Tarkoituksena olisi asentaa lto kone rintamamiestalotyyyppiseen täystiilitaloon. Kone olisi järkevintä asentaa kellaritiloihin painesuhteinen vuoksi. Lisäksi seinässä olisi valmiina reikä ulos (vanha ilma räppänä). Tässä vaan mietityttää se että reikä on 50 cm maanpinnan yläpuolella, niin imeekö se helpommin jotain epäpuhtauksia maanpinnalta ilmaan mukaan? Vai olisiko järkevämpi ottaa ilma esim. räystään alta? Uutta reikää ei huvittaisi seinään tehdä juuri sen rakenteen vuoksi (tiili-villa-tiili). Jäteilma johdettaisiin normaalisti katolta pihalle.
Ulkoilmakanavan sijainti
Amatööriasentaja
91967
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
KYLLÄ KANNATTAISI HOMMATA AMMATILAISEN APUA TOHON TYÖHÖN. PILAAT TALOSI VIELÄ. ONKO SULLA YHTÄÄN HAJUA TOSTA HOMMASTA?
Näyttäs pientalossa ( =omakotitalo) onnistua vaikka on alle 2m maanpinnasta. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=32001&lan=fi
ja sieltä kohta 3.4
Mitä muuten tarkoitat painesuhteilla?
Selitätkö lisää tuota kellaria ja painesuhteita?
Kyllä se ilman otto kannattasi viedä sinne räystään alle. Ilma on usein kosteampaa maanpinnassa ja esimerkiksi lapset voi keksiä kaikkea kivaa imuroitavaa sinne torveen.
Jossain messuilla joku ilmanvaihtoasiantuntija vaan suositteli laitteen sijoittamista kellarikerrokseen siitä syystä että kerrosta ylempänä se ei välttämättä jaksaisi "työntää" ilmaa alaspäin. (siis raitisilma huoneisiin). Niin en sitten tiedä kuinka paljon käytännössä on hyötyä käyttää suunnittelijaa putkivetojen suunnittelussa. Tärkeämpää on kysyä oikeat painesuhteet asiantuntijalta ja mittauttaa järjestelmä sitten kun se on valmis.
D2:n minimi korkeus ilmanoton alareunaan on 0,9m.
että nii...
myös maanpinnaksi tuon lumipeitteen muodostumisen takia...eli 0,9m alemmaksi ei saisi mennä...
D2:n kohta 3.4.1.1
3.4.1.1
Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat yleensä vähimmäisetäisyyksiä.
Taulukko 4. Ulkoilmalaitteen sijoitus.
Ulkoilmalaitteen etäisyys:
Maanpinnasta ja pihatasosta 2 m
___________________________________________
Miksi tuota ei voi käyttää kun siinä kerran niin lukee?
Kokonaisuudessaan tuo osa, koska muitakin vaikuttavia asioita saattaa olla:
Ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten jätteiden säilytyspaikoista, autojen pysäköinti- ja lastauspaikoista sekä ajoluiskista, tuuletusviemäreiden ja savu-piippujen aukoista, keskuspölynimurin ulospuhalluksesta ja jäähdytystorneista .....8 metriä
Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta, jos se on yli 3 m ulkoilma-aukkoa korkeammalla ... 5 metriä
Maanpinnasta ja pihatasosta .... 2 metriä
Kattopinnasta
Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodos-tuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettaval-la tavalla. ... 0,9 metriä
3.4.1.2
Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 esitetyt vähimmäisetäisyydet alittaa, lukuun ottamatta etäi-syyttä kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityskattiloiden savuhormeista sekä ulkoilmalaitteen etäi-syyttä kattopinnasta.
3.4.1.3
Piha- tai katutasossa sijaitsevien tilojen huone- tai huoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet voivat olla alempana kuin 2 m maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilma-laitteet. Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan sijoiteta piha- tai katutason alapuolella oleviin syvennyksiin.
3.4.1.4
Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ul-koilmalaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa.
3.4.1.5
Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen parvekelasituksen ulkopuolelle.