Vai onko myös yksinäisiä naisia? Minkä ikäinen?
Eivätkö naiset ole yksinäisiä?Tuntuu olevan vain miesten ongelma
NorrisPratt
751519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 34 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 75
Vanhimmat
24 v yksinäinen nainen täällä. On kyllä säätöä, muttei nyt mitään pysyvää juttua. Kavereita ei juurikaan ole.
Kyllähän se säätö on jo jotain. Mitä muuta tarttee???
Kyllä sitä ihminen tarvitsee kavereita ja ystäviä vaikka olisikin niin onnekas, että seksisuhteita järjestyy.
Jokainen jolla on joskus ollut yhden yön juttu, tietää hyvin että ei se yksinäisyyttä poista. Panet vaan jotakuta yhtenä iltana ja sitten aamulla kaikki on ohi ja olet taas yksin...
Ei kannata edes lähteä hommaan jos luulee sen poistavan yksinäisyyden! Silloin on ihan väärät oletukset.
Mutta silloinkin joku edes kokee sinut haluttavaksi.
Ei näin ole kaikilla.
Mutta toisaalta, vaikka olen yksinäinen, en irtosuhteita harrastaisikaan vaikka niitä tarjoutuisikin. Eihän niistä saa mitään irti, olipa kyseessä sitten pano tai pelkkä irtonainen/pinnallinen kaverisuhde.
No haluttaviksi koetaan myös b-luokan pornoleffojen "tähdet" ja huorat, joten en kyllä itse näe mitään arvoa sillä että on jonkun mielestä "haluttava"...
Yksinäisiä naisia ei ole, mutta yksinäisyydestä valittavia naisia on.
Siinä taas yks naisten yksinäisyyttä väheksyvä paska. Miltähän yksinäisistä naisista tuntuu tuo perustamaton kommenttisi? Miten joku vo edes olla muka noin tyhmän tietämätön. On olemassa tahtomattaan ikisinkkuja ja muistakin ihmisistä täysin syrjäytyneitä naisia. Tällä palstallakin esiintyy usein yksinäisiä naisia, jos paremmin asiaan perehtyisit.
Siinä taas yksi miesten yksinäisyyttä väheksyvä henkilö. Miltähän yksinäisistä miehistä tuntuu tuo perustelematon näkemyksesi? Miten joku voi edes olla noin tietämätön? On olemassa tahtomattaan ikisinkkuja ja muista ihmisistä täysin syrjäytyneitä miehiä. Tälläkin palstalla esiintryy usein yksinäisiä miehiä, jos vähän seuraisit tilannetta. Sen lisäksi on myös parisuhteessa eläviä naisia jotka valittaa siitä ettei ihmiset niitten elämässä vastaa niitten odotuksia, ja samoissa virkkeissä halveksuvat kaikkia yksinäisiä miehiä ja väittävät etteivät he kelpaa parisuhteeseen näiden yksinäisten naisten kanssa, silloinkaan kun heillä ei sitä aiemmin mainittua aviomiestä jo ole. Ja jos nainen sattuu olemaan vähän vanhempi niin kannattaisi vähän miettiä sitäkin miten on yksinäisiä miehiä kohdellut silloin kun itse oli nuori. Seuraa on satavarmasti tarjolla, se vaan ei naisille kelpaa. Naisten yksinäisyys on valittamista tyhjästä, miesten ei.
Missä virkkeessään hän väheksyi miesten yksinäisyyttä?
Itse sen sijaan itse heitit perustelemattoman sammakon: "Yksinäisiä ei ole", vaikka todellisuudessa on ja sen näkee. Et ota huomioon kaikkia naisia, jotka puhuvat yksinäisyydestään, tälläkin palstalla, mikset? Koska olet niin katkera yksinäisyydestäsi, että pitää sen myötä vääristellä asioita ja korostaa vain edellä mainitsemiasi yksinäisyydestään valittavia naisia ja unohtaa ne kaikki muut, jopa täysin kaverittomat yksinäiset naiset.
Olisitko ylioppilaskokeessa valmis vastaamaan kysymykseen "Onko yksinäisiä naisia olemassa", että "Ei" ja saamaan siitä huonommat pisteet? Et.. eli turhaa paskanpuhumista.
Kyseisen kommentin kirjoittajalla on vääristynyt näkemys ihmisten yksinäisyydestä kuvitellessaan yksinäisyydestä valittavien miesten ja naisten olevan samankaltaisessa tilanteessa, mikä väheksyy miesten yksinäisyyttä. Näkemykseni pystyn perustelemaan koetilanteessa ja muutenkin, minusta on huvittavaa että pidät koevastauksia tärkeämpinä kuin ihmisille kerrottuja perusteluita, tai vaihtoehtoisesti ajattelet, ettei muille ihmisille tarvitse perustella näkemyksiään, mutta koetilanteessa täytyy.
Ei vaadi erityistä tarkkaavaisuutta huomata naisten löytävän seuraa huomattavasti helpommin kuin miesten, eikä miesten kohtaavaan huomattavasti suurempia haasteita yksinäisyydestä eroon pääsemiseksi.
En ole sanonut niin miten väitit. Ei ole älykästä vääristellä toisen sanomisia, varsinkin keksimällä toisen sanomaksi väitteitä, joita ei ole lainkaan esittänyt. Huomautan yhä; sanoit: "Yksinäisiä naisia EI OLE". Joka on hyvin typerä väite, jolle ei löydy minkään valtakunnan järkeen käypää perustelua. Kyse ei ole mielipiteestä, vaan tiedosta: Yksinäisiä naisia on, eikä vaadi suurta tarkkaavaisuutta huomata sitä. ET SANONUT vain että yksinäisiä miehiä on enemmän kuin naisia, tai että yksinäisten naisten on keskimääräistä helpompaa päästä yksinäisyydestä eroon kuin miesten. Huomaatko eron?
Silti, ei kaikilla naisilla ole helpompaa, vaan keskimäärin. On naisia, joilla on vaikeampaa yksinäisyytensä kanssa kuin miehillä ja päinvastoin.
Moni yksinäinen mieskään ei ole kyllä tehnyt kovin erikoisia seuran haun suhteen. Oletko itsekkään yrittänyt livenä tutustua kehenkään?
Tuo on hyvin sanottu nanob
Ei mitkään säädöt poista yksinäisyyttä. Te miehet valitatte yksinäisyyttä koska olette niin pillunkipeitä, siksi yksinäisyydestänne puhuessanne mainitsette naisettomuuden ettekä esimerkiksi että olette kaverittomia tai että kaipaatte ennen kaikkea kestävää parisuhdetta.
Kavereita on helppo saada, mutta jos ei kiinnosta jääkiekko, autonrämät, pitkävedot jne. tavanomaiset miesaiheet, niin eihän niillä kavereilla mitään tee.
Naissuhteet ovat kiven alla.
Ketä kiinnostaa jääkiekko, autonrämät ja pitkävedot? Ilmeisesti jotain roskasakkia.
Ainakin minä kaipaan nimenomana parisuhdetta, eikä seksi ole pääasia. Se ei paranna mahdollisuuksia löytää seuraa, mahdollisuudet ovat nolla muutenkin.
Toki sä haluat pitää kiinni itsekeskeisestä oikeudestas valittaa tyhjästä. Seuraa on mutta kitiset kuitenkin!
nabob täällä marttyyrinä kirjoittelee kuinka yksinäisiä naisia ei muka ole, mutta ei taida itsekään kovin yksinäinen olla kun ei kelpaa yli 30v naiset, eikä yksinhuoltajaäidit, eikä kaverinaiset tai -miehet, eikä myöskään yritä lähestyä naisia IRL vaan valittelee vain kuinka on raskasta spämmiä haksulipoksulejaan internettiin kun kukaan ei vastaa
Moni yksinäinen mies valittaa naisten yksinäisyydestä ja heidän valintakriteereistään, mutta samalla itselläkin on omat varsin korkeahkot valintakriteerit.
Ymmärrettävää olisi jos niitä omia kriteereitä ei juurikaan olisi.
Niinpä, kitisee yksinäisyydestä mutta ei itse kelpuuta ihmisiä lähelleen.
Mulle ainakin yksinäisyys on sitä, että ei ole parisuhdetta, tunnesidettä vastakkaiseen sukupuoleen. Ei sitä, että ei ois kavereita, seuraa. Ei ne kaverit auta siihen fyysisen, eikä paljoo henkiseenkään läheisyyden puutteeseen. Vain nainen saa mulle sen aikaan, että voin hyvin. Toki, jos on seurassa, niin eihäs sitä kaipaa sillä tavalla "ketään", mutta kun menee kotiin, niin on yksi. Jos olen taas parisuhteessa, ikävöin kyllä "häntä" ollessani yksin, mutta en ole yksinäinen ja surullinen. Yksinäisyys on siis läheisyyden ja kumppanuuden kaipuuta (minulle).
Tässä 56-vuotias nainen, eronnut ja yksinäinen.
Kavereitakin on, mutta mun ikäset on naimisissa,eikä mua niitten luo kutsuta, koska olen vaarallinen, koska olen vapaa.
Enkä mä osaa yksin lähteä kuin elokuviin tai uimaan. Tanssimisesta en välitä ja muutenkin tyhmät kaljasiepo kapakassa ei innosta, kun en ole tottunut istumaan ja odottamaan lottovoittoa, vaan toimimaan mieluummin asioitten onnistumiseksi.
Toisaalta ei tekemisen puutetta ole, kun kerran asun maalla omassa talossa ja on rantatontti, jossa riittää puuhommia sun muuta.
Mutta, viikonloput ja pyhät yksin...ei se oikein tunnu elämältä. Olis niin paljon kivampi tehdä toisen kanssa jotain...niin toden totta, tarvisin isäntää talooni.
Olen ihan ok näköinen, pitkä ja korkokengissä viihtyvä, hyvävartaloinen, jota nuoremmat miehet kylillä mieluusti vokottelevat.
Mun ikäset miehet taas hakevat 10 vuotta nuorempaa...eli mun pitäis sit kai katella 10 vuotta vanhempaa.
Ei kiitos, mieluummin sit vaan yksin.
Sori "nabob", en huomannut, että tämä olikin Sinun valvonnassasi oleva palsta, jonne eivät muut saa kirjoittaa.
Kertoisitko nyt oikeasti, miksi Sinä koet olevasi yksinäinen...tai siis olet?
Oletko mahdollisesti miespuolinen versio kohdassa 4 tuolla edelläesittämässä listassa?
Ja minä...en ole vittumainen, ainoastaan loogisesta ajattelukyvystä kiinnostunut.
Siis mikä sinua nyt aikuisten oikeasti noin kovin nyppii? Yksinäisyys on tunnetila, eikä se katso sukupuolta. Yhtä lailla voidaan miesten yksinäisyyden olevan pelkkää "valittamista", sillä toisia yksinäisiä miehiä kyllä riittää, mutta yksinäinen mies ei kelpuuta edes kaveriksi kuin naista.
Ongelmasi on siis se, että nimimerkki Neiti Näpsä2 hakee ikäistään seuraa? Aika omituinen ulostulo ihmiseltä, joka itsekin asettaa omassa ilmoituksessaan ikärajat. Yleisesti ottaen on toki järkevämpää hakea seuraa suhteellisen samanikäisistä ihmisistä, jotta ollaan suunnilleen samassa elämäntilanteessa. Jos olet itse päälle 30, on aika rasittavaa seukkailla 20-vuotiaan kanssa, jolla on vähän eri menovaihe päällä.
Olen muilta hänen ikäisiltään (tai suunnilleen) naisilta kuullut, mukaanluettuna oma äitini, ja eräs toinen, jonka kanssa kirjoittelen sähköposteja toisinaan, että naimisissa olevat ystävättäret lopettivat kutsumisen kotiinsa sen jälkeen kun heistä tuli sinkkuja (tai leskiä). Ongelma siis saattaa olla todellinen, meidän on miehinä ehkä vaikea nähdä sitä, millaisena uhkana toinen nainen voi naista pitää.
Vaikka mitäpä minä tässä, palstan naispuolinen nabob kun kiisti jo minunkin oikeuteni tuntea itseni yksinäiseksi, sillä perusteella, että minulla on ollut petikumppaneita. Kun yksinäisyys on tunne, on vaikea ymmärtää sitä, miksi jollain muulla, joka ei lainkaan tilannetta tunne, olisi oikeus määritellä se, mikä on yksinäisyyttä ja mikä ei.
No, yksinäinen mies löytäisi helposti toisesta yksinäisestä miehestä seuraa, joten vailla kriteereitä eivät yksinäisetkään miehet suinkaan ole. Niin naisilla kuin miehilläkin yksinäisyys perustuu mielestäni siihen, että ei löydä ystäviä, eikä siten elämänkumppaniakaan, ja tulee tunne, ettei kelpaa sellaisena kuin on. Sinänsä en ehkä erottaisi yksinäisyyttä masennuksesta. onhan masennuskin sitä, ettei tunne kelpaavansa. Erakko taas on ihminen, jota yksinäisyys ei häiritse.
En nyt sanoisi lottovoitoksi sitä, että odottaa a) oman ikäistään seuraa ja b) kaljasiepot eivät sytytä, eikä nämä ehdot mielestäni myöskään käänny muotoon "mikään ei kelpaa".
Mielestäni tuolla menovaiheella on väliä vain, jos on sosiaalista elämää. Minä itse esim. olin kaksikymppisenä samanlainen, kuin nyt. Ei minulla ollut menoja kenenkään kanssa, joten en voinut harrastaa niitä tyypillisiä ikäkausijuttuja ja nyt sitten minun ilmeisesti pitäisi olla rauhoittunut ja perheestäni kiinnostunut sellainen ns. kalkkis. Elämäni on ollut samaa tasaista paskaa, ja jos joku toinen olisi täysin samanlaisessa tilanteessa, en usko, että paljoakaan haittaisi eri ikä, mikäli jonkun seuraa kaipaisi, ja jos muuten vain synkkaisi. Senhän nyt ymmärtää, että jos joka ilta täytyy käydä klubeilla "jorailemassa" ja onnea olisi vain känni ja pano, niin eihän tuollaiselle kelpaa vanhemmat, jotka tuskin enää tuollaista viitsivät harrastaa.
Tunnetilasta puhuminen yksinäisyyden kohdalla on takuulla naisten keksintöjä, jotta he voisivat valittaa turhamaisuuttaan ymmärrettävästi. Se, että tuntee yksinäisyyttä, vaikkei olisikaan yksinäinen, ei ole yksinäisyyttä, vaan kyse on jostain muusta. Jos on seurassa, jonka kanssa ei synkkaa, voi puhua tylsyydestä, mutta yksinäisyyttä se ei ole. Sama juttu, jos joku itsellesi jollain tavalla tärkeä ihminen lähtee pois, tai kuolee, jos olet kokenut moista, niin tiedät sen tyhjän, onton tunteen, kuinka kyseinen henkilö on alati mielessä ja tuntuu, että hän olisi ollut ainoa ihminen maailmassa lisäksesi. Kenenkään muun seura ei voi täyttää sitä tyhjiötä. Kyse ei ole kumminkaan yksinäisyydestä, vaan ikävästä. Olo voi tuntua yksinäiseltä, mutta yksinäisyyttä se ei ole. Jos tuo kyseinen henkilö olisikin ollut se ainoa ihminen maailmassa lisäksesi, huomaisit mikä ero on yksinäisyydellä ja yksinäisellä tunteella, kun joudut käsittelemään ikäväsi ja surusi ilman kenenkään tukea ja kaiken siitä eteenpäinkin.
Naiset ovat kieroja ja tekopyhiä, eivätkä ollenkaan sellaisia, millaisiksi antavat itsensä ymmärtää. Kyllä nainen naisen tuntee, joten eiköhän huoli ole perusteltua, jos sinkkumimmejä ei huolita oman ukon lähelle. Kun pääsee kuulemaan "tyttöjen kesken" puhuttuja juttuja, tietää minkälaista kulissia heikäläiset pitävät.
"Yksinäisyydestä voi kärsiä – ja kärsitäänkin – myös perheenjäsenten, työtovereiden ja ystävien seurassa. Yksinäisyyden ydintä on kokemus ulkopuolisuudesta, tunne siitä, että ihmissuhteet eivät vastaa sosiaalisia tarpeita. Yksinäisyydellä on Cacioppon mukaan kolme ydintasoa. Voi kokea intiimiä ulkopuolisuutta, kaivata läheistä ihmistä, joka vahvistaisi omaa käsitystä siitä, kuka on. Toisaalta yksinäisyys voi olla tunnetta relationaalisesta eristäytyneisyydestä, siitä, että elämässä ei ole riittävästi palkitsevia sosiaalisia kohtaamisia kasvokkain. Ongelma voi näiden ohella olla yhteisöllinen ulkopuolisuus, tunne siitä, ettei kuulu mihinkään ryhmään eikä kokonaisuuteen."
http://www.psykologia.fi/arkisto/vanhat-numerot/lehtien-otteita/69-otteita-artikkeleistae/toimittajan-kommentti/121-laensimainen-spitaali
Jos halutaan ryhtyä vertailemaan kuka on enemmän yksinäinen kuin toinen, niin nuoret terveet vapaassa länsimaassa asuvat aikuiset pääsevät parhaimmillaankin vain jonnekin keskisijoille. Silloin voidaan yhtä hyvin kuitata kaikkien kirjoittajien kokemukset turhana ruikutuksena, koska teillä on kaikilla (todennäköisesti) kaksi tervettä jalkaa, rahaa ja mahdollisuus lähteä muiden ihmisten pariin.
Itse en vain näe mitään syytä alkaa kilpailla kurjuudella. Jos joku kokee itsensä yksinäiseksi niin kyllä hän mahtuu tänne kirjoittamaan, vaikka tekisi sen ison kaveripiirin keskeltä.
"Naiset ovat kieroja ja tekopyhiä, eivätkä ollenkaan sellaisia, millaisiksi antavat itsensä ymmärtää. Kyllä nainen naisen tuntee, joten eiköhän huoli ole perusteltua, jos sinkkumimmejä ei huolita oman ukon lähelle. Kun pääsee kuulemaan "tyttöjen kesken" puhuttuja juttuja, tietää minkälaista kulissia heikäläiset pitävät. "
Tuota kutsutaan katkeruudeksi, ei yksinäisyydeksi.
Myönnän, että "menovaihe" oli huonosti valittu sana, sillä tarkoitin sitä, että ainakin yleensä 20-vuotiaalla on edessä (tai meneillään) opiskelua, kun 30-vuotias on ollut työelämässä vuosien ajan. Myös henkisellä tasolla ollaan todennäköisesti erilaisia, sillä aivot jatkavat kehittymistään noin 25-vuotiaaksi, jolloin persoona on sementoitunut. Mikään ei tietysti estä eri-ikäisten yhdessäoloa, kuvailinkin lähinnä syitä, miksi se ei todennäköisesti onnistu.
No, ainakin minä käsitän yksinäisyyden tunnetilana, ja ainakin kun viimeksi kävin vessassa tarpeilla, vastaan miehen stereotypiaa. Minusta ero yksinäisen ja erakon välillä on se, ettei erakkoa häiritse yksinäisyys. eli, yksinäisyys olisi ennen kaikkea tunne. Mitä hyötyä on määritellä sen tarkemmin mitä yksinäisyys on, sillä mitään apua emme terveydenhuollon tai sosiaalipuolen palveluista saa, eikä yksinäisyyttä katsota sairaudeksi, jota pitäisi hoitaa. Jos tuntee itsensä yksinäiseksi, on yksinäinen, ei se ole mielestäni sen monimutkaisempaa.
Rehellisyyden nimissä pitää tietysti myös todeta se, etteivät miehet ole pääsääntöisesti sellaisia, jollaiseksi annamme ymmärtää olevamme. Jos esimerkiksi täällä joku yksinäinen nainen kertoo surustaan, ei lohduttavien miesten motiivina ole lähimmäisenrakkaus. Eron näkee hyvin siinä, ettei vastaavasti surustaan kertova mies saa juuri mitään kannustusta toisilta miehiltä. Ja sekin kertoo paljon, että meidän miesten yksinäisyyden valitus on naisen puutteen valitusta, eikä yksikään mies täällä juuri valita kavereiden puutteesta.
En tiedä, miten "tyttöjen kesken" jutellaan, mutta tiedän, millaista tekstiä tulee "poikien kesken". En sitten oikein tiedä, voiko niistä vetää kuinka suuria johtopäätöksiä, sillä tuntuu, että niistä on toinen puoli rehentelyä ja toinen puoli näyttelemistä.
Se, että ihmissuhteet eivät kelpaa, on edelleenkin tylsyyttä. Omat vanhempani ryyppäsivät ja sisarukset olivat omien kavereidensa kanssa, itse jouduin olemaan yksin kahden aivottoman känniääliön kanssa. Minulla oli saatanan tylsää ja minua vitutti saatanasti, mutta yksinäisenä en itseäni pitänyt, vaikka intressini ei näiden kahden kanssa kohdannutkaan. En olisi halunnut olla heidän seurassaan ja olisin halunnut päästä sieltä huit helvettiin ja olla kaveriporukassa, mutta sellaiseen ei ollut mahdollisuutta. Inhosin sitä ja minulla oli helvetin tylsää ja kaipasin seuraa, mutten kumminkaan pitänyt itseäni yksinäisenä, vaikka oli täysin tyhjä olo seuran suhteen.
Miksi pitää ruveta kehittelemään jotain yksinäisyyden lukemattomia eri asteita, kun ne voidaan korvata jo olemassaolevilla määritteillä. Se, että joku tuntee itsensä yksinäiseksi, tai ulkopuoliseksi KAVEREIDENSA kanssa, ei tarkoita, että hän olisi sitä. Minäkin tunnen itseni kaikkivoivaksi, tekeekö se minusta sellaisen? Miksi porukoilla on niin helvetinmoinen tarve esiintyä yksinäisenä? Eikö se ole niin trendikästä sanoa olevansa tylsistynyt? Saahan siitä varmaan pointseja kotiin, kun sanoo kamuilleen olevanssa helvetin yksinäinen. Oikeasti yksinäinen tietää, että jos sanoo olevansa sitä, kukaan ei tule antamaan sympatiaa, tai lohtua, eikä hyödy millään tavalla sanoessaan itseään sellaiseksi. Hyödyt siitä vain, jos sinulla on kavereita.
Ai, että yksinäisyydestä pääsee eroon terveillä jaloilla ja fyrkalla? AIDSiltakin voi välttyä helposti kumia hyödyntäen, mutta niinkään helppo toimenpide ei onnistu sen leviämistä estämään, ja nyt puhutaan kumminkin vain teknisestä kumin asetuksesta tilanteessa, jossa ollaan jo päästy toisen ihmisen lähelle. Näitäkin idiootteja jotkut ymmärtävät.
Voisinko minäkin mennä AIDS potilaiden keskuuteen surkuttelemaan hirveää kohtaloani, jos koen itseni AIDSilla höystetyksi? Mitä mieltä olet, kuinka minut otettaisiin vastaan niiden parissa, jotka oikeasti kärsivät siitä taudista?
Tuo viimeinen juttu oli vain faktan lausumista, ja miksi sellainen olisi katkeruutta? Sekö on katkeruutta, jos sanoo epämiellyttäviä totuuksia? Nehän aina ovatkin fiksuja kommentoijia, jotka sanovat sitä, mitä muut haluavat kuulla. Noh, pelimiehethän ne pointsit vievätkin.
Minusta yksinäisyys on negatiivinen sana. Erakot ovat yksinolijoita, kun taas haluamattaan yksin olevat ovat yksinäisiä. Tunne on vain tunne, se ei muuta itse olosuhteita. Ehkäpä yksinäisyyteen ei suhtaudutakaan vakavammin, kun meinataan, että kyseessä on vain parin päivän kaverittomuudesta johtuvaa turhanpäiväistä nipotusta. Mikä taho nyt haluaisikaan ruvata hoitamaan millään lailla esim. syöpäpotilaita, jotka vain tuntevat itsensä syöpäsairaiksi?
Eli, jos miehelle riittää yksi nainen yksinäisyyden poistoon, siitä pitää nipottaa, mutta nainen saa valittaa yksinäisyyttään niiden kavereidensa ja kaikkien ukkojensa keskellä? Hyväksyttävää on myös naisen vannoa rakkauttaan miestä kohtaan, vaikka se motiivi löytyy enemmänkin statuksesta ja tililtä? Taas mies on se, jolla on jotain mielessä, ja naisten toiminta on hyväksyttävää.
Tyttöjen kesken jutellessa ääni muuttuu kellossa. Julkisesti esitetään kilttiä pulmusta ja annetaan ymmärtää ties mitä, mutta muurien suojassa se selän takana puhuminen ja ilkeä paskanjauhaminen alkaa. Tuosta miesten rehentelystä jaksetaan aina jauhaa, mutta kukaan ei mainitse sitä naisten vetämää teatteria, mikä alkaa, kun päästään sieltä naisten wc:stä ulos.
Olen samaa mieltä siitä, että yksinäisyys on negatiivinen sana, ja niinhän on yksinäisyyden tunnekin. Jos yksinäisyys ei tuntuisi kurjalta, olisimme iloisia erakoita. Syöpäsairaaksi itsensä tuntemiseksi toki tarvitaan se varsinainen kasvainkin, ja tavallaan samalla tavalla voimme diagnisoida yksinäisyydenkin sillä perusteella, että tuntee itsensä yksinäiseksi. Kuten muitakin sairauksia (tosin, onko yksinäisyys sairaus?) on eri tasoisia, joten myös yksinäisyyttä voi olla eri tasoja, tarvitsematta siltikään uutta sanaa tai määritelmää.
Riittääkö miehelle yksi nainen yksinäisyyden poistoon? Minusta ei. Minusta se kuulostaa vaaralliselta riippuvuussuhteelta, eikä tasapainoinen sosiaalinen elämä voi olla kiinni yhdestä ihmisestä. Kun puolet avioliitoistakin päättyy eroon (pitkällä tähtäimellä toki kaikki), onko mitään järkeäkään pyrkiä vain parisuhteeseen? Yksinäisenkin miehen olisi siten parasta olla "tyytymättä" parisuhteeeen, vaan pyrkiä hankkimaan myös ystäviä / kavereita.
On toki syytä huomata, että naiset esittävät _miehille_ näitä "kilttejä pulmusia", ja raatelevat toisiaan verisesti. Huomaatko samankaltaisuuden siihen, mitä miehet esittävät naisille, ja miten he kohtelevat toisiaan? Ihmiset ovat siitä hassuja, että yrittävät esittää vastakkaiselle sukupuolelle parastaan.
Voiko nyt puhua riippuvuussuhteesta ihmisen kohdalla, joka on ollut mahdollisesti vuosikymmeniä yksin ja kaipaisi jonkun, jonka kanssa vaihtaa sanaa ja ehkäpä vähän rutistaa, kun vertauskohtana on ihmisiä, jotka valittavat tuon saman puutetta saatuaan kaiken aikaa sitä? Mielestäni se riippuvuus on enemmänkin niillä, jotka heti erottuaan jostain kulkevat heti jonkun toisen kainalossa. Yksi ihminen elämässä itsensä lisäksi tuo huomattavasti enemmän tasapainoa, kuin olla ilman sitä yhtäkään. Eihän kyseessä välttämättä ole parisuhteen haikailu, vaan ehkäpä sitä vain mieluummin haluaisi kaveerata sellaisen ihmisen kanssa, jolta voisi ehkä saada sitä vastakkaisen sukupuolen lämpöäkin. Ei kai se ole liian kohtuutonta, kun ne jatkuvasti eroja hakevatkin kumminkin eroavat jatkuvasti, eli hakeutuvat sen vastakkaisen sukupuolen seuraan aina vain uudelleen?
Mutta ero on siinä, että naiset todella uskottelevat olevansa jotain muuta, kuin ovat ja he moralisoivat miesten käytöstä. Ainahan he ovat haukkuneet miehiä typeriksi ja lapsellisiksi esittämisensä takia. Miehet eivät kumminkaan ole käyttäytyneet naisia kohtaan samalla tavalla. Naisillahan on aina se niin sanottu korkeampi moraalikin, joka oikeuttaa heidän kaikki teot jonkun ihmeen kiepin kautta järkeviksi naisten jutuiksi, joita miehet eivät voi ymmärtää, koska ovat lapsellisia. Naiset kuulemma meikkaavatkin omaksi ilokseen, eivätkä suinkaan ehostaakseen itseään muita varten. Sitten he samalla ripittävät miehiä siitä, että nämä huomaavat vain naisen ulkonäön. Kun miehet taasen eivät esitä mitään, vaan ovat omia itsejään, valitetaan siitä, etteivät he edes yritä. Kumminkaan naiset eivät itse myönnä yrittävänsä, vaan he ehostavat ihan omaksi ilokseen. En yhtään ihmettele, miksi kaikenlaista nipotusta ja yleistä perseilyä sanotaan vittuiluksi.
En tarkoita, että se olisi riippuvuussuhde, vaan tarkoitan sitä, että on hyvin mahdollista, että parisuhteesta muodostuisi yksinäiselle miehelle riippuvuus, jos sitä ei tasapainota muut sosiaaliset suhteet, kuten ystävät / kaverit. Kun on elänyt pitkään yksin, ja vihdoin löytää jonkun, niin siitä, kun eroaminen on niin todennäköistä, voi muodostua aika kova henkinen isku, kun tuntee, että joutuu taas aloittamaan alusta. Herää kysymys, onko ylipäätään järkeä pyrkiä enää parisuhteeseen, jos sellaista ei ole aikaisemminkaan saanut (emme siis puhu nuorista ihmisistä). Osaisiko yli kymmenen vuotta yksinäisenä elänyt enää edes elää toisen ihmisen kanssa? Kuinka hyvin mahtaisimme osata sopeutua?
Jos tarkoituksena olisi saada vastakkaisen sukupuolen lämpöä, ei silloin mielestäni kyllä kaveruussuhdetta hae. Siksi toisaalta tämä palstan miesten naisista valittaminen on niin selvää, siis se, mistä "kenkä puristaa". Seksiä nämä miehet hakevat, eivätkä ystävyyttä / kaveruutta, koska sellaiseen (pitäisi) riittää myös toinen mies. Saanen myös huomauttaa, että juuri tälläkin palstalla eräs mies haki naista lenkkiseuraksi. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen Houdini tajutakseen, miksi juuri nainen kelpaa lenkkiseuraksi, muttei mies. Samaan hengenvetoon arvostellaan sitten sitä, etteivät naiset halua (edes) lenkkiseuraksi, eikä tietenkään nähdä sitä omaa kaksinaismoralismia, ettei itsekään kelpuuta miestä seuraksi! Pata kattilaa soimaa, sanoo jo sananlaskukin.
Siis miehet uskottelevat, mutta naiset "todella" uskottelevat olevansa jotain muuta kuin ovat? Mikä ero on uskottelulla ja "todella" uskottelulla? Ikäänkuin me emme täällä "uskottelisi", että olemme jotenkin "erilaisia" kuin ne "pelimiehet", jotka naiset väitetysti saavat, vaikka vinkuminen ja valittaminen, erityisesti kauniiden naisten, väitetystä "rasismista" kyllä kertoo, mikä se varsinainen vika on. Siitä puhe mistä puute.
Missä väitetään, että naisilla on korkeampi moraali? Naiset itsekö näin väittävät? Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ihminen, oli sitten kumpaa sukupuolta tahansa, väittää itse olevansa jollain tavalla parempi kuin muut, joten en nyt liikaa panostaisi tähän ongelmaan.
Ollakseni rehellinen, niin en minäkään ymmärrä, miksi naiset meikkaisivat vain itseään varten, mutta en ole nainen, joten miten voisinkaan. Samalla tavallahan voisin väittää, että treenaan lihaksia itseäni varten, mutta ei tarvitse olla mikään sosiologian Picasso, jotta tajuaa minun(kin) motivaationi olevan myös siinä, että lihakset herättävät naisissa kiinnostusta. Joka tapauksessa, naiset ovat sattuneesta syystä hyvin ulkonäkökeskeisiä (yllätys yllätys), joten en sinänsä pitäisi ehdottomasti vääränä käsityksenä sitä, että he tosiaan meikkaavat vain itseään varten. Tarvitsisimme tähän ketjuun naisen kertomaan mielipiteensä, sillä tässä kaksi sokeaa keskustelee siitä, minkä värinen "punainen" on.
Siis en tarkoittanut tuolla vastakkaisen sukupuolen lämmöllä seksiä, vaan sitä sellaista lämmintä miehen ja naisen välistä suhdetta, johon voi kuulua esim. haliskelu. Nainen ja mies voivat kavereinakin pitää toisistaan kiinni, kuten sisko ja veli, mutta miehen kanssa harva heteromies moista haluaa harrastella. Tuo parisuhteen kariutumisjuttu on totta, että kova kolaus voisi olla, mutta tarviiko sitä etsimällä etsiä sellaista? Jos olisi niitä vastakkaisen sukupuolen edustajia elämässä, joiden kanssa olisi juuri tuollainen lämmin kaverisuhde, saisi ainakin sitä läheisyyttä ja jonkinlaista kontaktiakin.
Yksin eläneellä voisi olla totuttelemista toisen ihmisen kanssa asumisessa, mutta olen joskus lukenut juttuja, joissa nainen haluaa parisuhteen, mutta haluaa kumminkin, että kumpikin osapuoli elää omissa kämpissään. Kumppanin pitää kuulemma ymmärtää, että hän tarvitsee tilaa ja se on ehto hänen kanssaan elämiselle. Voihan sen parisuhteen noinkin oivaltaa, mutta pieni mutta on se, että tuossakin jutussa naisella on oikeus tuohon ja jos mies ei sitä hyväksy, on hän se ymmärtämätön ja juttu katkeaa miehen tyytymättömyyteen. Jos mies vaatisi moista järjestelyä, olen aika varma, että juttu kaatuisi jälleen miesten ehtojen takia, koska tuo olisi vähintäänkin outoa yms. ja kyseenalaistettaisiin se, että onko kyseessä parisuhde, vai panosuhde?
Miesten uskottelu on enemmänkin kerskailua ja liioittelua, sellaista pullistelua. Naiset taas ihan puhtaasti kusettavat ja vetävät teatteria. Pelimiehet taas ovat enemmän naisten kaltaisia kusettajia, jotka lepertelevät ja ovat olevinaan, tavoitteenaan vaan saada muijan jalat auki. Tämä kumminkin uppoaa akkoihin. Rehellisyydellä taas ei tee mitään. Koska ketä naista kiinnostaa mies, jolla ei ole miljoonaosakkeita, tai joka ei ole tuottoisan yrityksen toimitusjohtaja, tai jotain muuta vastaavaa keksittyä, jolla ne jalat saadaan auki. Totuus kun tulee ilmi, niin pussit ovat jo tyhjät.
Naisten jutuista paistaa se, kuinka heillä muka olisi jotenkin oikeammat ja ylevämmät tarkoitusperät. Esimerkiksi naisten nirsous miesten suhteen käännetäänkin miesten niskoille, kuinka "miehille kelpaa kuka tahansa", aivan niinkuin "kenen tahansa" hyväksyminen olisi jotenkin negatiivinen asia ja naisten mielenkiinto niihin miehiin, joilla on enemmän hyödykkeitä ja totaalinen muiden miesten hylkiminen ja halveksuminen olisi jotain hienompaa. Naisten turhanpäiväisillä oikuilla on aina jokin ylevä tarkoitus, jota miehet eivät voi ymmärtää, koska naisten ajatukset menevät muka jotenkin ylemmällä tasolla, tai jotain.
Naisen mielipiteellä ei sinänsä ole väliä, koska sieltä tulee taas ympäripyöreää naisten turhamaisuutta puolustelevaa tekstiä, joka kumminkin yrittää antaa ymmärtää, että turhamaisuudessa olisikin kyse jostain muusta. Naiset ovat turhamaisia, eikä siihen ole mitään lisättävää. Tähän naiset yleensä vastaavat jotain miesten välinpitämättömydestä ulkonäköään kohtaan ja yrittävät syyllistää miehiä siitä, etteivät ole turhamaisia.
Saatan toki olla vanhanaikainen, tai muuten vain inhottava, mutta ainakin minun on vaikeaa ajatella "kaveruutena" sellaista, missä haliskellaan, ellei se sitten ole harvinaista ja poikkeustapauksissa. Tietysti mies ja nainen olisivat erilaisia kavereita keskenään, kuin saman sukupuolta olevan kanssa, mutta ajattelisin erilaisuuden liittyvän lähinnä puheenaiheisiin, kun tekemisiin. Miehenä naisen kanssa on helpompi keskustella tunteista ja "pehmeistä" asioista, miehen kanssa sitä ehkä enemmän sitten käytännöllisistä asioista. Tai mistäs minä tiedän, kun ei ole kavereita kummastakaan sukupuolesta, saatan tässä vain kirjoitella lisää läpiä jo muutenkin avoimeen päähäni.
Olen ehkä naiivia, mutta minun on myös hyvin vaikea, suorastaan mahdoton, uskoa sitä, että (yksinäinen) heteromies pystyisi suhtautumaan lämpimän kaverisuhteen tarjoavaan (yksinäiseen) heteronaiseen "pelkkänä" kaverina. Luulen, että jotain säpinää tapahtuisi joka tapauksessa hyvin varmasti, ja siitä päästäisinkiin sitten takaisin parisuhteen kariutumiseen ja siihen kuinka kurjalta se tuntuu.
Voi olla, että joku nainen haluaa suhteen, muttei yhdessäasumista, mutta varmasti on tällaisia miehiäkin. En siis yleistäisi. Onhan niinkin, ettei miehen (tai naisen) tarvitse sellaiseen suostua.
Eikö kerskailu ja pullistelu sitten ole kusettamista? Minusta tässä on kyse saman kolikon eri puolista. Ja väittäisin, että tällä(kin) palstalla miehet tekevät ihan samaa kuin nämä nk. pelimiehet, senhän huomaa jo siitä, miten masentunutta naista tuetaan, mutta masentunut mies ei saa viestin viestiä. Saatan olla kyyninen, mutta niin.
No tavallaan "ketä tahansa" on negatiivinen asia. En ainakaan minä haluaisi olla toiselle joku vain siksi "että muutakaan en saanut". Haluaisin tuntea olevani arvostettu ja pidetty siksi, että olen MINÄ, enkä vain joku satunnainen vastaantulija. Ja toisaalta, on hyvin järkevää olla kiinnostuneempi rikkaista kuin köyhistä miehistä: rikkaampi mies on mitä ilmeisimmin tehnyt ainakin jotain elämässä oikein, siis kun asiaa katsotaan objektiivisesti. Katsovathan miehetkin mieluummin kaunista kuin rumaa naista. Pata kattilaa soimaa -fiiliksellä tässä taas vähän mennään.
Minusta on hieman kyseenalaista kiistää vastakkaisen sukupuolen näkökanta sillä perusteella, että "sieltä tulee ympäripyöreää naisten turhamaisuutta puolustelevaa tekstiä". Ymmärrystä vastakkaisen sukupuolen näkemyksistä ei tuolla tavalla ainakaan saavuteta, ja demokraattiseen mielpiteiden vaihtoon kuuluu myös vastakkaiset mielipiteet, ja ainakin niiden huomiointi.
Tässähän sitä mennään taas päin metsää, kun haliskelukin on yhtä, kuin paneskelu, alastomuus on yhtä kuin porno. Jotkut nostavat metelin, jos joku käy murrosikäisenä vanhempiensa kanssa saunassa, ihan kuin kyseessä tosiaan olisikin joku tabu. Sama juttu toisen ihmisen kosketuksessa, sekin rinnastetaan seksuaaliseen kanssakäymiseen. Miksi kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa? Jos ihmiset koskettelisivat toisiaan samalla tavalla, kuin joissain maissa annetaan pusuja poskelle tavattaessa, niin se kosketuksen kaipuu ei välttämättä olisi niin suuri. Nyt kyseessä on jonkinlainen tabu, jota ei saa tehdä, kuin henkilöt, jotka paneskelevat toisiaan. Homma alkaa olla yhtä naurettavaa, kuin jenkeissä, jossa 6-vuotias poika sai potkut koulussa, kun oli antanut luokallaan olevalle tytölle pusun kämmenelle. On kuulemma seksuaalista ahdistelua. Miesten seksuaalisuus on demonisoitu.
Naisella on se etu, että hän voikin antaa tuollaisia ehtoja asumisen suhteen ja silti löytää jonkun. Miehellä ei ole varaa niin tehdä, koska naisella on varaa lähteä kävelemään, jos homma ei sovi. Miehet eivät ole niin ehdottomia.
No, jos näyttää olematonta hauistaan ja kehuu kovaan ääneen lihaksistoaan, se ei ole sama asia, kuin pumpata hauis täyteen silikonia ja tehdä sama uudelleen.
Tällä palstalla ei myöskään anneta ymmärrystä naisille, jotka valittelevat, mistä nyt valittelevat. Mistäs tietää, vaikka nuo "tukijat" olisivatkin palstalla vierailevia pelimiehiä, jotka ovat valmiita päästämään neidon yksinäisyydestään.
Eihän se, että "kuka tahansa" kelpaa, tarkoita sitä, että ottaa kenet saa, vaan sitä, että makuskaala on laajempi. Naiset eivät vain ymmärrä, kuinka joku, joka ei näytä kyseisen trendin mukaiselta ja median hehkuttamalta, voi kiinnostaa miestä. Naiset kuvittelevat, että heidän naisihanteensa pätee myös miehiin.
Mitä se oikein tekeminen sitten on? Onko sillä väliä, millä sen omaisuutensa on hankkinut, vai onko se tärkeintä, että se omaisuus ylipäätään on? Bisnesmies, joka kylmästi tahkoaa rahaa toisten kustannuksella. Huumelordi. Lapsipornotuottaja. Ei mitään henkilökohtaista, pelkkää bisnestä vain. Fyrkka, vai sydän? Ja taas täytyy mainita, että miesten katseet hyvännäköisiä naisia kohtaan on naisten taholta käännetty miesten pinnallisuudeksi. Naiset myöskin itse ovat kovasti väittäneet, ettei omaisuudella ole väliä, vaan sillä, mitä ihminen itsessään on. Kattila on alusta asti soimannut pataa ja kumminkin edustanut itsekin niitä patoja.
Enpä ole koskaan mitään järkevää perustelua kuullut naiselta, miksi he meikkaavat itseään varten. Vahvin perustelu on jotain malliin: "nämä on näitä naisten juttuja". Naiset itse ovat sitä demokratiaa vastaan, hehän eivät ymmärrä miehiä, eivätkä sitä, etteivät miehet ymmärrä heitä. Kaikki käännetään aina miesten niskoille, juuri sen moraalin voimin, kun "miehet eivät vaan tajua".
Kuten kirjoitin, saatan olla vanhanaikainen, mutta minusta nyt sattuu vain olemaan melko outoa kaveruutta, jos siinä haliskellaan tahi ollaan muuten fyysisesti läheisiä, muuta kuin poikkeustapauksissa. Voivathan miehetkin halata toisiaan, esimerkiksi jääkiekko-otteluiden yhteydessä jne, joten tällä varauksella. Mutta silloin ei kyllä tule kyseeseen, että hakisi naispuolista kaveria vain platonisen halailun takia, kun miehetkin voivat halata toisiaan ilman homoseksuaalisuuden "stigmaa". Jos kosketuksen kaipuu on suuri, sitä tyydyttämään riittäisi varmaan myös miesten välinen, ihan heteropohjainen, kosketus, jos kerran tavoitteena ei ole muuta kuin tietynlainen läheisyys, eikö niin?
Eikös se ole siten miesten vika, kun me suostumme mihin tahansa ehtoihin? Pitääkö meidän olla niin typeriä, ja niin "sen" perään, että annamme naisten kohdella itseämme miten sattuu? Missä on ylpeytemme? Ehkä miesten pitäisi oppia olemaan "ehdottomia".
Lihaksia ei käsittääkseni pumpata täyteen silikonia, vaan maitorauhasia & pakaroita, huuliakin käsittääkseni, joten tässä analogiassa toimisi ehkä se, että kasvattaa lihakset hormonipistosten avulla, eikä raudan vääntämisen. Tosin, en sitten enää oikein ymmärrä, mitä tämä kielikuva tässä keskustelussa palvelee.
Olen itseasiassa sitä mieltä, että nämä "tukijat" juuri ovat pelimiehiä, tai ainakin palstan versioita siitä, ja taas vihaisen katkerat miehet niitä pelimiehiä, jotka on torjuttu liian monta kertaa.
Kyllä "kuka tahansa" edelleen minusta kuulostaa siltä, että kunhan joku kävelee ovesta sisään niin ok. Ei kukaan halua olla "kuka tahansa", ainakaan jonkinlaisella itsetunnolla varustettu. Haluamme olla ainutlaatuisia, ja sellaisia, joista pidetään meidän itsemme vuoksi. Tämä koskee niin miehiä kuin naisiakin. Miehet ovat tietyssä mielessä "suuripiirteisimpiä", mutta onko se hyvä asia, kun taustalla on geenien levittämisen "pakko", riippuu toki näkökannasta. Uskoisin kyllä, että naiset tiedostavat sen, että miehet ovat kiinnostuneita heistä (doh), mutta onkin vaikeampi vakuuttaa tietty nainen siitä, että juuri HÄN kiinnostaa sinua, eikä "kuka tahansa" nainen.
Eihän silläkään ole väliä, miten on kauneutensa hankkinut (luomuna vaiko kirurgin avulla), joten ei kai silläkään ole väliä, tulevatko rahat jonkun muun selkänahasta. Maailma on monella tapaa epäreilu paikka. Naiset väittävät miehiä pinnalliseksi, miehet naisia ahneiksi, pata kattilaa soimaa.
En toki ole kuullut mitään perustelua meikkaamiselle, enkä ole oikeastaan koskaan edes asiaa miettinyt. Siksi tarvitsisimmekin tähän ketjuun naisen näkökulman.
Meinaatko nyt, että ne aikuiset, jotka halivat ja paijaavat alati tuttuja lapsia, ovat seksuaalisessa mielessä liikkeellä? Entäs tanssiminen? Miksi pitää olla mies/nais -parit? Eikö samaa sukupuolta olevan kanssa voi tanssia muualla, kuin homoklubeilla? Onko siis tanssijoillakin sittenkin jotain mielessä, vaikka aina vakuutellaan, että kyse on vain ja ainoastaan tanssista? Tämä saisi varsinkin aikuisen ja lapsen väliseen tanssahteluun esim. koulun tapahtumassa, uutta sävyä. Entäs perheen poika, joka antaa pusun äitinsä poskelle, muttei isänsä? Insestiä? Selväähän se on, että vastakkainen sukupuoli kiinnostaa eri tavalla, kuin oma, mutta siltikään siinä ei tarvitse olla mitään seksuaalista. Lapsena esim. saattoi olla kivempaa istuskella naispuolisen ihmisen sylissä ja naisen paijaus tuntui erilaiselta ja sitä halusikin, mutta kyseessä ei kumminkaan ollut mitään seksuaalista.
Jos seuraa kaipaa ja sellaista viimein onnistuu löytämään, en usko, että siitä kovin mielellään luopuu tuollaisen asumisjärjestelyn takia. Naisilla taas on varaa nipottaa pienistäkin asioista, hehän saavat seuraa kovin helposti. Miesten luontaiset halut, naisten paskamainen luonne ja lainsäädäntö mahdollistavat hyväksikäytön ja pompottamisen naisten suunnalta. Kaikki muuttuisi täysin päälaelleen, jos laista kumottaisiin yksi pikku pykälä.
Kyllä niitä "lihaksia" voi keinotekoisestikin tehdä:
http://lihastohtori.wordpress.com/2013/03/22/hanella-ei-ole-maailman-suurimmat-lihakset/
Tuossa jotain silikoni-implanteista:
http://www.ranchandcoastplasticsurgery.com/html/galleryChasan_pectoral.html
Mutta eihän pelimies ole pelimies, jollei homma pelitä. Pelimiehethän pyörittävät naisia, joten nämä palstan vihaiset pelimiehet eivät ole pelimiehiä.
No eikös naisten nirsoilukin ole itse asiassa aivan samaa eläimellisyyttä, eli pyritään löytämään se paras mahdollinen geeniperimä? Miksi siis miesten "kelpaa kuka tahansa" on taas jotain josta pitää nipottaa, kun taas naisten luonnon sanelemat "oikut" ovat sitten taas yllättäen jotain, mikä saa naiset kulkemaan leuka pystyssä ja haukkumaan miehiä surkimuksiksi? Naisilla ei ole yhtään sen enempää omaa tahtoa mukana, kuin miehilläkään. He tekevät vain kuten luonto sanoo, mutta ottavat kaiken "kunnian" itselleen.
No onhan se nyt kumma, jos mies ei saa haluta "ketä tahansa" ja tuon rinnalla sitten ei tunnu missään, että naiset juoksevat jonkun meksikolaisen huumeparonin perässä, jonka kontolla on lukemattomien ihmisten väkivaltainen kuolema, mutta fyrkkaa saatanasti. Eihän tuo nyt ole verrannollinen, että onko käynyt kauneusleikkauksessa, tai onko ostanut hienoja vaatteita kaunistuakseen. Se, millä ne rahat on hankittu, kertoo ihmisen omista arvoista ja moraalista, mikä naisten mukaan on tärkeää. Se, että on rahaton kertoo kuulemma surkimuksesta ja hänen saamattomasta luonteestaan, eikä sellaiseen voi koskea. Mutta onko sitten surkimus, joka tahkoaa rahaa häikäilemättömästi muiden kustannuksella, eli omaa huonon moraalin ja on siten täysi kusipää, parempi vaihtoehto, koska eihän hänkään ole rehellisesti mitään saanut aikaan? Nämä rahattomatkin voisivat ruveta riistämään muita ihmisiä ja sittenkö he olisivatkin houkuttelevia? Kysymys kuuluukin: diggaavatko naiset siis kusipäitä, jotka he itse tosin esittelevät osaavina asiantuntijoina, vaiko juoksevatko he pelkästään fyrkan perässä?
No tjoo, en rinnastaisi vanhemman ja lapsen välistä hellyyttä siihen, miksi yksinäinen mies kaipaa "läheisyyttä" juuri naiselta. Kysehän on vain perusbiologiasta. Ja toisaalta, tanssihan nimenomaan on seksuaaliväritteistä, vaikka tietoisesti ei niin ajattelisikaan. Tanssi on todella vanha tapa tavata vastakkaista sukupuolta. En ymmärrä sitäkään, miksi seksuaalisuus pitäisi kiistää. Niin miehet kuin naisetkin ovat seksuaalisia olentoja, eikä sen kieltämisellä päästä kuin 1800-luvulle.
Mihin lakiin viittaat? Itse tiedostan asevelvollisuuden ja lapsenmurhan epätasa-arvoisina lakeina, jos muitakin löytyy, kuulen niistä kyllä mielelläni. Eipä tämä miestenkään luonne niin hyvä ja kaunis ole, ei paskamaisuus riipu sukupuolesta. Miesten pitäisi opetella se, ettei kaikkeen tarvitse suostua, ja meillä voi (ja täytyy!) olla omiakin mielipiteitä. Jos ei meno kelpaa, niin sitten näytetään missä on ovi. Vaan ei, kun olemme niin "sen" pauloissa, emmekä muuta näemmä osaa ajatella, niin kuten markkinatalous toimii - se, jolla on hallussaan jotain mitä muut haluavat, määrää säännöt.
Vuosia kuntosalia harrastaneena olen onnistunut välttämään tietoisuuden linkittämistäsi tavoista rakentaa lihaksia, hormoneista toki tiesin, ja niitä on minullekin tarjottu. Aina olen kuitenkin ollut luomulinjalla, sillä voimaharjoittelussa minulla on enemmän kyse siitä, että haluan voittaa itseni, kuin siitä, että haluaisin tietynlaiset lihakset.
Sanotaan sitten, että wannabe-pelimies. Tosin, myönnän etten alkuunkaan ymmärrä palstan naisvihaa, vaikka yksinäinen mies olen itsekin. Vihaan kyllä yhtä tiettyä naista, mutta siksi, mitä hän minulle teki, enkä siksi, että hän on nainen, mutta se, että vihaisin minulle täysin tuntemattomia ihmisiä vain siksi, että he ovat naisia, tuntuu absurdilta ajatukselta.
No siis, ottavathan miehetkin kunniaa itselleen, "ME emme ole nirsoja, TE olette". Osaamme siis mekin tehdä välttämättömyydestä hyveen. Luontohan käyttäytymisemme määrää, se on syvältä, kun sattuu syntymään "omegaurokseksi", mutta varmasti oikein kivaa, jos syntyy alfaurokseksi. Tosin, jos miehenä eläminen tuntuu todella syvältä, niin nykylääketieteen keinoin sukupuoltaan voi vaihtaa, ja näin päästä itsekin nauttimaan siitä väitetystä naisten ylivertaisesta asemasta.
Olettaisin, että tietynlaiset naiset juoksevat sen ominaisuuden perässä, joka tekee miehestä sellaisen, että hänellä on paljon fyrkkaa. Mutta on toki vaikea yleistää, sillä miljardöörejä on suhteellisen vähän, mutta naisia karkeasti arvioiden 3.5 miljardia. Suuri enemmistö naisista siis "tyytyy" nk. tavalliseen mieheen.
Toisaalta, sekin on pakko myöntää, että jos älyttömän rikkaaksi huumeparoniksi nouseminen olisi puhtaasti moraalikysymys, heitä olisi paljon enemmän. Näin leikkisästi voisikin sanoa, että toiset vain osaavat, toiset ei.
Luulisi tällä postauksella irtoavan miinuksia :)
Kaikkihan tässä maailmassa lopulta on seksuaalista, mutta vain miehen seksuaalisuus on demonisoitu. Naiset haluavat vain tanssia ja miehillä on siinäkin jotain mielessä, ja jos miehellä on jotain mielessä, niin sehän on jo tuomittavaa. Niinpä, perusbiologiaahan se, mutta miksi ihmiset tuomitsevat miehen seksuaalisuuden? Jos nyt homma on sitten niin, että mies kamua hankkiessaan haluaakin naista, niin miksei tätä sitten hyväksytä täysin normaalina biologisena käytöksenä? Miksi siis mennään aina naisten ehdoilla ja hyväksytään heidän seksuaalisuutensa ja käytöksensä jonkinlaisena lähtökohtana "oikeanlaiselle" käyttäytymiselle? Hyväksytään vaikkapa se, että nainen saa itkeä sitä yksinäisyyttään, vaikkei kaverimäärän ja muun toiminnan mukaan aihetta olisikaan, mutta mies ei saa yksinäisyyteensä itkeä sen naisseuran puutetta, mikäli se yksinäisyyteen helpottaisi. Tässäkin kohtaa ruvetaan pohtimaan, että helpottaisiko se sittenkään? Naisten valitusta kritisoivia kritisoidaan ja todetaan, että naisten valitus on aiheellista.
No, tuolla lailla nyt tarkoitin sitä, että se, mikä estää naisten hyväksikäytön miesten luonnollisia avuja (voimaa) käyttäen, saa aikaan tilanteen, jossa naiset voivat käyttää miehiä hyväkseen näiden seksuaalisuutta hyväksikäyttäen. Toisin sanoen, jos tuota lakia ei olisi, siihen loppuisi naisten dominoiva asema ja saataisiin tasapainoisempi tilanne, kuin mitä tällä hetkellä on. Naiset ovat turhan ylimielisiä nykyään, eivätkä ymmärrä, että heidän asemansa johtuu vain tuosta laista.
Sukupuolen vaihto taitaa olla vain vähän turhan varakasta hommaa.
Noh, nämä naiset, jotka eivät itse halua olla niitä "keitä tahansa" ja jotka vaativat niin paljon mieheltä, joutuvat tyytymään tavikseen, koska he eivät ehtineet ensin. Tämä saa heidän sulhonsa siihen asemaan, mitä eivät itse siedä, eli olla "joku vain" paremman puutteessa. En kyllä jaksa uskoa, etteikö nainen tuosta vain voisi vaihtaa siksi oikeaksi sanomaansa rasvariaan "parempaan", jos sellainen rahoineen tulisi vinkkailemaan.
En tiedä, oletko nähnyt näiden Meksikon kartellien karua arkea kuvaavia videoita netin kätköistä, mutta jos olet, niin tajuat, että niillä ihmisillä ei ole tunteita muita kohtaan. Se, mitä niillä videoilla näkyy, vaatii ihmiseltä jo täydellistä moraalittomuutta. En väitä, etteikö rikkaan paronin tarvitsisi osata jotain muutakin, mutta ainakaan moraalit eivät saa olla tiellä. Enkä kyllä ymmärrä, miten joku voi olla kiinnostunut ihmisestä, joka leikkauttaa eläviltä lapsilta päitä irti esimerkkinä, ettei kyseiselle kartellille ryttyillä. Varsinkin, kun itse on vaarassa saada saman käsittelyn kilpailevilta porukoilta. Jotain juttuja olen lukenut, että videoilla esiintyvät kilpailevan kartellin henkilöt, ovatkin saattaneet olla täysin sivullisia, jotka on väkivallalla uhaten pakotettu myöntämään joku teko, ja sen jälkeen teloitettu varoituksena muille. Eipä sillä väliä, kuka henkensä menettää, kunhan menettää "tunnustuksen" kera, jotta pomot ovat tyytyväisiä ja palkka juoksee. Eipä täällä päinkään kokkelin sniffaajilla paljoa omatunto soimaa, vaikka heidän kätensä ovat myös veressä, heitä vartenhan sitä kamaa valmistetaan.
Luulen, että kyseessä on se, ettei naiset vielä(kään) ole avoimesti seksuaalisia, vaan leimautumisen pelossa seksuaalisuus on yhä miesten valtakuntaa. Tosin, en minä naisia niin hyvin tunne, että voisin tätä luuloa kummemmaksi väittääkään. Vaikken ole mikään alfauros, olen joka tapauksessa saanut, tai näkökannasta riippuen joutunut, kokemaan sen, että naiset voivat olla yhtä seksuaalihakuisia kuin miehetkin. Siten minun on vaikeaa nähdä, kuka ja missä tuomitsee miehen seksuaalisuuden.
On syytä huomata se, että palstan naisväki vastaa eri tavalla siihen, itkeekö mies naisseuran puutetta, vai vihaako naisia siitä hyvästä. Pelkästä itkusta saa yleensä jonkunkaltaista kannustusta (jopa palstan tietty spämmääjä), kun taas vihasta saa vihaa, minkä ei pitäisi yllättää ketään.
Tjaa, tarkoitit luonnonlakia. Yhteiskunta on muuttunut, eikä voimankäyttöä enää hyväksytä, joskaan, sitä on ainakin länsimaissa lähes aina paheksuttu. Hyvin harva mies edes voimaa haluaisi naista vastaan käyttää, me näemme sen hyvin epämiehekkääksi. Olen samaa mieltä siitä, että miesten pitäisi oppia ajattelemaan yläpäällään, eikä alapäällään, niin naiset eivät voisi seksuaalisuudellaan meitä enää käyttää hyväksi.
Sukupuolenvaihto on muuten Kela-korvattavaa, joten ei se niin kalliiksi loppujen lopuksi tule. Toki siihen vaaditaan lääkärin diagnoosi, joka tuskin irtoaa väitteellä "naisilla elämä on paljon parempaa". En sen syvemmin googletellut, minä kun viihdyn ihan hyvin miehenä, ja pidän lisäksi lihasten kasvattamisesta.
Vaikea sanoa, vaihtaisiko kuka tahansa nainen miehensä rikkaampaan tilaisuuden tullessa. Joku varmasti vaihtaisi, eivät naiset(kaan) pyhimyksiä ole. Mutta en usko, että kaikki näin tekisivät.
Moraali se on toki kartellipomollakin, ja ihan kotimaisillakin rikollisilla, esimerkiksi nk. vasikoiden kohtelusta. Se moraali vain eroaa meidän moraalistamme. Tätä taustaa vasten olenkin sitä mieltä, että kaikenlaiset kokkelipadat tulisi laillistaa, näinollen rikollisjengit menettäisivät tulonlähteensä. Nappeja söisivät edelleen ne, jotka söisivät niitä muutenkin, ja runsas tarjonta veisi nämä henkilöt ennenaikaisesti hautaan. Näin geenipoolimme kätevästi korjautuisi, ja jäljelle jäisi vain absolutistit & kohtuukäyttäjät.
Paljonkohan nyt tulee miinusta.
No näkeehän sen jo tälläkin palstalla, kuinka naiset ja jopa jotkut miehetkin kyseenalaistavat miehen yksinäisyyden, koska hehän ovat vain seksin tarpeessa, ja jos mies on seksin tarpeessa, ovat he vain jotain tunteettomia pukkeja, joiden haluille voi haistattaa pitkät. Ainahan miesten seksuaalisia tarpeita vähätellään ja ne yritetään saada näkymään likaisessa valossa. Teini-ikäisistä pojistakin jo "tiedetään, mitä niillä on mielessä", mutta silti tytöt menettävät neitsyytensä nuorempina, kuin pojat ja ovat monesti pamahtaneet paksuksikin ennen, kuin nämä kiimaiset teinikollit ovat edes päässet toteuttamaan "likaisia" halujaan. Tytöt, kun monesti heiluvat itseään vanhempien kollien seurassa. Kukaan ei kumminkaan kyseenalaista näiden tyttöjen haluja, hehän ovat lähinnä vain hyväksikäytettyjä raukkoja.
On syytä myös tajuta, ettei palstan naisväkeä voisi vähempää kiinnostaa jonkun miehen naisenpuute, siitäkään huolimatta, että heiltä jonkinlaista ymmärrystä irtoaisi. Naisethan ne ovat itse avainasemassa heidän puuttensa helpottamisen suhteen, ja eiköhän se homma jossain vaiheessa mene taas motiivien kyseenalaistamiseksi.
Laki ei tunne henkistä väkivaltaa, tai siihen verrattavaa hyväksikäyttöä. Ainoastaan fyysinen sellainen on tuomittavaa, eikä moni ihminen edes tajua, kuinka henkinen väkivalta voi olla huomattavasti hajottavampaa. Sitten, kun ihminen on ajettu sellaiseen tilanteeseen, että silmissä lopulta sumenee, hän on itse se, joka saa tuomion.
Tässä muuten aiheeseen liittyen esimerkki, kuinka kaikki lakia myöten, tuntuu olevan voimattomia ongelman suhteen, huolimatta siitä, että nämä myös käyttävät sitä fyysistä kontaktiakin. Toisaalta tässä tapauksessa varmaan olisi naapurustolta alibi herunut, mikäli kyseiselle roskasakille olisi käynyt sellainen vahinko, että haulikko olisi vahingossa lauennut jokaisen kohdalla vahingossa.
http://www.youtube.com/watch?v=K_s4g_zeoVs
Ai kela korvattavaa? Hitto, bongasinkin jo söden kesäleningin erään verkkokaupan sivuilla, täytyykin ilmeisesti pistää tilaukseen. Uskoisin, että näillä säärillä lääkärikin diagnosoi tarpeeni saada uusia tuulia olemukseeni akuutiksi.
Vähän kyseenalainen moraali kumminkin on näillä rikollisilla ja Meksikossakin on jo enemmän sotatila kuin pieni poliisin ja rikollisliigan välinen kissa ja hiiri -leikki. Tuo Meksikon meininki on jo ihan kahelia, sieltähän löytyy jatkuvasti läjäpäin ruhjottuja ruumiita, ja tämän porukan kostotoimet ovat hyvin brutaalit, ja kuten sanoin, niiden kohteeksi saattavat joutua aivan viattomat sivullisetkin.
Laillistaminen romahduttaisi kartellit ja näin loppuisi silmitön väkivalta, mutta se toisi mukanaan uusia ongelmia. Esimerkiksi helppo saatavuus ja laillisuus alentaisi kynnystä "vain kokeilla", mutta kuten monella muullakin, se kokeilu loppuisi vasta sitten, kun mullat on heitetty päälle, ja ennen sitä on ehditty hankkia annosrahat moneen kertaan kyseenalaisin keinoin, muiden kustannuksella. Mutta ehkäpä voisi perustaa jonkinlaisen "Junkielandin", joka olisi muusta yhteiskunnasta eristetty paikka, jonne on ilmaiset kuljetukset ja kamaa loputtomasti, ja jossa jokainen halukas voi narkata itsensä hengiltä häiritsemättä muita. Kyseisestä mestasta voisi samalla kuvata tosi-tv -materiaalia, ja ehkäpä vielä kyhätä jonkinlaisen kummitusjuna -periaatteella toimivan kiertoajelun kyseisessä teemapuistossa, jossa mullan alta nousseen näköiset olennot hoipertelevat jännittävää örinää pitäen piikkiä suoneen tökkien. Tällä fanitoiminnalla sitten rahoitettaisiin esiintyjien eväät. Paitojakin voisi painattaa.
Periaatteessa miehen yksinäisyyden voi kiistää siinä missä palstan naisvihaajat kiistävät naisen yksinäisyyden, sillä yksinäisiä miehiä on (tunnetusti) enemmän, kuin yksinäisiä naisia, joten jo pelkästään lukujen perusteella jokainen yksinäinen mies ei voi löytää naista, mutta jokainen yksinäinen mies voi löytää kaveriksi / ystäväksi toisen yksinäisen miehen. Mutta miehille ei näytä kelpaavan kuin nainen, nirsoutta siis löytyy täältäkin päästä. Itse en lähtisi kiistämään kummankaan yksinäisyyttä, sillä mielestäni ihminen itse tuntee oman tilanteensa parhaiten.
Ja niin, koska tytöt sukukypsyvät poikia nopeammin, menettävät he usein myös neitsyytensä aikaisemmin. En näkisi tässä suurta ongelmaa, sillä kun pojat vanhenevat, he päätyvät vuorostaan näiden nuorempien tyttöjen "listalle".
Niin, palstan naisväkeä ei ehkä kiinnosta ryhtyä jokaisen yksinäisen miehen "patjaksi", eikä sitä voida minusta vaatiakaan. Joskus pitää tyytyä siihen mihin saa, eli ymmärtämiseen, jos ei varsinaiseen ongelman ratkaisemiseen.
Totta, olen samaa mieltä siitä, että myös henkinen väkivalta pitäisi tuomita rangaistavaksi. Sellaisen lain laatiminen voi olla hankalaa, mutta siksipä kansanedustajilla on kovat palkatkin. Kirjoitetaanko asiasta oman alueemme kansanedustajalle?
Toivotan onnea vaihdosoperaatiollesi, ehkä voit täällä sitten vuosien päästä kertoa, miten elämäsi on nyt muuttunut paremmaksi, kun et ole enää yksinäinen, ja rumimpia kolleja pitää törkkiä kepin kanssa kauemmaksi.
Meksikon toiminnasta näemme, mitä tapahtuu, kun toiminta on laitonta, mutta siinä liikkuvat suuret rahat. Joten, yksinkertainen ratkaisu olisi laillistaa huumeet, jolloin kartellien tilalle tulevat yksityiset yritykset, jotka ratkaisevat ongelmat lakimiehillä, eivät haulikoilla. Vastapuolen kannalta haulikko voisi tosin olla inhimillisempi, mutta ei mennä siihen.
Niin, mutta vain ne kokeilisivat, joilla on siihen taipumus, esimerkiksi minä en koskisi niihin pitkällä tikullakaan, kuten en koske viinaankaan. Pitkällä aikavälillä siis ne, joilla on nappitaipumusta, häviävät geenipoolista. Problem solved.
Niin, mutta jos se miehen yksinäisyys sitten onkin sitä naisen puutetta, niin miksi sitä kumminkin vähätellään, jos naisten kaveripitoista yksinäisyyttä ei saa kyseenalaistaa?
Niiden nuorten tyttöjen listalle pääsevät vain ne pojat, joiden perässä muutkin tytöt juoksevat, eli kaikilla ei kumminkaan ole mahdollisuuksia. Sama homma pätee tuon ikäisissäkin. Vaikka olisi oman ikäisiä halukkaita poikia tarjolla, tytöt haluavat statusta ja sitähän muutamaa vuotta vanhemmilla on oman ikäisiin nähden, sekä sen lisäksi saattaapi löytyä autokin ja spaddut ja viinaksetkin irtoavat helpommin.
Niin, mutta eikö se ole melko tekopyhää ymmärtää ja samalla kumminkin kääntää selkänsä, vaikka kaveriahan voisi aina auttaa? Vähän kuin ymmärtää janoisen kärsimyksiä ja samalla litkiä limunaatia omaksi ilokseen, vaikka voisi tarjota tarpeessa olevalle.
Ei sen pitäisi oikeastaan olla yhtään vaikeampaa, kuin nekin lait, joilla kielletään seksuaalinen häirintä. Kaikkihan on niidenkin kohdalla vähän tulkinnan varaista, eikä ketään tunnu kiinnostavan lain "väärinkäyttö", joten miksei samalla voisi kieltää henkisen väkivallankin. Vaikeaahan se on todistaa, että joku on käyttänyt sellaista jotain toista kohtaan, taikka todistaa syytettynä, ettei ole niin tehnyt, mutta sehän on niin, että syytön, kunnes toisin todistetaan, paitsi seksuaalisten juttujen kanssa syyttömän täytyy itse todistaa itsensä syyttömäksi, muuten tulee kaakkua. Jos homma toimii muka noidenkin tapausten kanssa, kai se sitten toimii muutenkin.
Nooh, enpä tiedä viitsinkö käydä leikkauttamassa itseäni, olen jokseenkin kiintynyt "pikkuveikkaani". Taidan vain jatkaa entisillä linjoilla, eli en anna pelien ja vehkeitten häiritä, kun pistän leningin tilaukseen.
Mutta, kuinkahan moni pentu esimerkiksi koskisi alkoholiin, jos se olisi samanlaisessa asemassa, kuin suonensisäiset huumeet? Alkoholihan on itse asiassa pahimpien päihteiden joukossa, mutta se on yleisesti hyväksyttyä, kun taas tutkimusten mukaan kaikista päihteistä kaikilla mittapuilla miedoin vaihtoehto kannabis, on näiden alkoholin kuluttajienkin mielestä pahempi juttu ja yleisestikin paheksutumpaa. Tokihan se on niin, että ne niitä muita aineita siirtyvät käyttämään, jotka lähtökohtaisestikin etsivät sellaisia, joko haluavat saada erilaisia kiksejä, taikka sitten muuten vain haluavat kapinoida. Mutta jos kokaiinikin laillistettaisin ja se saisi samanlaisen aseman, kuin alkoholi, niin varmasti lisääntyisivät kokeilut, kun saatavuus ja laittomuus -ongelmat olisivat poissa. Sinänsä sillä ei olisikaan väliä, vaikka puolet väestöstä narkkaisi itsensä hengiltä, mutta ne legendaariset sekopäiset huumehörhöt eivät houkuttele. Kun reflat lähestyvät, ainut asia mikä on mielessä, on seuraavan annoksen saaminen ja rahat täytyy hankkia vaikka mummoa päähän potkaisemalla ja viemällä tämän käsilaukku. Likaisia piikkejä lojuisi ympäriinsä, koska narkkarit harvoin jaksavat välittää muista. Tietysti, jos ne voisi vaikka sulkea eläintarhaan, niin sehän olisi eri asia.
Mikä sinä olet sanomaan tuollaista? Sinäkö todella tiedät toisten yksinäisyydestä. Ota nyt se pää pois sieltä tiedät kyllä mistä niin eipä tarvitsisi olla yksinäinen. Ei tässä erikoisia olla itsekään, mutta paljon on asiaan auttanut ihan vain toisten kunnioittaminen.
Että oikein etoo tuollainen. Minäkin sitten väitän, että täällä sinä vain valitat vailla mitään yksinäisyyttä! Onko sinusta reilua? Yksinäinen voi katsos olla seurassakin. Kunhan hankit elämänkokemusta niin kyllä se sinulle jonain päivänä selviää.
Ihan vain kokeneemman vinkki: tuolla toisten yksinäisyyden tunteen aliarvioimisella ja saakelin itsesäälillä varmasti karkotat ihmiset ympäriltä, niin naiset kuin miehetkin!
Naisten yksinäisyys sitä, naisten yksinäisyys tätä...voi ristus! Kuka sinä olet kertomaan, mitä naisten elämä on? Onko ihan omakohtaista kokemusta?
Ps. Kiitos siitä, että sait meikäläisen todella hermostumaan. Kunnon adrenaliinipiikki piristää aina :D
No, naisen puute ei minusta ole yksinäisyyttä, vaan seksin puutetta. Siitä "kärsii" hieman kärjistäen jokaikinen mies, kiitos testosteronin, joten enpä tiedä. Olen minäkin toki puutteesta kärsinyt, mutta keskityttyäni kuntosaliharrastukseeni on patoutumat purkautuneet kasvaviin kilomääriin. Joten minulle yksinäisyys ei ole naisen puutetta, vaan ystävien / kavereiden puutetta, olivatpa he sitten miehiä tahi naisia. En minä toki parisuhteesta kieltäytyisi, mutta ollakseni täysin rehellinen, enemmän kaipaan ystäviä.
Niin, sellaista se on biologia, ja sosiologiakin, sitä sanotaan etujen kasautumisilmiöksi, tai vaihtoehtoisesti Matteus-teoriaksi, Raamattua mukaillen: he, joilla on, annetaan, ja heillä joilla ei ole, otetaan. Sama periaate toimii niin yliopistojen ranking-listauksissa kuin alfaurosten elämässä. Maailma ei ole täydellinen, eikä ihminenkään, minkäs teet.
Ei se minusta ole tekopyhää, sillä onhan jo pelkkä ymmärryskin auttamista. On jollain tavalla hyvin itsekästä vaatia, että toinen auttaa juuri avunpyytäjän ehdoilla, eikä auttajan.
En toki sano, ettei kyseistä lakia olisi mahdollista edes laatia, kunhan totesin sen haastavaksi. Mutta enhän minä ole kansanedustajakaan, joten eipä minun tarvisekaan sitä miettiä. Ellei sitten opiskeluiden aikana, jos minusta vielä sosiologi tulee. Kirjoitin asiasta omalle kansanedustajalleni, kirjoititko sinä?
Eihän sitä tiedä, kuinka kaunis nainen sinusta olisi voinut tulla, ja yksinäisyyskin olisi palstan mieskuoron mukaan ratkennut samalla kertaa. En tosin tiedä, muuttaako hoito myös seksuaaliset mieltymykset, vai pitääkö transnainen edelleen naisista, mutta jos muuttaa, niin olisit myös voinut ilmoittautua vapaaehtoiseksi poistamaan palstan miesväestön naisen puutteen, eli elää siten kuten opettaakin. Vaikka kyllä leningit kieltämättä ovat kauniita, omasta mielestäni ne ovat kauniita naisen yllä (tai vielä kauniimpia ollessaan riisuttuna makuuhuoneeni lattialla :P - mistähän tämä palstan häntäheikin maine mahtaa oikein tulla, hmm...)
Kieltämättä kaikkien nappien laillistamisen jälkeen voisi olla todella "vauhdikkaat" pari vuotta, mutta tuskin siinä muutamaa vuotta kaemmin menisi, että sinnikkäinkin kannabisti/mikä lie on mullan alla. Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt alkoholin tahi muunkaan päihdyttävän aineen ideaa - en minä halua menettää kontrolliani omasta kehostani, ja hyvää oloa saa mielestäni terveemmin lenkkipolulla kuin piikin päästä.
Olisi laillistamisessa muuten sekin hyvä puoli, että yleensähän juuri miehet alkoholisoituvat, ja miehiä on enemmän narkkareinakin. Kun huumekuolevat yleistyisivät, kuolisi todennäköisesti enemmän miehiä kuin naisia, joka taas nostaisi absolutistimiesten arvoa. Kannattaa ottaa harkintaan ;)
Olen yksinäinen.
Kiitos "Harjuvalta", ymmärryksestä. Tarkoitin juuri sitä, että haen ikäistäni seuraa arkipäivän, tai edes viikonlopun elämään.
Nuoret miehet tietysti kaipaavat seksiseuraa vanhemmasta naisesta, mutta ei niiden kanssa kylillä liikuta.
Ja tuo kiittämättömyys ja muka yleinen valittaminen?
Olen kiitollinen erittäin paljosta. mitä elämässäni on. Olen jopa "parempiosainen" kuin suurin osa meistä. En suoranaisesti pode yksinäisyyttä niin, että se passivoisi elämääni.
Olen muutenkin terve.
Olen kuitenkin ehkä maksanut sen hinnan tästä ns."hyvinvoinnista", ettei minulle ole jäänyt aikaa hoitaa ystävyyssuhteita.
Olen aina ollut töissä, siis lähtenyt erittäin köyhistä olosuhteista, opiskellut, tehnyt kahta työtä, suorittanut aikuisena työn ohella ylioppilastutkinnon ja nyt yrittäjänä teen tosi pitkää työpäivää, jotta saan maksettua velat, jotka otin avioeron yhteydessä maksaessani miehen ulos talosta ja firmasta.
Ymmärtänet "nabob", että minulla on kanttia pitää kriteereitä miehelle.
Yhtään kaljatuopin ääressä istuskelevaa paskanjauhajaa en jaksa katsella.
Vetäsin 10 km:n lenkin äsken rantaani, kaadoin pokasahalla muutaman puun ja tulin taas takas töihin.
Eli en siis ole yksinäinen, sovitaan niin, etten ärsytä ketään.
Olet varmasti huomannut, että tällä palstalla naisvihaa riittää, ja lähinnä yritän toimia täällä asioiden suhteuttajana, ja osoittaa, että olimme sitten miehiä tai naisia, yksinäisyys on aina kurja juttu.
Jotkut nuorista miehistä tosiaan hakevat vanhemmista naisista seksiseuraa, mutta ei sovi tässäkään yleistää. Hakevathan jotkut nuoret naiset vanhemmista miehistä, jos ei nyt seksiseuraa, niin seuraa kuitenkin. Kun ikäeroa on paljon, ollaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, ja ainakin minun on vaikea ymmärtää, mitä yhteistä kahdella hyvin eri-ikäisellä ihmisellä voisi olla, siis elämänkumppanuuden kannalta.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että yksinäisillä miehilläkin on kriteerit, mutta saman rehellisyyden nimissä uskon, etteivät kriteerit välttämättä loppupeleissä paljoa paina, oli sitten mies taikka nainen. Kun joku kolahtaa, niin hän kolahtaa, vaikka olisikin kaukana siitä, mistä on haaveillut. Kaljatuopin kanssa seurustelevia kannattaa välttää, olivat he sitten mies-tai naispuolisia. Itsekin tein kerran miltei sen virheen, että olin ottaa alkoholistin elämääni. Uskokaa pois, yksinäisyyskin on parempi kuin huono seura. On siis silkkaa järjenkäyttöä pitää edes joitain kriteereitä.
Vaikuttaakin siltä, ettei asiassa ole mitään tajuttavaakaan, sillä kyse on vihan suuntaamisesta ulospäin, joka on toki eräällä tavalla parempi asia, kuin suunnata viha sisäänpäin. Sanat eivät sentään näin keskustelupalstalla satuta niin syvästi, ja aina voi jättää viestit lukematta.
Huomaako herra itseoppinut psykologi miten ristiriitainen viestisi oli? Ensin kirjoitat ikäerosta, jota et ymmärrä, mutta sitten jos joku kolahtaa, niin se on siinä. Jos kolahtaa, eiköhän silloin myös ikä ole vähäpätöisempi asia, kuten myös se että ihminen on jotain aivan muuta kuin mistä on haaveillut? Eli viis niistä tärkeistä kriteereistä joita kuitenkin oli, kuten kirjotit.
En ymmärrä herran logiikkaa, mutta vaikuttaakin siltä että minulla on hieman enemmän elämänkokemusta kuin keskustelujen suhteuttajalla. (kenen toimeksiannosta?) Pahoittelut, mutta ärsyttää tuollainen tyyli, kun et vaikuta tietävän paljoakaan pidemmistä suhteista ja elämänkokemuksen voi lukea rivien välistä. Voi hyvin olla että tiedät yksinäisyydestä yhtä paljon kuin minä, tai jopa enemmän.
Toki asiasta tekeekin hieman huolestuttavan se, ettet sinä tiedosta vihaasi. Ja edelleen on aika omituista, että henkilö, joka itse omassa ilmoituksessaan asettaa ikärajat, ja sen lisäksi rajaa lapselliset pois, kritisoi sitä, että nainen kertoo hakevansa ikäistänsä seuraa.
Kirjoittaja siis kertoi, että hänestä ovat kiinnostuneita nuoret miehet, jotka hakevat vanhemmista naisista seksiseuraa. Sinä voisit ehkä olla tyytyväinen siihen, että joku nainen ottaisi sinusta petikaverin, mutta sinun olisi syytä ymmärtää se, että se mikä tekee sinut tyytyväiseksi ei ole universaali tyytyväisyyden tae.
Aika paljon tulkitset siitä, että neiti Näpsä kirjoittaa etteivät hänen naimisissa olevat ystävänsä kutsu häntä enää luokseen. Hän ei kirjoittanut siitä, onko yrittänyt itse tahi ei, joten voimme olla reilua, ja antaa hänen itse kertoa tämä, tai olla kertomatta, jos häntä ei kiinnosta tähän keskusteluun enää osallistua.
Olet käsittääkseni 27-vuotias. Oletko viime aikoina lähestynyt, sanotaan, 18-vuotiasta naista? Tai 37-vuotiasta? Ehkä et, koska nämä ikärajat eivät mahdu asettamiisi raameihin. Kokeile toki, voimme sitten keskustella siitä, miksi on todennäköisesti parempi pyrkiä tekemisiin sellaisen ihmisen kanssa, joka on samanlaisessa elämänvaiheessa. Voit kokeilla myös alkoholistin seuraa, jolloin saatat ymmärtää, miksi yksinäisyyskin on parempi kuin huono seura.
En pidä itseäni muita parempana, mutta voit toki pitää tuon luulon, ei se minua haittaa. Sinulla on myös itselläsi kriteereitä, ja et ole tainnut ymmärtää sitä, että joidenkin kriteerien asettaminen ei tarkoita "lottovoiton" odottamista, jos lottovoitolla viitataan loton päävoiton mahdollisuuteen, joka on muistaakseni 1:34 miljoonaan. Tai jotain sellaista, matematiikka ei ole minun juttuni.
Kuten todettu, ei tässä taida olla mitään jakeluun mentäväkään.
Nabob: "Jos näkee sekä vanhemmat ihmiset sellaisina, niin silloin kyse ei ole enää iästä, vaan siitä että henkilö itse näkee eri ikäisissä ihmisiä pelkkiä vikoja, joiden vuoksi ne eivät kelpaa hänelle."
Nanob: "Minulla ei ole erityisiä kokemuksia seurustelemisesta ja toivoisin että yhteyttä ottavat naiset olisivat samankaltaisessa tilanteessa. Muita kriteerejäni ovat että olet 20-30 vuotias fiksu nainen, jolla ei ole lapsia."
Nanob on itse mm. 27vuotias..
Kaksinaismoraalista.
Ongelmasi on siis se, että Neiti Näpsä kertoi nuorten miesten haluavan häneltä vain seksiä? Ja sinulle olisi ok, jos hän olisi todennut vain, että hakee ikäistään seuraa?
Teillä Harjuvalta, ei ajatus kulje. Minä en voi kaikkea teidän avuksenne kirjoittaa, vaikka pitkän litanian erilaisia mielikuvia rakentelinkin siitä mitä naisille ja miehille yksinäisyys voi tarkoittaa. Ei kiinnosta jankuttaa, kun ette näytä ymmärtävän.
Ajatukseni kulkevat itseasiassa oikein hyvin, mutta kiitos huolenpidostasi. Vastavuoroisesti olen huolissani sinusta, tai tarkemmin sanoen, huolissani vihastasi. Tuhlaat voimiasi vihaan, kun voisit hyödyntää niitä tehdäksesi elämästäsi niin mukavan kuin se meille yksinäisille miehille on mahdollista. Naiset ovat ihmisiä siinä kuin miehetkin, joten ei pitäisi yllättää, että ystävällisyys toimii yleensä paremmin kuin vihamielisyys.
Ei kannata tuhlata paukkuja nabobiin, hän jaksaa jatkaa vaikka loputtomiin. Tässä esimerkki Päihdelinkistä, jossa hän riehui syksyllä nimimerkillä alkoton86:
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=42&t=33451
Ja tuo on vain yksi hänen siellä aloittamistaan keskusteluketjuista
Ei ole sinun kirjoittamasi?
-ikä täsmää
-sukupuoli täsmää
-paikkakunta täsmää
-sähköpostiosoite täsmää
-jutut täsmää
-kirjoitustyyli täsmää
Toisinsanoen ainoa hoitoa kaipaava sekopää olet sinä itse.
"Naiset ovat kiittämättömiä kun valittavat yksinäisyydestään ympäristössä, jossa on miehiä, jotka ovat oikeasti paljon yksinäisepiä, eivätkä omaa minkäänlaisia mahdollisuuksia parisuhteisiin. Sitten joku kiittämätön nainen tulee tilittämään kun ei kelpaa nuoremmat, eikä vanhemmat, on talot ja on ystäviä, ja joku typerä tekosyy sille miksei ystävät halua viettää kyseisen nalkuttajan kanssa aikaa. Jep jep. ""
Joo naiset on yksinäisiä koska ovat nirsoja. Naiset haluaa aina komean miehen eikä mikään tavis kelpaa. Sitten nainet valittaa sitä yksinäisyyttä palstoilla, ihan kun se olis muiden vika kun on yksinäinen.
Ei saa provosoitua vaikka provosoidaan, sen olen oppinut, enkä ota kantaa enää kenenkään kirjoittajan mielipiteisiin.
Sikäli on ilo huomata, näin ensikertalaisena tällä palstalla, että nämä miehet hallitsevat varsin hyvin analyyttisen pohdinnan ja tuovat sen erinomaisen hyvin esille, joten viestejä on ilo lukea.
Olen kyllä harkinnut terapiaan menoa, mutta ehkä vaihdankin sen näin psykologian "kirjekurssiin", koska teette niin erinomaisia luonnehdintoja minusta.
Osassa on todellakin hiven totuuttakin.
Mutta...esimerkiksi kahteen päivään en edes ole puhunut kenenkään kanssa, mielestäni se on jo yksinäisyyttä. Itse en myöskään ole häirinnyt ns.ystäviäni viikonlopun vietosta miestensä kanssa.
Viestejä tai whatsappeja tulee miehiltä, jopa suurinpiirtein mun ikäisiltä, mutta ovat siis varatuilta miehiltä.
Olen siis nirso, kun sekin on kriteeri, etten ryhdy varattujen kanssa pelehtimään.
Siinäkin on taas yksi syy syyttää minua omaehtoisesta yksinäisyydestä.
Ihmettelen vain sitä, mistä voisin löytää tällä iällä miehen, keski-ikäinen nainen kun on kirosana nykyään.
Ja miehen ei todellakaan tarvitse olla komea, kunhan huolehtii hygieniastaan ja
omaa perussivistyksen.
Kiva lukea viestisi, ihan kuin minä olisin sen kirjoittanut. Eli melkein samoilla mennään. Olen käynyt täällä muutaman kerran ja huomannut että täällä kirjoittelee muutama mies/poika, jotka ovat huomattavasti meitä nuorempia.
Teinityttäreni kauhistui kun kerroin että olen käynyt täällä, kuulemma vain idiootteja, ei mitään varteenotettavaa. Alan olla samaa mieltä.
En vain tiedä mistä fiksun miehen löytäisi. Ei työpaikalta jne.
Enkä myöskään minä ole nirso, vaikka näin keskusteluissa täällä aina käännetään ja väännetään että me naiset olemme.
Viestejä en saa edes varatuilta, ehkä otsassa on jo "parasta ennen" -tarra tai piirit liian pienet.
Liityn jengiin :-)
No voi voi jos et oo puhunut kahteen päivään kenenkään kanssa. Oles puhumatta 4-8 kk kenellekkään ja tuu sitten valittaa yksinäisyyttä. Et ole yksinäisyyttä nähnytkään.
Mistäs tyttäres tietää et täällä on vain idiootteja? Minäkin voin sitten sanoa että tyttäres on lut.ka vaikka en edes tunne sitä.
Eihän tämä ole seuranhakua vaan yksinäisten ketju . Kummallista , menee mihin
ketjuun hyvänsä aina joku hakee seuraa . Mene ulos vaikka johonkin bubiin , pistä
Tuulemaan .
No suurin osa näistä yksinäisistä ei varmaan haluaisi olla yksin, joten ihan loogista, että tässä yhteydessä joku voi seuraakin hakea.
Ei sitä yksinäisyyttä miehillä paikata vaan muulla elämällä . Min oon ollu koko ikäni yksin ja oppinut tämän itsellisen elämän . Ei minulla ole ongelmia tästä sen enempää kun nyt yleensä elämässä , eihän se aina mene kun rasvattu , onneksi ei mene . Harrastelen kaikenlaista , välillä tuntuu ettei ehdi kaikkea tarpeeksi . Aina pitää mennä johonkin eikä voi keskittyä esim. maalaamiseen . Nyt kun olen tänne alkanut naputtelemaan en ole omiin vihkoihini ehtinyt kynällä tekemään niin paljon .
Harrastan kaikenlaista kirjoittelua . Kynällä mieluiten kierrevihkoihin se on ihanan
vanhanaikaista . Yksinäisyydestä vielä senverran että kaikkea ei voi saada kannattaa tyytyä ja haalia sitä mikä on jo tulollaan ei sitä mikä ei kertakaikkiaan ole sinulle mahdollista , älä tuhlaa aikaasi . Hiljaisuus on luova tila .
Sinun kirjottelus passais tohon naapurin "tyttöön", ettet vain oo sama ihminen, kyllä sulla o miehen kutku et vaan oo vielä sitä hyväksynyt. ku nähään tos pihalla niin tunnus sana on jäpiminen.
Olin vuosikausia yksin lasten kanssa. Enää en ole koskaan yksin.
Naiset on harvoin yksinäisiä. Kyllä niillä joku kaveri on tai sisko joka kyselee kuulumisia.
Nainen vaikka on yksin ei välttämättä ole yksinäinen , kundit taas potevat piianpuutetta kun äiskä on kuskannut kundin mäkeen , ja entinen sussu kyrsiintynyt pyykinpesuun ja muuttanut omilleen . Kundi siis tumputtelee yksinään ja inmettelee kun kämppä sotkeentuu .