Ahdistaa, AUTTAKAA !!!

Motivaatiohukassa kirjoitti:

Nii elikkäs mä en viitti tähä alkaa selostaa mun koko elämää mut mul on oikeesti ollu tositosi hankalaa aina. Olen siis 15v tyttö ja en siis ole aiheuttanut itseäni rällästelyllä tai vastaavalla tähän tilanteeseen todellakaan. Päinvastoin yritän aina korjata virheitäni ja urheilen todella paljon yms jos nyt ymmärrätte mitä tarkotan. Viimesyksynä kun alkoi viimeinen 9 luokkani, alkoi ns ahdistuksen kausi. Siis oikeasti ekana päivänä koulussa asiat alkoivat mennä huonommin koulussa kuin koskaan ennen, ennen pidin koulusta ja jaksoin herätä aamusin vaikka kahdeksaan kouluun. Nykyään ei huvita yhtään koulu. Menetän yöunia koulun takia lintsailen aina aamu- tai iltapäivätunteja koska vanhempiani ei hirveästi kiinnosta. Hoidan elämääni melkeinpä yksin. Vanhemmillani on pahoja ongelmia, oikeasti. Mullakin oli pienenä, mutta kun niistä pääsen yli niin tulee lisää asioita. TIEDÄN ETTÄ NUOREN ELÄMÄ ON VAIKEAA JOTEN ÄLKÄÄ TULKO KOMMENTOIMAAN ETTÄ NUORILLA ON AINA VAIKEETA. Mua ärsyttää se "sanonta". Kai nyt herranjestas nuorilla on vaikeeta jos he päästävät elämän siihen kuntoon; kännää joka viikko eikä noudata sääntöjä. Itselläni ei oikein ole sääntöjä, vaikka todellakin haluaisin. On vaikea itse päättää kaikesta ja tehdä rajat, ja vaikka nyt ajatellaan että okei olen 15 mutta olen jo viimiset kolme vuotta tehnyt lähes kaikki itse. Ruoka on ainoa mikä YLEENSÄ on tehtynä. Hoidan raha-asioita yms. No tämä asia nyt vähän karkasi kun puhuin koulusta, mutta sitten päästään kouluun. MUA EI VAAN HUVITA. Mun uudella luokalla ei ole yhtäkään kaveria joten motivaatio on nollassa senkin suhteen. Vihaan kaikkia koulun opettajia ja muita aikuisia. Vihaan nykyään lähes kaikkea ja itken vain joka päivä. Jokaikinen ilta. En tavallaan tiedä voisiko sanoa että olen masentunut, sillä rakastan harrastuksiani ja niissä olevia ystäviä. Ne ovat kuin perheeni!!! Eli siellä tunnen itseni niin onnelliseksi. Mutta heti kotiin päästyä alan itkemään. En ole itsetuhoinen vaikka mieli tekisi. Siinä asiassa vielä hillitsen itseni. Mutta mua ahdistaa tunnen vain sen kauhean tunteen. MISTÄ? Mistä saan motivaatiota edes kouluun ???? Pakko pitäisi numeroita nostella lukion vuoksi mutta enpä tiedä. Toivon vastauksia ja apua! Vielä tähän lisäykseen että mihinkään psykologin luoksi en siis aijo mennä. AUTTAKAA

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä