Täällä kirjottelee nyt 16v tyttö joka kärsii masennuksesta. Oon kärsinyt masennuksesta jo vuosia mut nyt se tuntuu vaan pahenevn kokoajan. Viiltelen, en syö, pidän itseäni arvottomana, jolla ei ole enään mitään syytä elää. Joka ilta meen nukkumaan toivoen, että en enään heräisi seuraavana aamuna, tai mietin uusia tapoja millä voisin itseeni satuttaa helpottaakseni edes vähän sitä tuskaa mikä mun sisällä on. Koulussa oleminen on ihan yhtä tuskaa ja aina kun olen sielä haluan vaan pois ja tuntuu, että koko maailma pyörii.
En vaan jaksa tätä elämää enään :(
En vaan jaksa tätä elämää enään :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
MItä apua olet hakenut? Mitä apua olet saanut?
Mene kouluterveydenhoitajalle heti kun koulu taas jatkuu. Rohkeasti!
Oon käynyt jo monta vuotta terapiassa, ja nyt kun asiat on vaan pahentunut en vaan ole pystynyt näistä asioista kenekään kanssa puhumaan. Olen monta kertaa päättänyt, että seuraavalla ajalla kerron kaiken miltä musta oikeasti tuntuu, mutta aina kun pääsen terapeutin luokse en vaan saa sanoja ulos suustani.
Yksi salaisuus mulla on jota en ole kertonut kenellekkään koska pelkään, että ihmiset pitävät mun hulluna tai alkaa välttelemään mua.
Oon nähny harhoja esim. muutaman kerran kun olen aamulla ollut ulkona niin olen nähnyt jotain mitä sielä ei OIKEASTI ole.
Olisin just nyt niin valmis jo luovuttamaan. En vaan jaksa enään elää.
Älä ole valmis luovuttamaan. Youtubessa on videoita nuorista ihmisistä, jotka ovat tehneet itsemurhan. Surullista, kun jollakin on elämä ihan alussansa, ja sitten päätetään tehdä itsemurha. Älä sä tee sellasta. Ei sun koskaan tarvitse. Ei elämässä tarvitse olla mitenkään erityisen vahva ihminen, riittää että rakastat itseäsi ja niitä läheisiä, jotka läheisiä ovat. Jos vaan ihminen rakastaa itseänsä, niin kyllä se parantaa mieltä, uskon että myös fyysistäkin terveyttä.
Onnea, olet elossa. =)
Du kan vara medial.. jag är det... jag förstår dig...var inte orolig alls
Du kan vara medial..vill du diskutera om det? kan finska också!!
Hyvä, että käyt terapiassa. Jos olet noin alhaalla, mitä hävittävää sinulla olisi kertoa tuskistasi? Ja jos oman henkesi riistämistä mietit, se aina satuttaa jotakuta. Jos sinä tekisit sen, se satuttaisi minua aivan valtavasti, läheiaiatä puhumattakaan. Se voi yllättää, kuka välittää, vaikka ei siltä tunnu. Toisen itsemurha voi tuhota toisen elämän. Luotan siihen, ja toivon ettet sinä tee sitä, mutta jos joku sen tekee, älä teetä sitä toisella ihmisellä. junan tai muun alle jääminen tuottaa hirveät traumat ja syyllisyydentunteen kuskille. Myös katolta hyppääminen tai muu rumaa jälkeä tekevä tapa tuo traumoja. Paras tapa on tehdä viesti, ja nukkua kauniisti pois. HUOM. En kehota ketään tekemään tätä itsekästä tekoa.
"Yksi salaisuus mulla on jota en ole kertonut kenellekkään koska pelkään, että ihmiset pitävät mun hulluna tai alkaa välttelemään mua."
Kerro ihmeessä terapeutillesi. Hän on mielenterveyden ammattilainen, ja taatusti nähnyt paljon kaikenlaisia ihmisten psyykkisiä ongelmia. Sinä et ole ensimmäinen, etkä viimeinen, joka näkee harhoja. Niitä voidaan hoitaa. Harhat voivat johtua esim. niinkin yksinkertaisesta syystä kuin väsymyksestä tai stressistä. Ihmismieli on yllättävän herkkä. Kerronpa vielä senkin, ettei harhojen näkeminen useimmiten tarkoita "pysyvää hulluutta", vaan on monilla ohimenevä vaihe. Esim. psykoosi on hetkellinen tila, jossa voi kuulla, nähdä, tuntea ym. harhoja. Samoin kuin jalka menee lopulta kävelykyvyttömäksi jos sitä ei hoida, vaikka alussa olisi ollut vain pieni haava, samoin käy myös mielelle. Ei kannata pitkittää, ettei tule enemmän vaikeuksia.
Tsemppiä sinulle. Olen itsekin ollut nuorena hyvin ahdistunut, ja minulla on aavistus minkälaista tuskaa koet tällä hetkellä. Mutta usko siihen, että kuten minäkin, sinäkin selviät tästä vaiheesta. Lähetän sinulle digitaalisen halin :)
En tiedä, kuinka vanha olet, ja ehkä et ymmärrä miltä viestisi lukijasta vaikuttaa. Mielestäni se ei kuitenkaan ole asiallinen. On totta, että itsemurha aiheuttaa kuolleen omaisille ja kaikille tilanteessa olleille tuskaa. Mutta siitä voi olla varma, että itsemurhan tehnyt on kokenut eläessään ainakin yhtä suurta tuskaa, eikä monikaan välttämättä edes ole huomannut sitä.
Aloittajalle haluaisin sanoa, että mikä tahansa tapa riistää oma henki on yhtä kammottava. Helpoksi asiaa ei tee mikään itsemurhan muoto. Vaikka elämä olisi vaikeaakin, kannattaa luottaa siihen, että asiat lopulta muuttuvat paremmaksi. Sellaista tilannetta ei olekaan, että kaikki toivo olisi mennyttä.
Kiitos teille kaikille, jotka lähetätte positiivisia ja välittäviä viestejä!!! Se merkitsee mulle todella paljon :)