Suomesta enää vain vähän asikkaita matkatoimistoille.

Vuoden menetys M-toimistoilla.

60 000 tulee matkusikään, mutta kukaan heistä ei tarvi Suomalaisen
matkatoimiston plaveluja. Ja jos 40000 vuodessa menettää matkushalut ja kyvyt niin. 10 vuodessa siitä tuli Miljoona henkilöä.

Mihin matkatoimistoja enää tarvitaan. Netistä lennot, hotellit, juna- ja bussiliput.

Onneksi osaan jo minäkin ostaa matkat netistä. Lennot ostimme tarjouksen suoraan Finnairilta 249 Malaga, ja hotellit viidestä eri kohteesta.

Jälkipolvi auttaa ellei itse osaa.

"Minä hakisin kyllä kasvua suurempien väkilukumaiden asukkaista.
Pienellä voluumillahan tuonkokoinen markkina-alue on kyllästetty."

En voi olla varma, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Azorien kannalta totean kuitenkin seuraavaa: Azorien matkailu ei hae varsinaista kasvua Suomen markkinoilta. Toki matkailusta vastaavat viranomaiset haluavat, että matkailijavolyymi Pohjoismaista säilyisi mahdollisimman korkeana, mutta markkina-alueen potentiaalin rajallisuus on täällä varsin hyvin tiedossa. Kun ryhmämatkailu Azoreilla pääsi käyntiin vuosituhannen alussa, se alkoi nimenomaan pohjoismaisilla turisteilla. Tänä päivänä he ovat yhä merkittävä osa matkailijaluvuista. Viime aikoina merkittävä kasvu on ollut saksalaisten matkailijoiden määrässä. Azoreiden matkailun kasvua haetaan myös USA:sta ja Kanadasta, jonne Azoreilta on useita suoria lentoja viikoittain. Markkinoinnin kohteena on etenkin azorilaisjuurinen väestö kummassakin maassa.

Markkinointiponnistukset kohdistuvat luonnollisesti myös mannerportugalilaiseen väestöön, jonka matkailijamäärä on kovasti vähentynyt. Syynä siihen on maan talouskriisi ja lentojen kalleus, joista viimemainittuja rajoittaa omatoimimatkailua. Paketteja toki voidaan myydään edullisesti. Lentojen osalta pyritään saamaan aikaan ratkaisu Lissabonin hallituksen kanssa mahdollisimman pian.

Kyllästymispiste Azoreilla on varsin etäällä, sillä kohde valitsee matkailijansa varsin tehokkaasti.

Matkailun tilastoja ja tulevaisuutta

Vuonna 2012 suomalaiset tekivät ulkomaille 7,8 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa. Kasvua oli 17 prosenttia vuodesta 2011. Kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin myös enemmän kuin edellisvuonna eli lähes 6,4 miljoonaa. Lisäystä vuodesta 2011 oli 10 prosenttia. Työmatkailu kotimaassa väheni hieman, mutta työmatkojen määrä ulkomaille jatkoi kasvuaan vuoden 2009 notkahduksen jälkeen.

Suomalaisista kuitenkin vain n. 17 % tekee ns. etätyötä. Siihen on kyllä jo varsin hyvät edellytykset. Etätyöstä merkittävä osuus on kansainvälistä työtä. Suomalaisia työpaikkoja on jo kaukana pääkonttorista mikä usein Helsingissä tai ainakin PKS. Tälläisia töitä ovat puhelinvaihde ja muu vastaava, laskentatoimi, suunnittelu ym. Osa edellisistä on (esim. yksinkertaiset puhelin oper. ym.) jopa kaukomaissa.

Matkailukulutus
Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Myös henkilöliikennepalvelut (kotimaiset tai kansainväliset) lasketaan mukaan matkailukulutukseen (vrt. matkustustase).

Muutos on ollut nopea matkojen verkkokaupassa. Nyt matkatoimistojen matkoista ostetaan verkossa 80 %. Siitä on tosiaan helppo siirtyä globaaleille markkinoille, ilman Suomalaista matkatoimistoa.

Työmatkoja paljon tekevät yritykset ostavat komennusmihilleen matkat ja asunnot muun välittäjän kuin matkatoimiston kautta maailmalle.
January 09, 2014 6:57
PM ETProfessional ServicesCompany Overview of Ernst & Young LLP