Luin mielipiteen eräästä lehdestä, jossa äidin mielestä heidän lapsia tulisi ymmärtää adhd diagnoosin takia. Eräällä keskustelu palstalla lasten pitää saada olla lapsia ja riekkuminen sekä tottelemattomuus kuuluvat siihen arkeen. En todellakaan ymmärrä miksi nyky muksuilla ei pidetä kuria, kaupassa karaavat leikkien hippaa ja piilosta -huutaen ja kiljuen kuin lintsin kummitusjunassa. Moni vanhempi on loppuun palanut, mutta silti ei myönnetä kenellekään, että omat taidot tai voimavarat ei riitä omien lasten kasvatukseen, silti niitä halutaan vielä ehkä lisää. Käsittämätöntä!!! Mitä enemmän jaat vinkkejä ja neuvoja hyvällä sitä enemmän aletaan vinkkaajaa syyttämään ymmärtämättömyydestä. Ei ymmärretä sitä, että vanhemmat antavat sen mallin lapsilleen. Jos perheessä huudetaan, lapsetkin huutavat. Jos äiti on masennukseen taipuvainen yleensä on lapsetkin. Ylivilkkaus periytyy se ei ole mikään uusi sairaus. Ennen vanhaan ylivilkkaus purkaantui pikku pahantekona ja viimeistään siellä heinäpellolla tai metsäsavotassa. Vanhemmat ei tajua, miten fiksuja lapset on ja ne osaavat käyttää äidin ja isän heikkoutta hyväksi taatusti. Ei arki ole helppoa, mutta lapset tottelevat taatusti jos ne opetetaan tottelemaan. Löyminen, huutaminen ja periksiantaminen ei ole se oikea vaihtoehto vaan jäähyt tai rangaistus jossa menettää jotain kivaa, kuten karkit, jälkiruoan, viikkorahan tms.
Harvoin ujon äidin lapsella on ylivilkasta lasta ja harvoin äidillä joka on jokapaikassa suuna päänä huutamassa ja syyttelemässä muita omista virheistään on lasta joka olisi ujo.
Harvoin ujon äidin lapsella on ylivilkasta lasta ja harvoin äidillä joka on jokapaikassa suuna päänä huutamassa ja syyttelemässä muita omista virheistään on lasta joka olisi ujo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Adhd-lapsen äitinä olen myös sitä mieltä, että diagnoosi ei saa olla tekosyy/oikeutus huonolle käytökselle. Adhd:n vuoksi jotkut asiat ovat lapselle vaikeampia, kuten nyt tuo käytöspuoli, mutta kyllä siihen pystyy vaikuttamaan, töitä se toki teettää vuosien ajan. Tiedän todella mistä puhun, itsellä on nyt lähes aikuiseksi kasvatettu adhd- lapsi jolla ln voimakkaat impulsiivisuus ja ylivilkkauspiirteet tarkkaavuushäiriön lisäksi. Ei se helpooa ole mutta mahdollista, mutta huonoa käytöstä ei pidä sallia minkään syyn varjolla.
Yksi mun luokkakaveri käyttäytyi tunnilla hirveän huonosti, kuljeskeli luokassa ja puhui opettajan päälle. Kun ope käski paikalleen, poika puolustautui, että hänellä on ADHD. Ope sanoi, että olkoon vaikka kaksi, mutta täällä käyttäydyt ihmisiksi.