Minulla on ihana perhe. Mies ja neljä lasta. Perheessämme puhutaan asioista, eikä ns. ongelmia ole. Hoidan pieniä poikiamme kotona.
Minulla on myös paljon ystäviä, joista välitän. Pidän yhteyttä, vaikka välillä tuntuu tiukalta aikataulun suhteen. Soittelen silti ja lähettelen sähköpostia. Pyydän kylään. Kun ystävilläni on ollut vaikeaa, olen aina antanut aikaa. Kiitos perheelleni siitä, että olen voinut sen tehdä.
Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että minulla on jotenkin pallo hukassa. En saa sänkyä peitettyä, hampaitani harjattua. On todella tehtävä töitä sen eteen, että saan pienet ruokittua.
Kukaan ystävistäni ei ole soittanut ja kysynyt, mitä minulle kuuluu. En saa soitettua ja sanottua, että auta.
Miehelleni sanoin tänä aamuna, että minun pitäisi varmaan käydä lääkärissä. En saanut soitettua kuitenkaan aikaa itselleni.
Minulla on siis asiat periaatteessa hyvin.
Tosin sairastan suolistosairautta, jossa on tapahtunut käänne huonompaan, minulla on fibromyalgia ja astma, sapessakin on jotain mätää. Saan siihen lääkettä. Olen aina ripulilla, joten se vaikeuttaa ns, sosiaalista elämää.
Minulla on myös paljon ystäviä, joista välitän. Pidän yhteyttä, vaikka välillä tuntuu tiukalta aikataulun suhteen. Soittelen silti ja lähettelen sähköpostia. Pyydän kylään. Kun ystävilläni on ollut vaikeaa, olen aina antanut aikaa. Kiitos perheelleni siitä, että olen voinut sen tehdä.
Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että minulla on jotenkin pallo hukassa. En saa sänkyä peitettyä, hampaitani harjattua. On todella tehtävä töitä sen eteen, että saan pienet ruokittua.
Kukaan ystävistäni ei ole soittanut ja kysynyt, mitä minulle kuuluu. En saa soitettua ja sanottua, että auta.
Miehelleni sanoin tänä aamuna, että minun pitäisi varmaan käydä lääkärissä. En saanut soitettua kuitenkaan aikaa itselleni.
Minulla on siis asiat periaatteessa hyvin.
Tosin sairastan suolistosairautta, jossa on tapahtunut käänne huonompaan, minulla on fibromyalgia ja astma, sapessakin on jotain mätää. Saan siihen lääkettä. Olen aina ripulilla, joten se vaikeuttaa ns, sosiaalista elämää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei vaan!
Mitäs kuuluu tähän päivään?
Tiedän itse miten vaikeaa on saada aikaiseksi hakea apua. Minulla äiti pakotti soittamaan ja varaamaan aikaa terapeutille ja siitä olen ikuisesti kiitollinen hänelle.
Nyt vain puhelin käteen ja soittamaan tältä istumalta..
Hyvää syksyä Sinulle ja jaksamisia!!!