Hei, sairastan adhd ja pakko-oireita, ja olen huomannut tälläisen asian, että kun esimerkiksi myöhästyn vaikkapa minuutinkin jostain, tulee ahdistava olo että miten tässä kävikään näin, en voi ajatellakkaan että olin oikeasti myöhässä ja yritän työntää ajatuksen sivuun ja työntää tilalle ajatuksen "kaikki on hyvin, tulinhan minä ajoissakin" ja tätä on joissain asioissa. Lisäksi parisuhde menee huonosti sen takia että olen hetken onnellinen, sitten mietin koko loppupäivän, onko hän oikeanlainen mulle ja mitä jos tää ei meekkää hyvin. Mieliala vaihtelee siis muutaman minuutin välein ja se on todella ahdistava asia kun mietin tätä kokoajan. Äsken luin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, ja siinä mainittiin tuo mielialojen muuttuminen etenkin ihmissuhteessa.. Ja myös tuo ajatuksen vaihtaminen että en myöhästynyt oikeasti, kuvittelen vain. Auttakaa joku nyt kun en tiedä miten olisin, parisuhteen katkaisin, sillä en kestänyt enää tunne vuoristorataa koko hereilläoloaikaa...
Apua?
ahistunu
158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heipsan!
Onks siulla tuohon ADHD:hen minkäänlaista lääkitystä? Vai onko se minkälaatuinen..
Itselläni on diagnoosina nuoruus iän epävakaapersoonallisuus, ja kielellinen erityisvaikeus.. ja edelleenkin näyttää että kärsin aikuis iän epävakaasta persoonallisuudesta, vielä tosin odotan että pääsen mielenterveys polikinikalla lääkärin "tuomittavaksi" ,,, itselläni tuo ajan kanssa pelailu on joskus rasittavaa tressaan olenko ajoissa ja tressaan puolisoni puolesta kerkeekö hän ajoissa esimerkiksi töihin aamulla herätessä... josta seuraa hermostuminen josta seuraa puolisoni hermostuminen, mutta ollaan opittu siihen että mie koitan olla hermostumatta ja puolisoni huomauttaa miulle tästä ja rauhottelee et ei ole kiire minnekkään josta itse sitte reklaan että voin ottaa rauhallisesti...
toinen on että jos menen kauppaan ja on käteistä, ollaan laskettu että rahat riittää, mutta on pakko olla silti muutama kymppi sitte ylimäärästä, että jos kuitenkaan eivät rahat riitä... siitä tulee kauhea ahdistus...
kauhean vaikia sillein sanoa mikä itsessään voisi siulle tehdä noin, onko siulla ketään kenen kanssa voisit puhua näistä asioista?