 tai 2017. Tämän ketjun asiattomuuksiin en viitsi enää vastailla.
Ottamatta kantaa seppomartin tarjoukseen lainata venettään tuntemattomalle purjehdustaidottomalle miehistölle (tai naisistolle) Atlantin ylitystä varten, huomauttaisin kuitenkin että valtameripurjehdukseen liittyy isoja riskejä. Esimerkiksi tuossa ARCkeskustelussa jäi voittojen ja ennätysten huumassa mainitsematta sellainen seikka että eräs mainituista veneistä upposi myöhemmin Karibialla rahtilaivan yliajamana ja miehistönä ollut pariskunta pelastui täpärästi. Eli reissulla voi ihan oikesti kuolla, kuten tietysti kotona keinutuolissakin, mutta säkkipimeässä veden varassa keinutuoliin nukahtaminen taitaa kuitenkin monesta olla houkuttelevampi tapa. Mutta mitään ei tietysti saa ellei ota riskejä ja yritä. Onko 2-3 viikkoa veneessä yhtämittaa kokemisen arvoista, sitä voi tosiaankin kokeilla ensin ihan kotivesilläkin normaalin kesäloman puitteissa purjehtimalla esim Hangosta Lyypekkiin ja takaisin yhtämittaa ja kelillä kuin kelillä kaksi kertaa pysähtymättä missään. Siitä saa jo hyvän käsityksen miehistön yhteensopivuudesta ja ajankäytön mielekkyydestä.
Viestistäsi arvaan, että kuulut niihin haaveilijoihin, jotka itse eivät tule ylittämään Atlantia purjeveneellä.
Ehdotuksesi Hanko-Lyypekki-Hanko nonstopia x2 on aika huono. Sitä ei voi rinnastaa valtameren ylitykseen miltään osin.
"Onko 2-3 viikkoa veneessä yhtämittaa kokemisen arvoista". Vastaan, että on! Juuri siksi olen ylittänyt Atlantin 3 kertaa oman veneen kipparina, kerran ilman kipparin vastuuta. Elämän parhaimpia kokemuksia!
Viestistäni pitäisi arvata etten halua viettää veneessä pitkiä aikoja riskialttiissa ympäristössä. Miksi silloin haaveilisin siitä? Jos Hanko-Lyypekki väli on huono, voit valita itse jonkin toisen esimerkin, mutta pointti on se että viettämällä veneessä yhtäjaksoisesti 2-3 viikkoa, saa käsityksen siitä miltä tuntuu viettää veneessä yhtäjaksoisesti 2-3 viikkoa. Itämerellä voi kokeilla pienemmällä budjetilla ja riskitasolla ja halutessaan joku tai vaikka koko miehistö voi keskeyttää kokeilun lyhyellä varoitusajalla. Jos keskellä Atlanttia tilaa epirbillä helikopterin, lasku on iso jo pelkän veneenmenetyksen muodossakin.
"Viestistäni pitäisi arvata etten halua viettää veneessä pitkiä aikoja riskialttiissa ympäristössä."
:-o
Et halua... So what? Mitä se meille kuuluu jos et ole riski atlantinylittäjä vaan riskialtista ympäristöä välttävä hissukka. Et varmaan myöskään autoile, se vasta vaarallista on - ainakin avomeripurjehdukseen verraten.
En minä liittynyt tähän keskusteluun kertoakseni itsestäni enkä liioin arvostellakseni muita. Nimimerkki "happamia sanoi kettu" esitti epäilyn että mielipiteeni perustuisi kateuteen, jonka ajattelun vain osoitin epäloogiseksi. Halusin kannustaa Senoritaa edullisista sponsoritarjouksista huolimatta pysymään alkuperäisessä suunnitelmassaan harjoitella purjehdusta ennen isompia vesiä.
... se minkä viestistäsi kyllä arvaa (1714), on se että on parasta että et tosiaankaan haaveile mistään atlannin ylityksestä. Ei siellä keskellä mitään koptereita hälyytellä, mutta baatin sinne voi joutua tietenkin hylkäämään. Uskon että siellä Las Palmasissa on mukavempi lähteä, ja kokea myös yhteisöllisuutta muiden purjehtijoiden kanssa. Loppujen lopuksi myös ne ihmiset siellä laitureilla tekevät siitä niin hienon homman osaltaan. Jos otat Hangossa puheeksi laiturilla että käyt Hanko-Lyypekki-Hanko-Lyypekki-Hanko muiden "lähtijöiden" kanssa, voi olla aika hiljaista! Tähän ylitykseen kun liittyy paljon muutakin kokemisen arvoista kun se itse ylitys! Ja kun se baatti sitten on valmis, niin sinne ylitykseen on mukava lähteä, siellä on mukava olla ja on myös mukava tulla perille. Tämä yhtälö toteutuu, kun kaikki natsaa kohilleen. Vaikea kuvilla miten Hanko-Lyypekki-Hanko-Lyypekki-Hanko nonstop reissulla kaikki tämä toteutuisi! No ehkä siinäkin se perille tulo...
Nimimerkki 1714 on sikäli oikeilla jäljillä, että ilmastonmuutoksen myötä Pohjois-Atlantin hurrikaanikausi ei ole enää niin selvärajainen ja hyvin ennustettava kuin vielä 25 vuotta sitten, kun ARC-tapahtuma aloitettiin.
On vain ajan kysymys, milloin aikainen hurrikaani osuu ARC:n reitille. Silloin kokemattomat miehistöt nykyaikaisissa perheveneissään ovat helisemässä ja ruumiita tulee varmasti.
Ihan varmasti meistä kaikista tulee ruumiita!
Ja koska viimeksi on ollut pasaatialueella Kanarian ja St Lucian välillä hurrikaani? Hurrikaani ei myöskään synny yhtäkkiä tyhjästä. ARC: llä on lisäksi meteorologi jatkuvasti rapotoimassa veneisiin trooppiseksi myrskyksi kehittyvistä ilmiöistä. Veneisiin tulee vähintään kerran päivässä säätiedot ja tarvittaessa useamminkin varoitus esim. poikkeuksellisesta ukkosrintamasta. Hurrikaaniuhka on kyllä pelkkää p- tä. Kaikkea sitä nettipurjehtijat jaksavatkin jauhaa.
Karibiaa ravistelevat hurrikaanit syntyvät yleensä juuri tuolla ARC:n reitillä Kanarian tai oikeastaan vasta Kap Verden ja St Lucian välillä.
ARC lähtee heti hurrikaanikauden päätyttyä, mutta tämä kausi näyttää ilmastomuutoksen johdosta laajenevan. Siitä saatiin jo ARC:lle varoitus, kun muutama vuosi sitten juuri ARC:n aikaan hurrikaanin esiaste eli trooppinen myrsky häiritsi ARC-veneitä, onneksi vain niitä nopeimpia isoja.
Siis ilmeisesti nolla hurrikaania ARCissa on oikea vastaus.
Trooppisen myrskyn alkuja on lähes joka vuosi muttei nekään ole pasaatialueella vaan pohjoisempana. Kun aamulla menet kadun yli niin auton yliajamaksi joutuminen on ilmeisesti todennäköisempää kuin hurrikaaniin joutuminen ARCissa.
Oletko todellakin avomerilaivurikurssin suorittanut, ei purjehduskokemusta ja nainen, ilman miestä riippana? Onhan se mahdollista vaikka ei teitä kovin paljon kyllä ole. Toisaalta on mahdollista että täällä vähän vaan vedätät porukkaa vaikka eka haivenia pukkaa leuasta ja laivurikurssit ovat haaveissa, ihan vaan talvi-illan ratoksi näpyttelet. Ota siitä sitten selvä, lintu vai kala???
Ja arvon neiti, pyydän kovasti anteeksi näitä epäilyjäni - olet kuitenkin aika erikoinen tapaus ja jos olet sitä mitä kirjoitat, niin eiköhän gastinpaikkaa löydy tuolla harrastuneisuudella (avomerilaivuri eli kahden vuoden teoriaopinnot ilman purjehdusmahdollisuutta :-o)
Ja mitä tarkoitat Karibian purjehduksella? Millä keinoin menet sinne Karibialle, veneellä vai lentokoneella eli onko tarkoitus ylittää Atlanti purjehtien vai vuokrata vene turistikohteesta vai...?
Omituinen aloitus, erikoinen Sepon "tästäpä tuli mieleeni" päätellen sukupuoli Suoli24 anonyyminimimerkistä ja "tätäpä juuri kaipasin" Senjoritan vastaus. OK, eihän tämä minua koske, olen sukupuolirajoitteinen skeptikko ja tunnustan sen ;)
Eikö jo ole ollut ilmastomuutoksen merkkejä Itämerelläkin? Sinun on parasta pysytellä kotisohvalla - mutta sekään ei ole riskitöntä!
Minkään purjehduksen startti ei merkitse lähtöpakkoa. Ei tarvitse lähteä, vaikka muut starttaisivat. Jos poikkeuksellisen huono sää on tulossa, starttia voidaan siirtää. Näin on tapahtunut monissa kisoissa, muistaakseni ARCssakin.
Muuten hyvä, mutta kolmisen viikkoa kesävän kisan säitä ei voi ennustaa millään muulla tavalla kuin tilastollisesti.
Jaksatkin jakaa huolestumistasi. Atlantilla on hyvä sääpalvelu niinkuin kaikilla valtamerillä. Matalapaineiden reitit on aika hyvin ennustettavissa ja usein kierrettävissä, jos sellaiseen tulee tarvetta. Tietenkin pitkäaikaisennusteet eivät ole kovin luotettavia, mutta lähivuorokausien sääfaksit ovat. Paikallisia sadepuuskia sattuu varsinkin Karibiaa lähestyessä. Ne eivät näy ennustekartoiissa eivätkä grib-fileissa. Yöllä sellaisten lähestyminen näkyy tutkassa ja ehtii reivata (tai ottaa spinnun alas) ennen puuskaa. Päivällä puuskaiset sadepilvet on helppo tunnistaa.
Osallistupa sinäkin ARCiin! Vain ARC:n ajankohta perustuu statistiikkaan. Sääennusteilla on merkitys reitin valinnassa.
ARC:hen en ole osallistunut, mutta fleetin mukana olen seilannut kaksi kertaa. Toiset kaksi kertaa olen mennyt vasta tammikuussa. Silloin onkin paremmat ja vakaammat tuulet. En usko, että tulee koskaan ARC:hen osallistuttuakaan.
Olet siis seilannut 8 kertaa Atlantin yli (vai tulitko Karibialta lentäen takaisin?) ja yhä jaksat pelotella yllättävillä hurrikaaneilla ja ei-ennustettavilla säillä…
Kumma että olet yhä hengissä ;-)
Kolme kertaa lentäen takaisin, eli yhteensä vain viisi kertaa olen Atlantin ylittänyt veneellä. Yksi paluu riitti, ei ollenkaan niin kivaa kuin meno :-)
Mainittakoon vielä, että kolme ylitystä olen ollut miehistöä, ja vain kaksi omalla veneellä omassa kipparoinnissa.
Hengenvaaraa ei ole ollut, hyvin kovaa keliä yhden kerran. Epäilen, että keskimääräinen ARC-vene miehistöineen ei olisi siitä kerrasta selvinnyt. Meillä ei ollut isompia ongelmia, hyvin epämukavaa kylläkin.
Matalapaineiden väistely on mahdollista, mutta pienellä huviveneellä usein hieman teoreettista.
Eikä ARC:n aikataulu mihinkään statistiikkaan perustu, vaan siihen, että ihmiset haluavat viettää joulun ja mahdollisimman pitkän ajan Karibialla ennen paluuta keväällä tai kesällä Eurooppaan.
Tammi-helmikuussa hurrikaaniriski on pienempi ja kunnollinen koillispasaati todennäköisempi kuin marras-joulukuussa.
Jops kerran olet purjehtinut, varmaankin seurasit ylityksilläsi Herbin sääpalvelua SSB-radiosi kautta. Vahinko, että Herb Hilgenberg lopetti erinomaisen sääpalvelunsa v. 2011. Hän opasti veneitä kiertämään myrskymatalia, jos sellaisia sattui Atlantille syntymään Karibian ja Euroopan välille. Tietääkseni hän on myös opastanut ammattimerenkulkijoita kiertämään myrskyjä hurrikaanikausien aikana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Herb_Hilgenberg
Ai eikö? Säästatistiikan mukaan Biskajan ylitys on turvallisinta tehdä ennen elokuun puoliväliä. Euroopan mantereelta Kanarialle paras purjehdussää on ennen lokakuun puoliväliä. Kanarian saarilta Itä-Karibian saarille "best time mid-November to May". Kanarialta Kap Verden saarille paras aika purjehtia on "October to May". Lähde: J.Cornell, World Cruising Routes, kust. Adlard Coles Nautical, London. Saman voit todeta tutkimalla statistiikkaan perustuvia pilottikarttoja. Niissä esitetään todennäköiset tuulten suunnat ja voimakkuudet jokaista kuukautta varten. Mihin sinun väitteesi perustuvat?
Jos Kanarialta lähdön siirtää myöhäiseen, tuulet voivat olla liian heikkoja.
http://www.theoceans.net/expguide/route.htm
“Best time for a westward-passage via the Canaries is between November and December. Leaving too early and there is a risk of hurricanes. Leave too late, and the winds might be too weak”
Hurrikaanitilastot löydät National Hurricane Centerin sivustoilta
http://www.nhc.noaa.gov/data/#monthly
Mukava, jos viitsisit perustella kantojasi faktatiedoilla etkä ainakaan "mutulla".
http://passageweather.com
Klikkaamalla World Pilot Charts voit ladata kuukausittaisia tuulitilastoja PDF-tiedostoina
No joo, joo...
Jos nyt ihan välttämättä haluat kirjoja siteerata, otetaan vaikka samasta kirjasta sivu 43, vasen palsta: "the constancy of the trade winds improves during the winter months as does their strength"
Mutta ei niitä meriä kirjoilla ylitetä, joten vastauksena viimeiseen kysymykseesi: kokemukseen.
Ihan noin tiedoksi, meripelastushelikopterin kantama on luokkaa 200 nm joten hyvin pieni osa ARCin reitistä on helikopterin tavoitettavissa. Sen ulkopuolella olet sotalaivojen tai rahtilaivojen varassa joita tuolla reitillä ei paljoa ole (yhtään ei nähty edes kaukaa kahden viikon aikana, paitsi ihan rannikon tuntumassa). ARCin etuja on että muita ARCilaisia on yleensä VHFn kantaman sisällä joten niihin voi pelastautua mutta vene jää sinne (muiden vaaraksi pimeässä) tai upotetaan.
Kaksi viikkkoa leppeässä myötäisessä pasaatituulessa oli kaikkien mielestä oikein mukava kokemus mutta saahan siitä olla muutakin mieltä. Jotkut tykkäävät niin paljon että osallistuvat moneen ARCiin perättäin.
Siis sinun kokemukseesi?
No myönnän että helikopterin tilaaminen oli vähän liian leikkisä ilmaisu muuten vakavasti otettavakasi tarkoitetussa jutussani. Mutta tosiasia on että pitkille merimatkoille lähtee nykyyään veneilijöitä vähäisin tiedoin ja kokemuksin ja lapsuuden seikkailukirjojen muistikuvat mielessään. Varmaan muistelin lukemaani tapausta, jossa ruotsalainen (vai olikohan norjalainen tai tanskalainen) pariskunta lähti maailmanympäripurjehdukselle, reteät suunnitelmat nettisivuilla, tottakai kun oleellinen osa matkan viehätyksestä on kertoa siitä muille, kuten tässäkin keskustelussa on tullut ilmi. Kuitenkin jo Biskajalla alkoi väsyttää ja päättivät pelastautua rahtilaivalle, mutta sepä ei vastoin näiden merikarhujen käsitystä ottanutkaan heidän venettään hinaukseen. Tässä vaiheessa tämän tarinan tiedonjyvänen: Kukaan ei tosipaikan tulleni halua sankarikuolemaa myrskyävällä merellä, joten veneen menetys oli tässä vaiheessa hyväksyttävä hinta siitä että pääsee pois hornankattilasta. Jotenkin selviytyivät maihin, kuivaa vaatetta ylle ja pari yötä hotellissa ja taas olisivat merkarhut olleet valmiita jatkamaan matkaa, mutta seuraava yllätys olikin se ettei veneen pelastanut taho ollutkaan valmis luopumaan veneestä vastikkeetta. En tiedä tarinan loppua, mutta että näin...
Vakuutuksia ja matkasuunnitelmia pohtiessa kannattaa todellakin muistaa, että kenelläkään ei missään ole mitään velvoitteita omaisuuden pelastamiseen. Ja jos joku sen hylätyn veneen käy mereltä hakemassa, hän saa aika vapaasti päättää, millä ehdoilla suostuu sen takaisin luovuttamaan.
Vastaavasti velvoite ihmishenkien pelastamiseen on lähes poikkeuksetta hyvin vahva, ja koskee kaikkia.
Tästä asiasta on paljon väärinkäsityksiä. Ehkä siksi, että Suomen rannikolla olosuhteet ovat lähes aina sellaiset, että myös vene hinataan turvaan.
".. jos joku sen hylätyn veneen käy mereltä hakemassa, hän saa aika vapaasti päättää, millä ehdoilla suostuu sen takaisin luovuttamaan."
Asia ei taida sittenkään olla näin yksiselitteinen. Sitä puntaroitiin merelle ajelehtimaan jätetyn Swan 48:n kohdalla.
http://www.sailfeed.com/2013/07/abandoned-boats-swan-48-spotted-again-plus-another-hits-the-beach/
“…..Who pays? The owner or an enforceable insurance policy. If the insurer agrees to your two bills (Cost to salvage and salvage value) you will be paid and the insurer then “owns” the boat. If they do not want the boat they can “sell” it back to you if the owner can not be located or does not want the vessel returned. What I stated above are only the rudiments of Admiralty Law that apply. It can get very complicated."
Eilinen sy Pantheran Facebook-viesti:
"Pos 15.59,-31.21 Ei tuulta tanaankaan,vaaputaan purjein 3kn,yolla moottorointia.Tuuli 4.5m/s,jaljella1717M,shortsikeli,aurinkoa, 27.Ei kalaa"
Olen samaa mieltä kanssasi, että tätä tuntuu hieman esiintyvän(vähäisin eväin lähtemistä). Tuo mainitsemasi tapaus taisi olla Ruotsalainen venekunta. Taisi olla niin, että vene päätyi Azoreille/Madeiralle. Minullakaan ei ole muistikuvaa siitä miten tarina lopulta päättyi. Kyllä se hieman herätti hilpeyttä..Vaikka se lähteminen hyvä asia onkin, niin niitä "tuumaustaukoja" on kyllä ennen lähtöä syytä pitää
Laivalla ei voi purjevenettä hinata. Eivät myöskään halua yrittääkkään hinata tuhansia maileja. Turha kuvitellakaan.
Ruotsalaisten vene purjehti yksinään Madeiran Porto Santolle ja omistajat lensivät perässä, Porto Santo oli se alkuperäinen kohdekin. Koko tragikoominen tarina on täällä:
http://www.dananne.se/loggbok20081004.html
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että lähettivät VHF-hätäsanoman vaikka "Båten går fint så det är ingen som är direkt orolig bara kallt lugna.."
Kun apua tarjoava tankkeri ei ottanut hinaukseen ja siihen piti nousta, mutta ensin piti tietysti hellästi herättää "pelastautumaan" veneessä nukkumassa ollut toinen rouvista. Ja ennen tankkeriin nousua vielä opastivat pelastavan aluksen kipparia pelastustyön rutiineissa.
Pääasia kai on, että lopuksi kaikki hyvin.
Kyllä voi. Göran Schildt liftasi laivan hinaukseen Daphnensa kanssa Kreetalta jonnekin Rooman pohjoispuolelle saakka. Taisi maileja tulla lähemmäs tuhat.
Jos kuitenkin puhuttaisiin tästä vuosituhannesta niin laivan nopeudet ovat kaksinkertaiset verrattuna vanhoihin höyrykoneisiin. Ja peräaaltokin on toista luokkaa. Veneellä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä hinauksesta. Joka pyytelee laivan hinaukseen ei tiedä merenkulusta mitään.
Vanhoista ajoista tulee mieleeni eräs 70-luvun Gulf of Finland Race, johon osallistuin. Se taitaa olla ainoa kerta, jolloin ko kisaan osallistuva vene upposi. Keli oli myrskyinen.
Muistikuvani mukaan pienen s/y Olivia II:n ruffin leen puoleinen ikkuna olisi särkynyt veneen rysähtäessä aallon pohjaan. Ehkä oli muitakin vaikeuksia ja niiden takia miehistö oli siirtynyt laivaan keskellä Suomenlahtea. Vene oli otettu laivan hinaukseen. Tuskinpa se olisi uponnut ilman hinausta.
Millä tavoin siteeraamasi teksti on ristiriidassa tuon kanssa, mitä kirjoitin?
- jos vakuutusyhtiö hyväksyy aluksen hinauslaskun ja aluksesta esitetyn tarjouksen, se voi lunastaa aluksen omakseen
- jos omistajaa ei löydy tai omistaja ei halua hylkäämäänsä alusta, vakuutusyhtiö voi myydä aluksen löytäjälle.
En kai hylätyn aluksen löytäjä voi "vapaasti päättää"? Se tässä vaikutti ristiriitaiselta. En tunne lainkaan sitä Admiralty-lakia, johon Swan 48:n kohdalla viitattiin ja todettiin asian voivan olla hyvin mutkikasta.
Muistelen, että aikanaan käytiin juridista kiistaa Martelan hylystä (Mara Wiikerin kipparoima kisavene, jonka saksalaisvalmisteinen Speedwayn köli petti ja pelkät kölipultit jäivät törröttämään ylösalaisin kääntyneen rungon pohjaan. Myöhemmin vene hinattiin maihin Etelä-Amerikkaan, myytiin uudelle omistajalle ja kunnostettiin purjehduskelpoiseksi).
https://www.facebook.com/SailingYachtPanthera
9kts tuulta ja vauhtia vain 3. Spinnu ylös ja leikkaamalla vauhti tuplaantuisi. Ei niinkään heikkoa..
Pitikö rekisteröityä facebookiin, jotta sait tuon tiedon? Ilman rekisteröintiä luin Pantheran tuoreesta viestistä "Ei tuulta". Ei siinä mainittu 9kts tuulesta eikä 3 kn vauhdista eikä käytetyistä purjeista. Aika heikkoa kyllä 9kts on pasaatituuleksi!
Hei kiitos kaikille mielenkiintoisesta alkuperäistä aihetta ohi menevästäkin vilkkaasta viestittelystä. Nimimerkki "Jurristikon" ensimmäisen kysymykseen vastaan "kyllä". En vedätä ja olen purjehduksesta oikeasti innostunut aikuinen nainen. Kai purjehduksen voi aloittaa käymällä kurssit ensiksi?
Karibialle olisi tarkoitus mennä lentäen ja katsoa löytyykö muita asiasta innostuneita. Sitä ennen toivon käytännön harjoittelua lähivesillä ja opiskelua kevään tutka-, purjeiden säätö- ja ensiapukursseilla.
Kyllä saa aloitaa teorialla, mutta silloin hokasit varmaan olevasi vähän "poikkeava" sukupuolesi ja taustasi vuoksi avomerilaivurikurssilla. Monihan käy saaristo- ja rannikkolaivurikurssit ns. kylmiltään ja siellä tapaa aika paljon kipparskojakin mutta avomerilaivurikurssilla vähemmin.
Sekstantin käytön hallinta ei anna paljonkaan lisäarvoa Karibialla purjehdittaessa, meren ylityksessä ihan kiva snobbailutaito, jota kukaan ei toivo joutuvansa pakon edessä tekemään kaiken elektroniikan pettäessä. Onhan elektroniikka ihmeellistä ja sähkö häviävä luonnonvara, etenkin veneessä joten valtameripurjehduksessa manuaalimenetelmien taito on yksi turvallisuustekijä.
Kuten jo aiemmin sanoin, etköhän tuolla harrastuneisuudellasi löydä gastinpaikkoja ja saa sitä kokemusta. Luulisi että avomerilaivurikurssin kautta olisit tutustunut joihinkin kippareihin, ellei niin kysele pursiseuroista josko gasteja tartteisi avomerikisoihin tai esim. avomeripurjehtijoiden sivuilla (avomeripurjehtijat.fi) on gastipörssi, johon gastiksi haluavat voivat laittaa toiveensa. Kaikki teoria on vain teoriaa ja meren oppii merellä, joten lykkyä ja mukavia (ja epämukavia :) muistoihin jääviä purjehduksia!
Ps. Karibialla purjehdusloman vietto vaatii lähinnä rahaa, mutta jos haluaa olla muutakin kuin risteilyturisti niin etsii sitten sopivan porukan ja veneen...
Näyttää siltä, että keskustelu liittyy pelkästään Pienten Antillien saaristoon eikä suinkaan koko Karibian meren alueeseen. Itä-Karibian turistisaaret ovat monessa suhteessa erilaista purjehdusaluetta kuin vaikkapa Venezuelan saaristo, Hollannin Antillit (ABC-saaret), San Blasin kuna-intiaanisaaret , Kuuba, Texas tai Väli-Amerikka. Rahaa tarvitaan eniten siellä, missä massaturismi on nostanut hintatasoa.
Muistin virkistykseksi voisi vilkaista, mitä Karibianmerellä oikeastaan tarkoitetaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karibianmeri
oikaisen oman lipsahdukseni: Texas on tietenkin Meksikon lahdella (joka myös on hyvää purjehdusaluetta - tokan veneeni kotisatama oli Houston).