Mitkä opetukset ovat tärkeimpiä peruskoulussa, mielestänne? Mitkä opit/tiedot/taidot tulisi kaikkien hallita yläasteen loppuun mennessä riippumatta tulevaisuuden suunnitelmista? (eli esimerkiksi portsariksi aikovan ei varmaankaan tarvitsisi tietää yhtä paljon fysiikasta kuin ydinfyysikoksi pyrkivän ja vastaavasti fyysikko ei tarvitsisi yhtä suurta lihasmassaa ja yhtä hyvää fyysistä kuntoa kuin palomieheksi aikovan) Perustelkaa mahdollisimman tarkasti, tyhjentävästi ja selvästi, miksi mainitsemanne asia/asiat ovat mielestänne jokaiselle vaadittavia.
Kiitos!
Kiitos!
Vastaukset 52
Vanhimmat
Aloitan filosofialla.
Filosofia on olemassaolon, ajattelun ja elämän perusteita koskevaa pohdiskelua.
Filosofia on kirjaimellisesti viisauden pitämistä ystävänä tai viisauden rakastamista.
Filosofiaa voidaan perustellusti pitää kaiken älyllisen toiminnan perustana, sillä:
1. Se opettaa tapoja ajatella asioita monelta kantilta
2. Se opettaa tapoja ajatella, ja tulla johtopäätöksiin mahdollisimman perustellusti
3. Se opettaa tapoja perustella asioita itsenäisesti ja täsmällisesti
4. Se opettaa ymmärtämään niin ajattelun rajoituksia kuin myös sen mahdollisuuksia
5. Se opettaa suhtautumista asioihin kriittisesti ja samalla ennakkoluulottomammin (eli opettaa perusteltua kritiikkiä, mutta vastustaa perusteetonta kritiikkiä)
6. Se opettaa ymmärtämään yhteiskunnan arvoja ja myös kritisoimaan sen puutteita
7. Se opettaa ajattelua
Mielestäni filosofian opetuksen tulisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sillä mitä myöhemmäksi ajattelemaan oppiminen jätetään, sitä vaikeampaa sen oppiminen on. Filosofia on yksi niistä asioista, jonka oppiminen myöhemmällä iällä on erityisen haastavaa; ei missään tapauksessa mahdotonta, mutta ajattelumallit ovat niin suuresti läsnä jokapäiväisessä elämässämme, että virheellisten ajattelutapojen ja asenteiden oppiminen myöhemmin on vaikeampaa kuin esimerkiksi matematiikan.
Filosofiaan sisältyy paljon asioita, joten aihetta tulisi rajata; osa aiheista soveltuu vähän vanhemmille oppilaille ja osa ei sovellu kaikille iästä riippumatta, eivätkä siis kuulu kouluun.
Lapsia ei tulisi hämmentää liian kriittisellä tai kyynisellä materiaalilla, sillä liikaa ajatteleva lapsi hämmentyy helposti ja saattaa kokea sen ahdistavana. Ala-asteen filosofiantunneilla tulisi opettaa argumentointikykyä, mielipiteiden ja johtopäätösten perustelua ja erilaisia ajattelumalleja. Yläkoulussa voitaisiin siirtyä asteittain myös kriittisempään asenteeseen, moraaliin, sekä yhteiskunnallisiin asioihin. Mielestäni niinsanotut eksistentiaaliset, eli olemassaoloon liittyvät pohdiskelut eivät kuulu kouluun. Ne voivat ahdistaa toisia erittäin paljon, eivätkä ne ole varsinaisesti tärkeitä opetuksen tai ajattelun kannalta.
Pidän tärkeänä yhteiskuntaoppia vaikka sen opettamisessa on kritisoin suurimmaksi osaksi opeteltavien asioiden tärkeysjärjestystä, esim. suomalaisia puolueita ja niiden aatteita ei käsitellä tarpeeksi paljon, jonka seurauksena maassamme vain harvat politiikasta kiinnostuneet tietävät, ketä aikovat äänestää ja loput äänestävät "kavereiden ehdokasta".
Siionin viisaiden pöytäkirjat:
1. Pöytäkirja (18) (loppupuolisko)
"Sokea ei voi johtaa sokeita, vaan vie heidät syvyyden kuilun partaalle. Kansanjoukosta nousseet yksilöt, vaikkapa olisivatkin neroja, eivät siis pysty kansan johtajiksi, ellei heillä ole valtiollista tietoutta, vaan vievät sen tuhoon."
En usko "siionin viisaiden pöytäkirjojen" paikkaansapitävyyteen, mutta mielestäni tuo kohta jossa käsitellään "kansanjoukoista nousseita neroja" on merkittävä, jos otamme esimerkiksi kenet tahansa ihmisen, jota arvostetaan nerona esim. Albert Einstein (havainnollista esimerkki - henkilö jonka kaikki tietävät). Harvat kieltävät Einsteinin olleen nero/älykäs, mutta kukaan tuskin olisi halunnut hänet kansansa johtajaksi, koska hän oli fyysikko, jolla ei tietääkseni ollut valtiollista koulutusta.
Tästä johtuen peruskoulusta saakka pitäisi panostaa yhteiskuntaopissa puolueita ja niiden aatteita, sekä aatteiden historiaa (milloin-, minkälaisissa olosuhteissa-, keiden toimesta aate syntyi). Yhteiskuntaopissa pitäisi keskittyä enemmän oppilaiden mielipiteisiin politiikasta ja yhteiskuntafilosofiaa pitäisi lisätä sekaan.
"Huomaamme, kuinka suuri arvo annetaan vanhalle ajalle, kuinka vanhan ajan kuvapatsaiden kappaleistakin, lukemattomia muita esimerkkejä mainitsematta, maksetaan korkeita hintoja, jotta saisi ne omistaa, koristaa niillä talonsa, antaa taitelijoiden pitää niitä malleina, joita koetetaan parhaan mukaan jäljitellä muissa teoksissa. Toisaalta historian loistavimpia saavutuksia, vanhan ajan kuningaskuntien ja tasavaltojen, kuninkaiden, sotapäälliköiden, kansalaisten, lainsäätäjien ja muiden isänmaanpuolesta toimineiden tekoja enemmän ihaillaan kuin jäljitellään."
-Niccolò Machiavelli (valtiollisia mietelmiä)
Loistavaa! Juuri tuollaisia vastauksia tarvitsen ja yhteiskuntaoppi on erittäin tärkeä asia. Olen tosin sitä mieltä, että se ei ole alaluokkien asia ja tärkeämpää on rakentaa tasapainoisesti ja perustellusti ajatteleva nuori ennen politiikan opettamista. Olisi kenties perusteltua opettaa 4 ensimmäistä vuotta filosofian perusteita, 5. ja 6. luokat edelleen filosofiaa, mutta yhteiskunnallisiin asioihin asteittain enemmän keskittyvällä painotuksella ja 7-9. luokilla voitaisiin yhteiskuntaoppi eriyttää filosofiasta täysin omaksi aineekseen.
Eli perusajatuksesi on siis suunnilleen "Suomen politiikkaan keskittyvä yhteiskuntaoppi, jonka tavoitteena on tuoda ymmärrystä politiikasta tulevan valtaväestön luo; se pyrkii herättämään itsenäistä yhteiskunnallista ajattelua perheen tai kavereiden mielipiteiden seuraamisen sijasta"?
>>>>Laitatko vielä omin sanoin tiivisti, miksi tämä mainitsemasi aine ja sen keskittyminen ensisijaisesti mainitsemiisi asioihin.
Tallennan sitten tiivistelmäsi ja alkuperäisen vastauksesi tietokoneelleni. Tavoitteenani on luoda semi-konkreettinen uudistusehdotus 2-4 kuukauden sisällä, jonka pyrin viemään eteenpäin jollain keinolla. Olen tietysti vain rivikansalainen, joten en pääse laillisesti käsiksi tärkeisiin tiedostoihin, kuten budjetteihin, tyytyväisyyskyselyihin ja opetussuunnitelmiin, jonka takia en voi luoda täysin valmista suunnitelmaa.
Kiitos avusta. Ja jos sinulla on muita ehdotuksia, kirjoita vain tähän ketjuun ja jos koet jotkin koulun opetukset turhiksi tai niiden hyöty/haitta-suhteen huonoksi, niin kirjoita tuohon toiseen ketjuun.
Tiivistelmäni:
Yhteiskuntaopin pitäisi keskittyä enemmän Suomen (sisä - ja ulko)politiikkaan (puolueisiin ja näiden aatteisiin), jolloin oppilaille tarjoutuisi tilaisuus luoda oma poliittinen kantansa helpommin heti äänioikeutetuksi tullessaan, jolloin heidän ei tarvitse seurata "kavereidensa mielipiteitä" tai "arpoa ehdokastaan". Opettajan pitäisi pystyä keskustelemaan oppilaan mielipiteistä ja kuinka ne perusteltaisiin.
Nykyään keskustellaan äänioikeuden laskemisesta 16-vuotiaille, joka ei ilman "puolue valistusta" tule onnistumaan, koska 16-vuotiaat eivät tiedä politiikasta tarpeeksi. Jokaisella Suomen kansalaisella täytyisi olla tietoa Suomen lain lisäksi myös suomalaisista puolueista.
Hyvä! Kiitos paljon :)
Matematiikka, äidinkieli, biologia, kemia, maantiede, historia, fysiikka, musiikki ja jotain liikunta- ja taidehommia siihen päälle. Ensiaputaitojen puuttuminen opetuksesta häiritsee eniten. Liikunnassa korostaisin maastossa pärjäämistä, kaatumistaitoa ja uimataitoa. Vapaa-aikanaan saa sitten treenata mitä haluaa.
Niin. Milläs minunlaiseni 48-kiloinen ämmänrääpäle saa siirrettyä itseään korkeampaa ja saatanan painavaa jääkaappia parvekkeelta rappukäytävään kahden huoneen ja kahden kynnyksen yli?
Järkeä käyttämällä. Kun voima loppuu, istutaan miettimään fysiikan lakeja.
Jos nyt ruvetaan harrastamaan krav magaa, on syytäkin opetella ensiaputaidot. No meillä loukkaantunut henkilö, mikä asia turvataan ensin ja miksi? Tähän kysymykseen ei voi vastata, ellei ole käsitystä ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta.
Ja mitä tehdään jos jollain vierasesine hengitysteissä?
Lasten ja nuorten on saatava kuitenkin kasvaa ja kehittyä rauhassa. Siihen tarvitaan monipuolista oppimista ja monenlaisia asioita. Ei voi keskittyä liikaa yhteen tai kahteen asiaan. Lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat lepoa. Aivot palautuvat unessa, lihakset kasvavat levossa.
Ammatinvalintaakin pitää saada miettiä rauhassa.
"Matematiikka, äidinkieli, biologia, kemia, maantiede, historia, fysiikka, musiikki ja jotain liikunta- ja taidehommia siihen päälle."
-Mutta mitä näistä opetetaan? Nämä ovat niin laajoja asioita, että sinun tulisi kertoa mitä asioita näistä tulisi opettaa ja perustele myös, sillä ilman perusteluja ne eivät ole minkään arvoisia.
"Niin. Milläs minunlaiseni 48-kiloinen ämmänrääpäle saa siirrettyä itseään korkeampaa ja saatanan painavaa jääkaappia parvekkeelta rappukäytävään kahden huoneen ja kahden kynnyksen yli?
Järkeä käyttämällä. Kun voima loppuu, istutaan miettimään fysiikan lakeja."
-Ehdottomasti. Fyysinen kunto ei ole tärkeää sen takia, että jaksaisi kantaa jääkaappia (tosin siihenkin tarvitsee peruskuntoa), vaan sen takia, että lihakset, luusto ja elimet pysyvät kunnossa. sekä sen takia, että se kohentaa mielialaa ja lisää itsevarmuutta, täten kohottaen sosiaalisia kykyjä ja stressinsietokykyä.
"Ensiaputaitojen puuttuminen opetuksesta häiritsee eniten. Liikunnassa korostaisin maastossa pärjäämistä, kaatumistaitoa ja uimataitoa. Vapaa-aikanaan saa sitten treenata mitä haluaa."
-Ensiapu kuuluu peruskouluopetukseen. Maastossa pärjääminen kuuluu peruskouluopetukseen kuten myös uimataito. Kaatumistaito on hyvä lisä.
"Lasten ja nuorten on saatava kuitenkin kasvaa ja kehittyä rauhassa. Siihen tarvitaan monipuolista oppimista ja monenlaisia asioita. Ei voi keskittyä liikaa yhteen tai kahteen asiaan. Lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat lepoa."
-Ei tietenkään yhteen tai kahteen asiaan tulisikaan keskittyä.
"Aivot palautuvat unessa, lihakset kasvavat levossa."
-En ymmärrä sitä, miten tämä liittyy aiheeseen.
"Ammatinvalintaakin pitää saada miettiä rauhassa."
-Niin, mutta ei se tarkoita sitä, että koko ikäluokan tulisi kärsiä soluseinämän rakennetta opiskellessa kun muutamat haluavat erikoistua biologiaan. Minua huvittaa suunnattomasti asenne, että jätetään niin merkittävä asia kuin liikunta vähälle huomiolle, perustellen sitä lähinnä "kukin harrastakoon mitä huvittaa", mutta sitten yhtäkkiä soluseinämän rakenne ja banaanin reaktio rikkihappoon kuuluvat tärkeänä osana vaadittavaan tietomäärään, jota ei vain voida jättää siitä kiinnostuneiden omaksi harrastukseksi.
En osaa sanoa kaikkien puolesta, mutta itse elän mieluummin yhteiskunnassa, jossa koulu keskittyy mahdollisimman tärkeisiin, hyödyllisiin ja käytännöllisiin asioihin (kuten filosofiaan, matematiikkaan, äidinkieleen, liikuntaan ja kuntoiluun, fysiikan perusteisiin, terveystietoon, yhteiskuntaoppiin ja mainitsemaasi ensiapuun) nippelitiedonkin uhalla. Ja elän mieluummin yhteiskunnassa, jossa keskivertohenkilö ei tiedä banaanin ph-arvoa, mutta ovat hyvässä kunnossa, kuin valtiossa, jonka verorahoja kuluu järkyttävästi liikalihavuuden, selkäkipujen ja huonosta itsetunnosta johtuvan masennuksen hoitoon, mutta jossa yleissivistykseen kuuluu mm. soluliman pinta-ala ja Kalmarin unionin perustamispäivä.
Kaikki eivät halua käyttää aikaansa turhan tiedon ulkoaopetteluun ja siksi koulusta tulisi karsia ylimääräinen ja aikaa vievä roska pois.
Mie kyllä sannoisin että ensinnäkin perusopetukseen sisältyvä ensiaputaitojen opetus on hyvin vähäistä, jolla kyllä voi pärjätä, mut sitä vois olla enemmänkin.
Ja tosta maastossa pärjäämisen (vai minä ny olikaan) kanssa oon kans eri mieltä. Kuiha moni osais esimerkiksi tehhä vaikka kantopaarit mettässä. Nykyää nuorten kartanluku taito ei oo riittävä. Meillekhää ei oo opetettu kompassin käyttöä.
Luultavasti hyvin epäselvää tekstiä, mutta pyytäkää selvennystö jos että tajunnee.
Tässä päästään näkemyseroihin. Sinä filosofina markkinoit filosofiaa tärkeimpänä aineena mitä löytyy, itse luonnontieteilijänä en näe siihen mitään tarvetta. Samalla itse näen matematiikan, ja sen luonnontieteelliset johdannaiset elintärkeinä Suomen tulevaisuudelle, mutta sinä arvostelet kemian ja biologian perustietojen hyödyllisyyttä. Huomaa oma "olkiukkosi": Parodioit kemian ja biologian perustiedot "banaanin pH:ksi" ja "soluliman pinta-alaksi" (muuten, miten lasket tilavuuden pinta-alan? Sytoplasma on kaikki tuman ulkopuolella oleva neste soluorganellit), ja rinnastat tämän parodian utopistiseen tilanteeseen, jossa annat ymmärtää, että koululiikunnan opetuksella voitaisiin välttää liikalihavuus ja selkäkivut ja tällä paljon puhutulla "sosiaalisuuden" opetuksella huono itsetunto ja masennus. Mutkat vedetään niin suoriksi, että huhhuh; maailma ei ole mustavalkoinen, jonka kuvittelisin filosofin myös ymmärtävän.
Yliarvioit myös suuresti luonnontieteiden tämänhetken opetuksen määrän sekä laadun. Peruskoulun luonnontieteet kertovat lähinnä, että tässä maailmassa tapahtuvat ilmiöt ovat pitkälti niiden avulla selitettävissä. Erittäin ylimalkaista ja epätarkkaa perustietoa, mitään perusteita valittaa sen tiedon tarkkuudesta ei ole. Oikeat luonnontieteet alkavat vasta lukiossa, ja niitäkin on 1 kurssi jokaista (vai oliko biologiaa 2?). Tuo 1 kurssi ei anna taas mitään oikeaa tietoa aiheesta, vain juurikin ylimalkaisen kuvan, että "tällaista tää nyt on, jos kiinnostaa niin tulkaa seuraavalle kurssille". Siksipä nuo valtakunnalliset syventävät ovatkin aiheista aivan eri tasoa kuin 1. kurssit.
Ymmärrätkö minkä varaan Suomen tulevaisuus rakentuu? Ymmärrtkö Suomen aseman kansainvälisesti ja tämän saadun elintason ylläpidon vaatimukset? Annan vinkin: filosofia voi olla mielenkiintoista, mutta elintasoa sillä ei rakenneta.
"Matematiikka, äidinkieli, biologia, kemia, maantiede, historia, fysiikka, musiikki ja jotain liikunta- ja taidehommia siihen päälle."
-Mutta mitä näistä opetetaan? Nämä ovat niin laajoja asioita, että sinun tulisi kertoa mitä asioita näistä tulisi opettaa ja perustele myös, sillä ilman perusteluja ne eivät ole minkään arvoisia.
ANTEEKSI ISOT KIRJAIMET, MUUTEN EI EROTU LAINAUKSEN SEASTA. TARKOITIN KAIKKIA NÄITÄ AINEITA. KATSO http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf
EI PYÖRÄÄ TARVITSE KEKSIÄ UUDELLEEN. PERUSTELE ITSE SEN SIJAAN, MIKSI OPETUSHALLITUS ON VÄÄRÄSSÄ.
"Niin. Milläs minunlaiseni 48-kiloinen ämmänrääpäle saa siirrettyä itseään korkeampaa ja saatanan painavaa jääkaappia parvekkeelta rappukäytävään kahden huoneen ja kahden kynnyksen yli?
Järkeä käyttämällä. Kun voima loppuu, istutaan miettimään fysiikan lakeja."
-Ehdottomasti. Fyysinen kunto ei ole tärkeää sen takia, että jaksaisi kantaa jääkaappia (tosin siihenkin tarvitsee peruskuntoa), vaan sen takia, että lihakset, luusto ja elimet pysyvät kunnossa. sekä sen takia, että se kohentaa mielialaa ja lisää itsevarmuutta, täten kohottaen sosiaalisia kykyjä ja stressinsietokykyä.
KYLLÄ, MUTTA MINULLA ON MYÖS HENKILÖKOHTAINEN ELÄMÄ JA OIKEUS TEHDÄ OMIA VALINTOJA. LIIKUNTA TEKEE HYVÄÄ LUILLE JA LIHAKSILLE, TOTTA. SE ETTÄ SE LISÄÄ ITSEVARMUTTAA, KOHOTTAA SRESSINSIETOKYKYÄ JA PARANTAA SOSIAALISIA TAITOJA - PERUSTELE.
MITÄ MUUTEN TARKOITAT SOSIAALISILLA TAIDOILLA? KAI KÄYTÄ SOSIAALISUUTTA SAMASSA MERKITYKSESSÄ KUIN SITÄ PSYKOLOGIASSA KÄYTETÄÄN? TOSSOIS TOMMONEN NÄKÖKULMA http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/yliarvostetaanko_sosiaalisuutta
"Ensiaputaitojen puuttuminen opetuksesta häiritsee eniten. Liikunnassa korostaisin maastossa pärjäämistä, kaatumistaitoa ja uimataitoa. Vapaa-aikanaan saa sitten treenata mitä haluaa."
-Ensiapu kuuluu peruskouluopetukseen. Maastossa pärjääminen kuuluu peruskouluopetukseen kuten myös uimataito. Kaatumistaito on hyvä lisä.
NO EI KÄYTÄNNÖSSÄ RIITÄ.
"Lasten ja nuorten on saatava kuitenkin kasvaa ja kehittyä rauhassa. Siihen tarvitaan monipuolista oppimista ja monenlaisia asioita. Ei voi keskittyä liikaa yhteen tai kahteen asiaan. Lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat lepoa."
-Ei tietenkään yhteen tai kahteen asiaan tulisikaan keskittyä.
"Aivot palautuvat unessa, lihakset kasvavat levossa."
-En ymmärrä sitä, miten tämä liittyy aiheeseen.
SITEN, ETTÄ LAPSIA JA NUORIA EI VOI VELVOITTAA LIIKAA. HEILLÄ ON OIKEUS OMAANKIN ELÄÄMÄÄN JA HENKILÖKOHTAISIIN VALINTOIHIN SEKÄ OIKEUS RIITTÄVÄÄN VAPAA-AIKAAN JA LEPOON. KOULUPÄIVÄT OVAT NYKYISELLÄÄN HIEMAN LIIAN PITKIÄ JA LÄKSYJÄ ON LIIKAA.
"Ammatinvalintaakin pitää saada miettiä rauhassa."
-Niin, mutta ei se tarkoita sitä, että koko ikäluokan tulisi kärsiä soluseinämän rakennetta opiskellessa kun muutamat haluavat erikoistua biologiaan. Minua huvittaa suunnattomasti asenne, että jätetään niin merkittävä asia kuin liikunta vähälle huomiolle, perustellen sitä lähinnä "kukin harrastakoon mitä huvittaa", mutta sitten yhtäkkiä soluseinämän rakenne ja banaanin reaktio rikkihappoon kuuluvat tärkeänä osana vaadittavaan tietomäärään, jota ei vain voida jättää siitä kiinnostuneiden omaksi harrastukseksi.
NIMENOMAAN. JOS ITSE PIDIT LIIKUNNANOPETUKSESTA, ET VOI PÄÄTELLÄ SIITÄ SITÄ, ETTÄ SE ANTAA MUILLE YHTÄ PALJON. NIIN IKÄÄN SIITÄ ETTÄ ITSE ET PIDÄ BIOLOGIASTA, ET VOI PÄÄTELLÄ SITÄ ETTÄ SE ON MUILLE TURHA.
(JATKUU)
En osaa sanoa kaikkien puolesta, mutta itse elän mieluummin yhteiskunnassa, jossa koulu keskittyy mahdollisimman tärkeisiin, hyödyllisiin ja käytännöllisiin asioihin (kuten filosofiaan, matematiikkaan, äidinkieleen, liikuntaan ja kuntoiluun, fysiikan perusteisiin, terveystietoon, yhteiskuntaoppiin ja mainitsemaasi ensiapuun) nippelitiedonkin uhalla. Ja elän mieluummin yhteiskunnassa, jossa keskivertohenkilö ei tiedä banaanin ph-arvoa, mutta ovat hyvässä kunnossa, kuin valtiossa, jonka verorahoja kuluu järkyttävästi liikalihavuuden, selkäkipujen ja huonosta itsetunnosta johtuvan masennuksen hoitoon, mutta jossa yleissivistykseen kuuluu mm. soluliman pinta-ala ja Kalmarin unionin perustamispäivä.
OLETKO LUKENUT HELSINGIN SANOMIEN KESKUSTELUPALSTAA? OLETKO TIETOINEN SIITÄ, ETTÄ TÄSTÄ AIHEESTA KESKUSTELLAAN KOKO AJAN?
Kaikki eivät halua käyttää aikaansa turhan tiedon ulkoaopetteluun ja siksi koulusta tulisi karsia ylimääräinen ja aikaa vievä roska pois.
ROSKA? MINUA JÄI KIINNOSTAMAAN SE KYSYMYS, ETTÄ JOS MEILLÄ ON LOUKKAANTUNUT HENKILÖ, NIIN MINKÄ ASIAN ME VARMISTAMME ENSIKSI JA MIKSI. PERUSBIOLOGIAA, PERUSKEMIAA, PERUSTIETOA. ELI MONEN ASIAN YHTEEN SOVELTAMISTA.
MONET SAIRAUTEMME OVAT NIMENOMAAN SEURAUS LISÄÄNTYNEESTÄ HYVINVOINNISTA ELI LISÄÄNTYNEESTÄ VERONMAKSUKYVYSTÄ!
ENNEN VANHAAN KUOLTIIN JO 40-VUOTIAINA. NOUSSUT ELINIKÄ MERKITSEE SITÄ, ETTÄ TILASTOIHIN ILMESTYY ELINTASOSAIRAUKSIA JA SAIRAUKSIA, JOTKA VÄISTÄMÄTTÄ LIITTYVÄT VANHUUTEEN. JOHONKIN IHMISEN ON KUOLTAVA, JOS KARUSTI ILMAISTAAN. JOS KAHDENSANKYMPPISEKSI JAKSAA, NIIN TOTTA KAI NIVELET KULUVAT, ON VERENPAINEONGELMIA JA SYÖPÄÄ. NÄISTÄ EI PIDÄ PÄÄTELLÄ SITÄ, ETTÄ ELÄISIMME TODELLA EPÄTERVEELLISESTI!
"HYVINVOINTISAIRAUS" ON METKA KÄSITE. EI NYT RUVETA SIITÄ TEKEMÄÄN ONGELMAA, ETTÄ VOIDAAN HYVIN!
JOS MAKSAA VEROJA MONTAKYMMENTÄ VUOTTA JA PAINAA DUUNIA, NIIN ON SAATAVA OLLA LIHAVA. EHKÄ YHTEISKUNTA KUSTANTAA TÄLLE LIHAVALLE TYÖJUHDALLE SELKÄLEIKKAUKSEN JA DIABETESLÄÄKKEITÄ, MUTTA MUISTA ETTÄ HÄN ON MUKANA KARTUTTAMASSA YHTEISTÄ POTTIA.
Miksi virolaiset lapset osaavat matematiikka paremmin kuin suomalaiset? Miksi Viro loi halvemman ja toimivamman potilastietojärjestelmän kuin Suomi? Ymmärrättekö kuinka monista miljardeista euroista nyt puhutaan?
"Sinä filosofina markkinoit filosofiaa tärkeimpänä aineena mitä löytyy, itse luonnontieteilijänä en näe siihen mitään tarvetta."
-Tarvitsen filosofiaa, kuten sinäkin. Jos taas puhumme filosofiasta ammattina, niin en ole filosofi. Perustelin jo ketjussa filosofian tärkeyden, enkä ole saanut perusteluja, mikseivät argumenttini ole tosia. Annoin useita syitä sille, miksi filosofia on ajattelun perusta, en saanut yhtään vastausta miksei se olisi. Mikäli olet luonnontieteilijä, olet varmasti tutustunut tieteelliseen argumentointiin, perusteltuihin johtopäätöksiin ja arvaa mitä: nuo ovat filosofiaa. Aiemmin filosofit olivat tieteen moniosaajia ja filosofiaa ei turhaan kutsuta tieteiden äidiksi.
Väittämällä filosofiaa turhaksi osoitat tietämättömyyttä jopa omasta alastasi.
"Samalla itse näen matematiikan, ja sen luonnontieteelliset johdannaiset elintärkeinä Suomen tulevaisuudelle, mutta sinä arvostelet kemian ja biologian perustietojen hyödyllisyyttä."
-Tässä on vivahde-ero. Näen matematiikan erittäin tärkeänä, kemian ja biologian hyvinä aineina, mikäli ne keskittyvät joihinkin tärkeisiin asioihin (mihin?) ja niistä karsitaan turha pois.
"Huomaa oma "olkiukkosi": Parodioit kemian ja biologian perustiedot "banaanin pH:ksi" ja "soluliman pinta-alaksi" (muuten, miten lasket tilavuuden pinta-alan? Sytoplasma on kaikki tuman ulkopuolella oleva neste soluorganellit), "
-Jos olisin kiteyttänyt nuo aineet vastaavilla tyhmillä esimerkeillä, olisin luonut olkiukon, mutta kuten voimme huomata, kritisoin ainoastaan turhia asioita enkä niiden oppiaineita kokonaisuuksina. Joten ei, en luonut olkiukkoa vaan kritisoin esimerkiksi banaanin pH:n ulkoaopettelua (ja tulen kritisoimaan jatkossakin), mutta olen avoimilla mielin kemiaa kohtaan ja mikäli minulle osoitetaan tärkeitä asioita siitä, olen ehdottomasti niiden opettamisen kannalla!
"ja rinnastat tämän parodian utopistiseen tilanteeseen, jossa annat ymmärtää, että koululiikunnan opetuksella voitaisiin välttää liikalihavuus ja selkäkivut ja tällä paljon puhutulla "sosiaalisuuden" opetuksella huono itsetunto ja masennus."
-Kyllä, järjestelmällisellä ja tavoitteellisella koululiikunnalla voitaisiin vähentää liikalihavuutta ja huonokuntoisuudesta johtuvia lihasten ja luuston sairauksia, sekä sosiaalisiin tilanteisiin neuvojen antaminen auttaisivat yksilöitä pärjäämään sosiaalisissa tilanteissa, joka vähentäisi taitojen puutteellisuudesta johtuvaa huonoa itsetuntoa, tästä osittain johtuvaa asteittaista syrjäytymistä ja siitä seuraavaa masennusta. Kaukana utopistisesta. Utopistista olisi se, että väittäisin jokaisen ihmisen olevan niin fyysisesti kuin henkisesti terve uudistusten myötä, muttei se, että näillä saataisiin parannettua tilannetta merkittävästi.
"Mutkat vedetään niin suoriksi, että huhhuh; maailma ei ole mustavalkoinen, jonka kuvittelisin filosofin myös ymmärtävän."
-Mutkia ei vedetä suoriksi, eikä maailma ole mustavalkoinen. Allekirjoittanut "filosofi" kyllä myöntää tämän.
"Yliarvioit myös suuresti luonnontieteiden tämänhetken opetuksen määrän sekä laadun. Peruskoulun luonnontieteet kertovat lähinnä, että tässä maailmassa tapahtuvat ilmiöt ovat pitkälti niiden avulla selitettävissä. Erittäin ylimalkaista ja epätarkkaa perustietoa, mitään perusteita valittaa sen tiedon tarkkuudesta ei ole. Oikeat luonnontieteet alkavat vasta lukiossa, ja niitäkin on 1 kurssi jokaista (vai oliko biologiaa 2?). Tuo 1 kurssi ei anna taas mitään oikeaa tietoa aiheesta, vain juurikin ylimalkaisen kuvan, että "tällaista tää nyt on, jos kiinnostaa niin tulkaa seuraavalle kurssille". Siksipä nuo valtakunnalliset syventävät ovatkin aiheista aivan eri tasoa kuin 1. kurssit."
"Ymmärrätkö minkä varaan Suomen tulevaisuus rakentuu?"
-En täysin, kuten tuskin kukaan muukaan. Pääpiirteittäin kyllä.
" Ymmärrtkö Suomen aseman kansainvälisesti ja tämän saadun elintason ylläpidon vaatimukset?"
-En täysin.
"Annan vinkin: filosofia voi olla mielenkiintoista, mutta elintasoa sillä ei rakenneta."
-Päivän höpsöin. Ei sillä tietenkään rakenneta elintasoa, kuten ei millään muullakaan yksittäisellä asialla, mutta kuten jo aiemmin perustelin, on filosofian kaiken järjellisen toiminnan perusta ja täten älykkään yhteiskunnan kulmakivi.
ANTEEKSI ISOT KIRJAIMET, MUUTEN EI EROTU LAINAUKSEN SEASTA. TARKOITIN KAIKKIA NÄITÄ AINEITA. KATSO http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf
EI PYÖRÄÄ TARVITSE KEKSIÄ UUDELLEEN. PERUSTELE ITSE SEN SIJAAN, MIKSI OPETUSHALLITUS ON VÄÄRÄSSÄ."
-Olen esimerkiksi perustellut, miksi filosofia on erittäin tärkeää, mutta sitä ei taida olla alaluokilta lähtien.
"KYLLÄ, MUTTA MINULLA ON MYÖS HENKILÖKOHTAINEN ELÄMÄ JA OIKEUS TEHDÄ OMIA VALINTOJA. LIIKUNTA TEKEE HYVÄÄ LUILLE JA LIHAKSILLE, TOTTA. SE ETTÄ SE LISÄÄ ITSEVARMUTTAA, KOHOTTAA SRESSINSIETOKYKYÄ JA PARANTAA SOSIAALISIA TAITOJA - PERUSTELE."
-Mutta voimme samantien sanoa, että kaikilla on oikeus valita mitä he opiskelevat ja mitä eivät. Täten koulupakko sotii tätä mainitsemaasi oikeutta vastaan. Kannatatko peruskoulun vapaaehtoistamista vai miten perustelet sen, ettei liikuntaan saa velvoittaa mutta muuhun saa?
Toiseen kohtaan esimerkiks, vastaavia löytyy tuhansia, ellei kymmeniätuhansiai:
http://kuntoplus.fi/hyvinvointi/stressi/liikunta-lievittaa-stressia
"MITÄ MUUTEN TARKOITAT SOSIAALISILLA TAIDOILLA? KAI KÄYTÄ SOSIAALISUUTTA SAMASSA MERKITYKSESSÄ KUIN SITÄ PSYKOLOGIASSA KÄYTETÄÄN? TOSSOIS TOMMONEN NÄKÖKULMA http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/yliarvostetaanko_sosiaalisuutta"
-En ymmärrä täysin kysymystäsi/vaatimustasi. Sosiaaliset taidot sisältävät mm. kyvyn keskustella, reagoida sosiaalisiin tilanteisiin, varmuus/epävarmuus, kantaa itseään ihmisten joukossa
"SITEN, ETTÄ LAPSIA JA NUORIA EI VOI VELVOITTAA LIIKAA. HEILLÄ ON OIKEUS OMAANKIN ELÄÄMÄÄN JA HENKILÖKOHTAISIIN VALINTOIHIN SEKÄ OIKEUS RIITTÄVÄÄN VAPAA-AIKAAN JA LEPOON. KOULUPÄIVÄT OVAT NYKYISELLÄÄN HIEMAN LIIAN PITKIÄ JA LÄKSYJÄ ON LIIKAA."
-Juurihan syytit minua "pyörän keksimisestä uudestaan" ja nyt kuitenkin myönnät koulun erään heikkouden. Olen samaa mieltä siitä, että koulu sisältää liikaa tunteja ja läksyjä, joten oppimateriaalia tulisi tiivistää tärkeimpiin asioihin.
"NIMENOMAAN. JOS ITSE PIDIT LIIKUNNANOPETUKSESTA, ET VOI PÄÄTELLÄ SIITÄ SITÄ, ETTÄ SE ANTAA MUILLE YHTÄ PALJON. NIIN IKÄÄN SIITÄ ETTÄ ITSE ET PIDÄ BIOLOGIASTA, ET VOI PÄÄTELLÄ SITÄ ETTÄ SE ON MUILLE TURHA."
-Tälläinen ajattelu sotii koulupakkoa vastaan. Tässä kannatetaan yksilönvapautta, joka on taas ristiriidassa sen kanssa, että esimerkiksi kuvaamataitoa vihaavan tulisi käydä kuvaamataidon tunneilla. Minä pyrin perustelemaan, miksi lapset tulisi velvoittaa esimerkiksi liikuntaan ja olen täysin sinut sen kanssa, että se on ristiriidassa vapauden kanssa.
Tämä on täysin turha ja aiheeseen liittymätön juttu, mutta lukiessani Karolinin vastausta, huomasin, että kuulen capsilla kirjoitetut sanat päässäni ikäänkuin joku huutaisi ne "kuiskaten." Sitten miulle tuli semmoinen jännä tunne, että kaikki vaan pyörii ympäri... Se on ihte asiassa aika pelottava tunne.
Liikunnassa voitaisiin mielestäni antaa ohjeita siitä, miten liikkua oikein, miten ehkäistä rasitusvammoja, miten venytellä jne, mutta nuoria ei pitäisi velvoittaa liikkumaan vapaa-ajalla tiettyjä määriä. Nuoria pitäisi kylläkin kannustaa liikkumaan ja etsimään sitä omaa lajia.
(Miekin voisin hyötyä venyttelyohjeista, koska soitan harmonikkaa, ja joudun kanniskelemaan n. 6,5kg:n painoista soitinta ensin selässä, ja sitten vielä soittamaan sitä. Siinä tulee niskat kipeiksi.)
Vaadin myöskin sukupuolisesti tasa-arvoisempia liikunnantunteja. Minun mielestäni on väärin, että pojat menevät kuntosalille, ja samaan aikaan tytöillä on jumppaa 50-luvun tyyliin.
Et luultavasti jaksanut lukea kaikkea, joten tässä on tiivistelimä: Kannatan sukupuolista tasa-arvoa, sekä kannustavampaa asennetta koululiikuntaan!
-Olen esimerkiksi perustellut, miksi filosofia on erittäin tärkeää, mutta sitä ei taida olla alaluokilta lähtien.
JÄLLEEN PAHOITTELUT SUURIEN KIRJAIMIEN KÄYTÖSTÄ. AINAKAAN TÄSSÄ KETJUSSA EI OLE PERUSTELUA FILOSOFIAN LISÄÄMISELLE PERUSOPINTOIHIN.
OLEN ITSEKIN OPISKELLUT FILOSOFIAN SIVUAINEENA YLIOPISTOSSA ENNEN KUIN SIIRRYIN LUONNONTIETEELLISELLE PUOLELLE. MIELESTÄNI FILOSOFIA EI OLE TARPEELLINEN PERUSOPETUKSESSA. FILOSOFIAN OPETUS ON KÄYTÄNNÖSSÄ ENSIN FILOSOFIAN HISTORIAN OPETUSTA. SE ON PITKÄ KAKKU, ENKÄ RASITTAISI SILLÄ VIELÄ LUKIOIKÄISTÄKÄÄN.
-Mutta voimme samantien sanoa, että kaikilla on oikeus valita mitä he opiskelevat ja mitä eivät. Täten koulupakko sotii tätä mainitsemaasi oikeutta vastaan. Kannatatko peruskoulun vapaaehtoistamista vai miten perustelet sen, ettei liikuntaan saa velvoittaa mutta muuhun saa?
HYVÄ KYSYMYS! LUKUAINEITA SUORITETAAN LUKEMALLA, KIRJOITTAMALLA JA KESKUSTELEMALLA. LIIKUNTATUNNEILLA SEN SIJAAN OPPILAS VELVOITETAAN ESIM. RIISUUTUMAAN ALASTI JA KÄYMÄÄN SUIHKUSSA YHTÄ AIKAA KOKO LUOKAN KANSSA. MINÄ VASTUSTAN TÄTÄ. SAMOIN, JOS JOKU KOKEE ETTÄ HÄNEN INTEGRITEETTINSÄ ELI KOSKEMATTOMUUTENSA KÄRSII LIIKAA ESIM. RAJUISTA PELEISTÄ, OLEN SITÄ MIELTÄ ETTÄ OPPILAALLA ON OLTAVA OIKEUS KIELTÄYTYÄ.
TOISEKSEEN MINÄ EN SANONUT NIIN, ETTÄ MUUHUN SAA PAKOTTAA JA LIIKUNTAAN EI. MINÄ KÄSITTELIN VAIN SITÄ, ETTÄ MITÄ PIDÄN TÄRKEÄNÄ - OTTAMATTA KANTAA ITSE PAKKOON!
-En ymmärrä täysin kysymystäsi/vaatimustasi. Sosiaaliset taidot sisältävät mm. kyvyn keskustella, reagoida sosiaalisiin tilanteisiin, varmuus/epävarmuus, kantaa itseään ihmisten joukossa
SIIS OLETKO ERI MIELTÄ PSYKOLOGIAN PROFESSORIN KANSSA SIITÄ, ETTÄ MITÄ SOSIAALISUUS TARKOITTAA?
MITEN SOSIAALISUUTTA VOI OPETTAA?
-Tälläinen ajattelu sotii koulupakkoa vastaan. Tässä kannatetaan yksilönvapautta, joka on taas ristiriidassa sen kanssa, että esimerkiksi kuvaamataitoa vihaavan tulisi käydä kuvaamataidon tunneilla. Minä pyrin perustelemaan, miksi lapset tulisi velvoittaa esimerkiksi liikuntaan ja olen täysin sinut sen kanssa, että se on ristiriidassa vapauden kanssa.
PERUSTELE.
" Mikäli olet luonnontieteilijä, olet varmasti tutustunut tieteelliseen argumentointiin, perusteltuihin johtopäätöksiin ja arvaa mitä: nuo ovat filosofiaa. Aiemmin filosofit olivat tieteen moniosaajia ja filosofiaa ei turhaan kutsuta tieteiden äidiksi.
Väittämällä filosofiaa turhaksi osoitat tietämättömyyttä jopa omasta alastasi."
Nimenomaan. Filosofia on tieteenkieli, jota opitaan myös muuten kuin opiskelemalla filosofia-nimistä ainetta. Arvelen että lainaamasi henkilö on sisäistänyt filosofian perusperiaatteet kyllin hyvin, jotta hän voi laskea fysiikan laskuja ja tehdä tilastollisia päätelmiä.
Joo. Valistajalla on tapana lainata koko toisen teksti ja silpoa se osiin. Mielestäni tapa on erittäin epäkohtelias ja provosoiva.
Itsehän minä valitsin sen, että käytin samaa systeemiä, mutta tämä käytäntö (että tarvitsee lähteä kopsaus-saivartelulinjalle) on esimerkki epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Ja kyllä, minä olen sen toinen osapuoli ja vastuussa siltä osin.
Arvostan huomattavasti enemmän itse kirjoitettua tekstiä. Toisen lainaaminen hyökkäystarkoituksessa on... ärsyttävää. (Tässäpä Valistajalle vihje sosiaalisiin taitoihin liittyen.)
Minullakin on se tunne, etten ole ilmaissut itseäni siten kuin tarkoitin.
Olen liikunnasta ihan samaa mieltä, toveri. Pakottamisesta ei seuraa mitään hyvää.
Ongelma on siinä, ettei muista aineista opita sitä riittävästi. Väitellessäsi ihmisten kanssa, huomaat hyvin nopeasti ongelmia jotka kumpuavat filosofian puutteellisesta tuntemuksesta. Käytetään argumentointivirheitä (ad populum, ad hominem, ad verecundiam, ad hominem abusivis, ad baculum, ad metum, ad novitatem, ad ridiculum, ignoratio elenchi jne.) nämä siis latinankieliset nimet, vastaavat tunnetaan useilla nimillä, joten laitoin vain latinaksi) ja ei kyetä perustelemaan.
Olen erittäin surullinen siitä, miten filosofiaa jatkuvasti jätetään taka-alalle, vaikka se on kaiken älyllisen perusta. Osittain siihen taitaa vaikuttaa stereotypia filosofiasta, eli että filosofiassa nojattaisiin nyrkkiin ja mietittäisiin kumpi oli ennen, muna vai kana.
En sano, että sinä luulisit filosofian olevan sellaista, mutta filosofiaan yhdistetään paljon negatiivisia mielikuvia, jotka johtuvat lähinnä tietämättömyydestä.
Eräs filosofian opettaja oli sijaisenamme yläasteen matematiikan tunnilla ja keskustelu meni hiukan filosofiaan. Hän tiputti tarkoituksella kynän pöytänsä taakse näkymättömiin ja kysyi, että onko kynä pöydän takana. Kukaan ei kyennyt perustelemaan, miksi voidaan olettaa, että kynä on pöydän takana. Kaikki vain huusivat, että "se on siellä, kyllä sen nyt jokainen perhana tietää" ja tämä kuvastaa juuri ihan tavallisen argumentointikyvyn heikkoutta. Olimme yhdeksännellä luokalla, emmekä pystyneet perustelemaan edes vastaavaa kysymystä, joten voidaanko sanoa, että filosofian perustaidot ovat riittävällä tasolla?
Mielestäni vastaus on ehdoton ei.
HYVÄ KYSYMYS! LUKUAINEITA SUORITETAAN LUKEMALLA, KIRJOITTAMALLA JA KESKUSTELEMALLA. LIIKUNTATUNNEILLA SEN SIJAAN OPPILAS VELVOITETAAN ESIM. RIISUUTUMAAN ALASTI JA KÄYMÄÄN SUIHKUSSA YHTÄ AIKAA KOKO LUOKAN KANSSA. MINÄ VASTUSTAN TÄTÄ. SAMOIN, JOS JOKU KOKEE ETTÄ HÄNEN INTEGRITEETTINSÄ ELI KOSKEMATTOMUUTENSA KÄRSII LIIKAA ESIM. RAJUISTA PELEISTÄ, OLEN SITÄ MIELTÄ ETTÄ OPPILAALLA ON OLTAVA OIKEUS KIELTÄYTYÄ.
Kuten varmasti olet huomannut, olen sanonut, ettei koulussa tulisi olla liikunnantunteja, joissa tehtäisiin jotain fyysistä, vaan esimerkiksi kerran kahdessa viikossa oleva teoriatunti, jossa opastettaisiin omatoimiseen liikuntaan. Olen erittäin surullinen siitä, että joudun jatkuvasti tuomaan täysin samoja pointteja esille ja siitäkin huolimatta keskustelu pyörii saman väärinymmärryksen ympärillä.
Minusta ad populumit ja ad verecundiamit ovat tässä ihan turhaa saivartelua. On totta, että yleensä ihmiset eivät tunne näitä sanoja, mutta sen sijaan monet tunnistavat ne ilmiöt, joita sanoilla kuvataan.
Otetaanpa tapaus Siiliö näiltä palstoilta. Kaveri on muutenkin fiksu, mutta yksi tietty postaus sai minut nielaisemaan pari kertaa. Hän analysoi erään tilanteen hämmästyttävän johdonmukaisesti. Täysin vaivattoman oloisesti hän kuvaili tapahtuneen, asioiden olemuksen ja asioiden suhteet toisiinsa. Mikä liittyy mihinkin ja mikä ei liity, mikä on syy ja seuraus ja voidaanko jostakin päätellä jotakin vai eikö voida.
Ja kaikki tämä lyhyesti ja ytimekkäästi ilman metakeskustelua. Se mikä pani nieleskelemään: katsoin tyypin profiilia ja tajusin, että tuon kaiken on kirjoittanut 13 vee natiainen. Jos näin halutaan muotoilla.
Näitä on muitakin. Jostakin se järjen käyttö on opittu, vaikka filosofia ei opetukseen kuulukaan.
Tämä
"Mielestäni filosofian opetuksen tulisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sillä mitä myöhemmäksi ajattelemaan oppiminen jätetään, sitä vaikeampaa sen oppiminen on. Filosofia on yksi niistä asioista, jonka oppiminen myöhemmällä iällä on erityisen haastavaa; ei missään tapauksessa mahdotonta, mutta ajattelumallit ovat niin suuresti läsnä jokapäiväisessä elämässämme, että virheellisten ajattelutapojen ja asenteiden oppiminen myöhemmin on vaikeampaa kuin esimerkiksi matematiikan."
kantasi vaatii minusta enemmän perusteluja ja näyttöä. Nyt mennään kehityspsykologian ja kognitiotieteiden puolelle. Saatko liitettyä tämän johonkin laajempaan viitekehykseen tai teoriaan? Tutkimustuloksiin? Minä en usko tuohon.
Sanoit, etten ole perustellut, miksi filosofiaa tulisi lisätä. Olen eri mieltä ja lainaan itseäni:
"Aloitan filosofialla.
Filosofia on olemassaolon, ajattelun ja elämän perusteita koskevaa pohdiskelua.
Filosofia on kirjaimellisesti viisauden pitämistä ystävänä tai viisauden rakastamista.
Filosofiaa voidaan perustellusti pitää kaiken älyllisen toiminnan perustana, sillä:
1. Se opettaa tapoja ajatella asioita monelta kantilta
2. Se opettaa tapoja ajatella, ja tulla johtopäätöksiin mahdollisimman perustellusti
3. Se opettaa tapoja perustella asioita itsenäisesti ja täsmällisesti
4. Se opettaa ymmärtämään niin ajattelun rajoituksia kuin myös sen mahdollisuuksia
5. Se opettaa suhtautumista asioihin kriittisesti ja samalla ennakkoluulottomammin (eli opettaa perusteltua kritiikkiä, mutta vastustaa perusteetonta kritiikkiä)
6. Se opettaa ymmärtämään yhteiskunnan arvoja ja myös kritisoimaan sen puutteita
7. Se opettaa ajattelua
Mielestäni filosofian opetuksen tulisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sillä mitä myöhemmäksi ajattelemaan oppiminen jätetään, sitä vaikeampaa sen oppiminen on. Filosofia on yksi niistä asioista, jonka oppiminen myöhemmällä iällä on erityisen haastavaa; ei missään tapauksessa mahdotonta, mutta ajattelumallit ovat niin suuresti läsnä jokapäiväisessä elämässämme, että virheellisten ajattelutapojen ja asenteiden oppiminen myöhemmin on vaikeampaa kuin esimerkiksi matematiikan.
Filosofiaan sisältyy paljon asioita, joten aihetta tulisi rajata; osa aiheista soveltuu vähän vanhemmille oppilaille ja osa ei sovellu kaikille iästä riippumatta, eivätkä siis kuulu kouluun.
Lapsia ei tulisi hämmentää liian kriittisellä tai kyynisellä materiaalilla, sillä liikaa ajatteleva lapsi hämmentyy helposti ja saattaa kokea sen ahdistavana. Ala-asteen filosofiantunneilla tulisi opettaa argumentointikykyä, mielipiteiden ja johtopäätösten perustelua ja erilaisia ajattelumalleja. Yläkoulussa voitaisiin siirtyä asteittain myös kriittisempään asenteeseen, moraaliin, sekä yhteiskunnallisiin asioihin. Mielestäni niinsanotut eksistentiaaliset, eli olemassaoloon liittyvät pohdiskelut eivät kuulu kouluun. Ne voivat ahdistaa toisia erittäin paljon, eivätkä ne ole varsinaisesti tärkeitä opetuksen tai ajattelun kannalta."
KYSYT MYÖS HÄMMÄSTYNEENÄ, OLENKO ERI MIELTÄ PROFESSORIN KANSSA. a) Hänen auktoriteettinsa ei tee hänen mielipiteestään oikeaa. Tämä virheellinen argumentti tunnetaan muistaakseni "argumentum ad verecundiamina", jälleen filosofian perusteita. Mieti tilannetta, jossa kaksi professoria ovat eri mieltä. Tämä osoittaa hyvin sen, ettei pelkkä arvonimi tee hänen kommentistaan sen todempaa.
b) En ollut mielestäni eri mieltä mistään tuon professorin kanssa. Olen toivonut sosiaalisten taitojen opetusta ja myös professori sanoo, etteivät sosiaaliset taidot ole synnynnäisiä. Viittaat siis professorin mielipiteeseen tajuamatta, että hänen sanansa tukee ehdotustani.
KYSYIT MYÖS, MITEN SOSIAALISUUTTA VOI OPETTAA. VASTAAN, ETTEI SITÄ TARVITSE OPETTAA. SOSIAALISIA TAITOJA VOIDAAN VASTAAVASTI OPETTAA JA NIITÄ TULISIKIN OPETTAA. SAATAT KYSYÄ: "MITEN?"
NO VALISTAMALLA HEITÄ ESIMERKIKSI YLEISISTÄ KÄYTTÄYTYMISMALLEISTA, OPETTAMALLA KESKUSTELUNAVAAMISEN TEKNIIKOITA, OPETTAMALLA ITSENSÄ "KANTAMISTA" SOSIAALISISSA TILANTEISSA JA OPETTAMALLA ESIMERKIKSI TAPOJA ANTAA ITSESTÄÄN MAHDOLLISIMMAN RYHDIKÄS KUVA.
TÄLLÄ PALSTALLA KESKUSTELU ON VAIN VAHVISTANUT MIELIPIDETTÄNI SIITÄ, ETTÄ KOULUIHIN TARVITAAN LISÄÄ FILOSOFIAA. OLEN MYÖS LOPEN UUPUNUT SELVENTÄMÄÄN SAMOJA ASIOITA JATKUVASTI, JOSKUS JOPA SAMOILLE HENKILÖILLE. EHKEN ENÄÄ KIRJOITTELE TÄNNE, KUN EI TULE KENELLEKÄÄN MUUTA KUIN PAHA MIELI.
ps. oletko nyt tyytyväinen, kun kirjoitin isoilla kirjaimilla, enkä lainannut kenenkään viestiä?
Voisitko ottaa esille tuon opetushallituksen läpyskän kohta 7. Siinä on lueteltu opetettavat aineet.
Mitä ottaisit pois ja minkä verran, mitä laittaisit tilalle ja minkä verran?
(Jos haluat että keskustelu ei leviä moneen ketjuun, niin kannattaa ehkä olla aloittamatta kovin montaa uutta samaan aikaan.)
Olen. Kiitos ette lainannut. Se antaa paljon vähemmän hyökkäävämmän vaikutelman.
Sen minä näen kyllä, että sinulla on filosofian opetusta koskevia mielipiteitä. Sen sijaan sitä en näe, että mihin nämä väitteet perustuvat.
Minä kysyin sitä, että miten määrittelet sosiaalisuuden ja onko määritelmäsi yhteneväinen psykologian alan tutkimuksen kanssa. Jos haluat määritellä sen eri tavalla, sinulla on aikamoinen homma luoda uusi teoria. Että sitä vaan.
Siitä, että sinä kyseenalaistat Keltikankaan asiantuntemuksen ei seuraa sitä, että itse olisit oikeassa.
Minusta sinä keskustelet koko ajan ohi aiheen ja olet oppinut filosofian parissa pahoille tavoille. Unohda jo olkiukot ja muut ja keskity asiaan.
Myönnän tässä heti alussa, että tietoni filosofiasta on vajaavaista (kuten myönsin edellisessäkin keskustelussamme), kuvani filosofiasta on lukion 1. kurssista, ja looginen oletus 1. kurssista yleensä on, että tässä esitellään aine yleistasolla, asiaan voi sitten perehtyä syventävillä. Kuvani filosofiasta on juurikin tuollaista "voitko todistaa, että kynä on täällä?"-esimerkkisi kaltaista. Sain kyllä filosofiasta kirkkaan 10, mutta lähinnä omasta mielestäni saivartelemalla niin pitkälle kuin mielikuvitukseni riittää ja kyseenalaistamalla kaiken mahdollisen. Jos oikea filosofia on jotain muuta, niin pahoittelen väärää mielipidettäni.
En sanoisi, että nykyisenmallisessa opetuksessa, jossa luonnontieteitä on jo valmiiksi hyvin vähän voidaan karsia oikeastaan mitään pois, varsinkin kun 1. kurssien idea on antaa kattava yleiskuva koko aineesta. Jos aine ei kiinnosta, niin kaikki (tai ainakin suurin osa) sen tiedot/tiedoista ovat pitkälti turhia. Jos aine taas kiinnostaa, se 1. kurssi voi sytyttää sinua ottamaan lisää ko. ainetta.
Sinähän loit aineista tyhmän esimerkin (eli parodian). Banaanin pH:ta tuskin löytyy mistään opetussuunnitelmassa (tai edes kirjasta), kuten ei ole "soluliman pinta-alasta":kaan, joka jo itsessään on paradoksi. Esimerkkisi antavat kuvan, että biologia ja kemia ovat mielestäsi irrallisten faktojen opiskelua, mitä ne eivät missään nimessä ole, vaan koko trio: fy, ke ja bi ovat oikeassa elämässä tiivisti yhdessä.
Asennemuutoksella voidaan ehkäistä liikalihavuutta (ja sen johdannaissairauksia), pakolla et saa muuta aikaan kuin vastaanpanevan teinin vastustamaan sitä ihan koska on kiva pistää vastaan. Jos muistat mitään koululiikunnasta, niin eihän siinä ole oikeasti edes pakko liikkua niin, että tulee hiki. On utopistista (vain sanonko naiivia) kuvitella, että koululiikunta auttaa oikeasti yhtikäs mitään. Pysyvästi terveet elintavat ovat vain ja ainoastaan sidoksissa asenteeseen, ei pakkoon. Esim. Intti on käytännössä pakko (jos nyt et mene sivariin, vankilaan tai saa vapautusta). Siellä kunto nousee kohisten (kuten nousi itsellänikin). Kun intti loppuu, ihmiset palaavat vanhoihin kuvioihin jos heillä ei ole asenne muuttunut intissä näitä elintapojaan koskien.
Suomi on pieni maa, jonka kaikilla kansalaisilla on hyvästä erinoimaiseen oleva elintaso. Elintason ylläpito vaatii kilpailukyvyn ylläpitoa, ja varsinkin koska 3. maailman kilpailukyky kasvaa kohisten samalla kun Suomessa ylläpidetään DDR:n kaltaista jäykkää ja lähes sosialistista talouspolitiikkaa, niin ongelmia on tulossa. Teollisuus ei Suomessa edes enää kannata hyvin, saati sitten tulevaisuudessa. Palvelut eivät tuota mitään, raha vain pyörii lähinnä Suomen sisällä. Innovatiivisuus ja sen tuottaneiden keksintöjen/sovellusten ensimmäisenä markkinoille saanti tulee olemaan avainasemassa tulevaisuudessa. Luonnontieteet, eli ymmärrys mitkä lait määräävät nykyisen maailman rakenteen ovat pohja tälle innovatiivisuudelle. Jos Suomi ei ole teknologian kehityksen kärjessä, niin tuho tulee elintasolle, ainakin vallitsevan maailmanpolitiikan mukaan.
Kyllä yksittäisten asioiden sovelluksilla luodaan elintasoa. Monet keksinnöt, varsinkin esim. tietotekniikassa, ovat aineen suoria sovelluksia. Hallitset tietotekniikan->sovellat sitä->tulos, joka tuo rahaa Suomeen. Tosin nykyinen koulujärjestelmä opettaa uskontoa aika reilusti, muttei edes tarjoa tietotekniikkaa lukiossa valtakunnallisesti niin...noh, korjattavaa kyllä löytyy, siitä olen samaa mieltä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn; että mitä siiliön kirjoitusta sie tarkoitat?
Ja sinäkin siinä. Tulin nuorten puolelle, kun naapurin penska näytti tätä ja kysyi yhdestä väittelystä, että meneekö tää sun mielestä tälleen.
Siinä sitten kattelin, että nämä kirjoittajat ovat varmaan parikymppisiä, mikäs tässä, kai mä niiden kanssa väännän.
Säkään vielä edes peruskoulua lopettanut XD
Noh, kyllähän meistä "perskareista"kin löytyy fiksuja yksilöitä. Minun kouluni oppilaista päätellen hyö ovat kyllä aika harvinaisuus, kun jutut ovat luokkaa "Meneekö lintassa? Hööhöhöö."
Meneekö missä?
Siis että auto (tai tässä tapauksessa mopoauto) luisuu sivuttain tiellä.
a) onko sinulla mopoauto
b) onko heillä mopoauto
c) eikö sitä näe kysymättäkin
d) kauanko aiheesta riittää jutunjuurta?
mopoauto...
Ei ole mopoautoa ei. Suurimmalla osalla ei ole edes mopoa, mutta silti ollaan olevinaan niin "isoja poikia." Politiikasta ei tiedä kukaan, yleisten luulojen mukaan levät eivät ole eläviä, neliöjuuri on neliön muotoinen juures, ja Lenin kuoli kaksi vuotta sitten.
Yhteiskuntaoppia pitäisi mielestäni olla enemmän. Kannatan Israelin tukijan ehdottamaa mallia.
Minusta taas äänestysikärajaa ei tule laskea eikä peruskouluissa tule opettaa tämän enempää yhteiskuntaoppia. Israelin tukija on ihan oikeassa siinä, että puoluepolitiikkaan perehtyminen vie aikansa.
Muista, että vaikka sinulle asioiden oppiminen ja muistaminen on helppoa, se ei ole sitä kaikille.
Minusta kouluviikkoa tulisi saada pari tuntia lyhyemmäksi ja nämä tunnit pitäisi sijoittaa kunnolliseen yöuneen. Monet nuoret nipistävät siitä.
En minäkään kannata äänestysikärajan laskemista 16-vuotiaille suotuisammaksi, otin asian ainoastaan esille koska nykyään on puhetta sen muuttamisesta. Minulle äänestysikärajan laskeminen olisi hyötyä, mutta uskon että nuorten noin nuorten (16v) mielipiteitä olisi melko helppo manipuloida, jos huomioidaan heidän nykyinen politiikan tuntemuksensa. Jolloin sana: "Vastustan ydinvoimaa, koska sähköä saa seinästä" ei enää välttämättä olisikaan vitsi.
En myöskään lyhentäisi koulutunteja, koska siitä seuraisi toinen "ongelma", nimittäin oppilaat "sijoittaisivat" ne pari tuntia pelaamiseen/viihdekäyttöön nukkumisen sijaan.
Ainakin kuntavaalien äänestysikärajaa voisi olla mahdollista laskea, jos yhteiskuntaoppi alkaisi kaikissa kouluissa jo kahdeksannella luokalla. Yhteiskuntaopissa nuoria tulisi kannustaa seuraamaan politiikkaa, sekä muodostamaan ja ilmaisemaan omia mielipiteitään.
Minun mielestäni tuntimäärä on sopiva, mutta läksyjä tulee aivan liikaa. Kahdeksan tunnin koulupäivän jälkeen nuoret tarvitsevat ainakin pari tuntia lepoa, eli täysin harrastuksista ja opiskelusta vapaata aikaa, jolloin voi vaikka nukkua, olla koneella, tai lukea kaunokirjallisuutta. Nykyisin läksyt vievät kaiken ajan.
(Yksi as:n hyvistä puolista onkin ilmiömäisen hyvä muisti. Minulla on tapana viihdyttää ihmisiä luettelemalla piin desimaaleja ulkoa. Huonoihin puoliin lukeutuu unettomuus, joten voin vain olla onnellinen niiden puolesta, jotka kykenevät nukkumaan edes yhdeksän tuntia yöstä. Täysin epäolennaista, mutta oli pakko kertoa.)
Oikeastaan olenkin sitä mieltä että yläasteikäisille pitäisi olla pakollinen meikkaustunti.
Pojat voivat auttaa tyttöjen naamojen värittelyssä, jos eivät halua tärvellä omiaan.
http://www.youtube.com/watch?v=ZSrNY_m_O9o
Ja perusteluksi se, että kaupungin visuaalinen ilme paranee välittömästi ja meikkaustunti käy sekä taidekasvatuksesta että geometrian oppitunnista.
Miten vaikeaa voikaan olla piirtää kaksi samanlaista kulmakarvaa?
Noh, valinnaisesta meikkauskurssista olisi ainakin enemmän hyötyä kuin valinnaisesta ilmaisutaidon kurssista. Siellä ei kuulemma tehdä mitään muuta, kuin leikitään ja kirjoitellaan rivoja tarinoita "jatka tarinaa yhdellä sanalla" -tyylillä.
Minä mistään valinnaisuudesta puhunut. Matkustapa Helsinkiin ja vilkaise ympärillesi, huomaat että pakollinen meikkauskurssi on suorastaan välttämätön.
Minun ei tarvitse matkustaa, nimittäin tässä ratikassa on kivenheiton päässä pari upeaa leidiä, joille meikkauskurssi olisi todella tarpeen.
Kaikki tytöt eivät kuitenakaan meikkaa, pojista nyt puhumattakaan, joten minun mielestäni meikkauskurssi ei ole siinä määrin tarpeellinen, että sen tulisi sisältyä perusopetukseen.
(Äh! Tajuatko että vitsailen?
Vaikka olin kyllä jossain määrin tosissani.)
Mutta voimmehan me väitellä hiukan vähemmän tosissamme...? Vaihtelun vuoksi.
Jos joskus onnistun/onnistumme* luomaan sosialistisen yhteiskunnan, tai ainakin jonkinlaisen hyvinvointivaltion, kannatan valtion kustantamaa meikkauskurssia, jota voitaisiin mainostaa vaikkapa kosmetiikkatuotepakettien takapuolelle lisättävällä ilmoituksella. Tämä parantaisi kaikkien viihtyvyyttä. Tenujen ei tarvitsisi stressata likaisista kasvoista tai pilalle menneestä meikistä, sillä nyt he osaisivat meikata maltillisesti ja kauniisti, sekä pestä meikit pois. Muidenkin mieliala paranisi, kun teinit (ja aikuispissikset) muuttuisivat siedettävämmän näköisiksi. Lisäksi pelleistä olisi enemmän iloa kansalle, sillä liian vaaleiksi puuteroidut kasvot, ja ylimennyt huulipuna ja luomiväri olisivat yllätyksellisempiä ja siten myös viihdyttävämpiä.
*En suinkaan kuvittele rakentavani sosialististä valtiota yksin, vaan halusin korostaa sitä, että työ ette ole sosialistejä. (Tai ainakin oletan näin.)
No, verorahoilla kustannettu lystihän se on joka tapauksessa, nimitettiin tätä järjestelmää nyt miksi hyvänsä.
Joo, väitellään vaan! Miksei sen oppiaineen nimi voisi olla meikkausvalistus, kun kerran ollaan kansaa valistamassa?
Ihmisethän tavoittelevat meikkaamisella yksilöllisyyttä (olkoonkin että hanke menee pieleen, koska kaikki tavoittelevat sitä samalla tavalla). Sosialistinen meikkaustyyli demokratisoi eli tasapäistää yksilöt, eli penskat eivät missään tapauksessa tule suostumaan siihen.
Ellei saada asiaa käännettyä niin päin, että sosialistinen meikkaustyyli on ehdottoman kiellettyä. Silloinhan se on pakko toteuttaa heti koska "mää ilmasen itteeni ja teen mitä mä haluun senki kyylä!!!"
Mitä me nyt siis tavoittelemme? Siistin näköisiä nuoria vai
näitä piristysruiskeita http://www.lifesucksinastraplessbra.com/2012/04/17/judging-a-makeup-artist-by-the-makeup-they-wear/
Jälkimmäinenhän on kuitenkin taidetta. Lisäksi minua kiinnostaa se kysymys, että voisivatko nuoret naiset ilmaista itseään muillakin tavoilla kuin esiintymällä puolialasti?
Ja mitä me pojille suunnitellaan?
(Vai on leidit kivenheiton päässä. Sinun tapasi iskeä naisia on ehkä turhankin konkreettinen.)
Koska olen hyvin väsyny en jaksanu lukia koko keskustelua. Ilmaisen siis vain mielipiteeni yleisesti.
Huonon koulumotivaation omaavana mie vaihoin kasin jälkeen luokkaa JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN luokale.
Jopella asioita tiivistettään huomattavasti paremmin, mikä helpottaa oppimista (toki hyvin koulukohtasta jopen opetus). Huonoa siinä on se kui se teettää opelle enemmän hommian ja kokeita (lyhyempiä) enemmän.
Met tehemmä huomattavasti enemmän power point- esitelmiä muita esitelmiä. Vihkotyö (käsialan selkeys ja sellanen) arvostellaan.
^__ ihan siis normi luokalla esitelmien kirjotusvirheitä ei niinkää tarkasteta, meillä ne korjataan ite. Edistää siis oikeinkirjoitusta.
Meillä on oikeastaan yks ope. (kielet, valinnaisaineet ja fykeä/kemiaa on eri opettajilla). Helpottaa huomattavasti oppilaan arviointia.
Meillä nää oman open aineet tavallaan jaksotetaan. Meillä on vaikka kolme päivää matikkaa ja sitte on koe ja aine vaihtuu. Eli ei tarvi lukea vaikka neljän aineen kokkeisiin samalla viikolla.
Tiedän, kuulostaa palikka luokalta... Mut tää on hyvä menetelmä tyypeille joien motivaatio on huono tai on vaikeuksia oppia.
Pontti on se, että tämmöne pitäs saa'a usiampiin kouluihi. Täälä niitä on kolme. Mien tiijä miten muualla.
Oppilaalla on silleen enemmän vastuuta ku vanhemmat ja ope tekhee enemmän yhteistyötä ja vastuuta on sinällään enemmä. Koska jos siet oikiasti yritä jopella sie lennät pihalle sieltä
meillä on 2 työssäoppimis-jaksoa (Top-jaksoa), toinen syksykä ja toinen kevväälä. Jakso kestää 8 viikkoa joiden aikana met käymmä kahtena päivänä viikossa töissä. Tääkin on koulu kohtane.
Niin, ehkä sosialistinen malli on liian jyrkkä, sillä en halua tasapäistää ihmisiä...
Kurssilla voitaisiin opettaa meikkaustekniikoita, jotta nämä neidit oppisivat edes piirtämään molemmat kulmakarvat saman muotoisiksi.
Meikkaamalla voi tietenkin tehdä taidetta, mutta joiltakin on päässyt unohtumaan, että jos se on taidetta, sen kuuluukin näkyä, mutta jos se on meikkiä, sen ei kuulu näkyä. Ts. onnistunut meikki EI ole sellainen, että kaikki vastaantulijat ajattelevat "Onpa tuolla paljon meikkiä naamassa."
Tietenkin näille kursseille voisivat osallistua sekä pojat että tytöt, mutta meikkaamattomille pitäisi keksiä jotakin. Miten olisi "elämänhallintakurssi?" Nuoret osaisivat hoitaa raha-asiansa, joten ylisuuret pikavippivelat harvinaistuisivat.
Jos ihan vakavasti vaihteeksi kirjoitan, niin jokin polkupyöränkuminpaikkauskurssi tai perunankeittokurssi tai sossunkaavakkeentäyttökurssi ei ole pöllömpi idea.
Siis kurssi, jolla tehdään kaikki nämä. Ai ettäkö köksässä kyllä keitetään perunat? Joo, mutta kaikki pitää tehdä niin saatanan hankalasti, että jos jotakin köksässä opin niin sen, että "ei sitä noin tehdä".
Toivottavasti se oli vain yksittäinen kokemus. Muuten kiitettävässä päättötodistuksessa komeilee köksän kutonen (vaikka kuvis ja musiikki ja liikuntakin onnistuivat kiitettävästi) :(
Me ei oikein tultu sen maikan kanssa toimeen.... "ei sitä noin tehdä"... helvetin ongelmahakuinen ihminen.
Pyöränkumin korjaamisen opettelin itse. Ja miten vaatteista saa pakkasella sähköisyyden pois? Mikä ero on akkuporakoneella ja iskuporakoneella? Miten kiinnitetään taulu seinään? Miten ommellaan nappi? (Miten ommellaan nappi niin, että siihen syntyy ns. kaula, ja sitä on luonteva käyttää.) Miten putsataan vessan lavuaarin hajulukko?
Nämä asiat tietysti voivat olla niitä mitkä kuuluisivat vanhemmille. Paitsi että. Eihän jokainen vanhempikaan välttämättä osaa paikata pyöränkumia. (Ja että ei sitä kannata paikata vaan kannattaa ostaa uusi sisäkumi, koska nykyään ei myydä kumia vaan muovia joten paikka ei pysy.)
(Jaahas, näyttääkin siltä, että alan pitää näitä meikkausvalistustunteja itse tuolla toisella palstalla.
Mitenkähän tää nyt onnistuu. No, yritetään :P )
Kaikenlaiset käytännön kurssit voisivat todellakin tulla tarpeeseen... Mutta valista nyt ihmeessä niitä tälle palstalle eksyneitä missikandidaatteja. Jossain voitaisiin opettaa myös vastuullista rahankäyttöä niin käteisen kuin luottokortinkin muodossa. Ikävä kyllä monet ovat köyhempiä kuin olisivatkaan, sillä kukaan ei ole opettanut heille elämänhallintaa.
Minäkin olen tällainen vätys, kun vain löhöän sohvalla ja dataan, kun pitäisi tehdä tutkielmaa.
No, ei ne mitään missikisoihinvalmistautumisohjeita olleet. Jotain ihorasvakeskustelun tapaista ennemmin.
En kyllä ole kovin hyvä niissä.
Ja miksikö roikun suomi24:ssa? Koska minun, öö, minä kirjoitan myös tutkielmaa. Väsyn aina välillä ja sitten luuhaan täällä. Mikä sinun aiheesi on?
Pulaahan näistä pienryhmäpaikoista on. Hyvä että olet päässyt sellaiseen!
Ukraina, tuo ihana mustanmullan maa, jonka hedelmällisyys on hienojakoisen pölymaan eli lössin ansiota.