Niin lukekaa (Eng.)
http://elektra.sourceforge.net/
ja miettikää asiaa.
Voisi olla SE juttu jolla linux yleistyisi enemmänkin, vaikka päinvastaisiakin näkökantoja on.
http://elektra.sourceforge.net/
ja miettikää asiaa.
Voisi olla SE juttu jolla linux yleistyisi enemmänkin, vaikka päinvastaisiakin näkökantoja on.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"yleistyisi enemmänkin, vaikka päinvastaisiakin näkökantoja on."
Yleistyminen tai "taistelu" M$:ää vastaan on täysin triviaalia. Tärkeintä, että käyttäjiä ja kehittäjiä riittää "open source" -rintamalla.
sanoessani "yleistyisi enemmänkin, vaikka päinvastaisiakin näkökantoja on"
EN tarkoittanut mitään taistelua m$:ia vastaan, nimimerkki "nimenomaan" käsitti väärin lauseeni tarkoituksen.
Yleistyminenkö triviaalia ? Hmmm, voi olla.
Mutta eikö myös open source pohjaisille ratkaisuille olisi helpompaa, jos linuxin eri distribuutioiden kokoonpanotiedot olisivat kaikilla distribuutioilla suurinpiirtein samanlaisessa API:ssa ? Mihin tuo Elektra projekti juuri pyrkii.
Vai olenko aivan hakoteillä, uskoessani että erilaisten distribuutioiden kokeileminen, ja erityisesti niiden muokkaaminen omien mieltymysten mukaisiksi onnistuisi helpommin jos olisi yhteinen, kaikille distroille sopiva struktuuri jottei jokaista distroa varten tarvitsisi opetella uudelleen niinkin vähäistä asiaa, kuin näytönohjaimen asentamista.
Helpottaisi myös suuresti open source pohjaisten ohjelmien porttaamista distrosta toiseen, nyt jokaista ohjelmaa varten tarvitaan omanlaisensa asennusohjelma joka toimii eritavoin eri jakelupaketeissa johtuen tiedostojen eriävästä sijainnista järjestelmässä.
Uskoisin sen kasvattaen suuresti open source pohjaisten projektien tunnettavuutta eri distroihin sopivana -> lisää ohjelmoijia -> lisää tehokkuutta -> parempaa koodia.
Vai onko se liikaa pyydetty? Linux on kohtalaisen "kaoottinen" ;) kasa erilaisia ohjelmistoja kasattuina kernelin ympärille, eikä eri jakeluiden välillä ole juuri muuta yhteistä kuin kernelit.
Miksi pitää keksiä pyörä yhä uudestaan ja uudestaan ? (siis eri asetusten sijainnit ja niiden säätäminen jakelupaketista toiseen, joka kerta hiukan eritavalla)
Aina kun uutta tulee markkinoille ja siitä innostutaan, alkaa myös tulla erilaisia variaatioita samasta asiasta. Sitten eräät variaatiot onnistuvat saamaan muita suuremman osuuden markkinoista. Lopuksi joku variaatioista saa hallitsevan aseman ja muut joutuvat mukailemaan sen valtakäytäntöä tai siihen sopeutumattomat kuolevat pois. Näin on standardi syntynyt.
Esim näppäimistöt olivat alkuaan valmistajakohtaisia. Ne sopivat vain yhden valmistajan yhteen malliin. Niissä saattoi olla keskenään erilaiset liittimet tai erikoisnäppäimien sijoittelut poikkesivat toisistaan melkoisesti. Nykyiset näppikset ovat lähes samanlaisia. Liitäntätyyppien määräkin on matkalla kohti yhtä (USB).
Autojen hallintalaitteet olivat alunperin sekalaisia. Polkimien järjestys poikkesi automerkkien välillä. Jopa vaihteet saattoivat olla poljinkäyttöisiä ja kaasu käsikäyttöinen. Nykyinen käyttöliittymä on yli sadan vuoden evoluution tulos. Jos nykyään autovalmistaja päättäisi vaihtaa polkimien paikkaa, se herättäisi naurunhyrskettä.
Yritystuotteille on tyypillistä nopea tekninen kehitys, yhteensopimattomuus ja vaikeakäyttöisyys (vaaditaan koulutusta ja ammattitaitoa). Kuluttajatuotteille taas on tyypillistä suhteellisen hidas tekninen kehitys (yritetään erottua kilpailijoista toisarvoisilla ominaisuuksilla kuten muotoilulla) ja helppokäyttöisyys. Matkapuhelimetkin olivat aluksi vain yritystuotteita, niiden käyttöliittymät olivat sekavia (paljon kryptisiä näppäimiä) ja erot eri valmistajien välillä suuria. Kun niista tuli kuluttajatuotteita, niihin tuli suhtkoht yhdemukaiset graafiset käyttöliittymät (kukaan valmistaja ei halunnut tuotteelleen vaikeakäyttöistä imagoa).
Linux elää tällä hetkellä yritystuotevaihetta, joihin kuuluu osittainen standardien puute, vaikeakäyttöisyys ja nopea kehitys. Asia korjaantuu ajan myötä. Evoluutio ei ole nopea keino kehittää tuotetta ylhäältä ohjattuun käskytykseen verrattuna (Microsoft), mutta kun joku ominaisuus tulee, se tulee jäädäkseen eikä lähde kulumallakaan.
Distrot samankaltaistuvat hitaasti mutta varmasti. Täytyy vain odottaa.
"Linux on kohtalaisen "kaoottinen" ;) kasa erilaisia ohjelmistoja kasattuina kernelin ympärille, eikä eri jakeluiden välillä ole juuri muuta yhteistä kuin kernelit. "
Ei asia ole mielestäni noin. Linuxeissa on paljon standardeja. Ja ohjelmistot ovat esim. valtajakeluissa varsin toisiaan vastaavat. Eroavuudet tulevat lähinnä esim. eri asennus- tai hallintatyökaluissa, mutta yhä kaikissa tuntemissani systeemeissä voi tehdä käsityötä aina ohjelmien kääntämiseen ja asentamiseen lähdekoodista lähtien itse kernel mukaanlukien.
Linuxin vahvuus on mahdollisuus mukauttaa järjestelmä tarpeita vastaavaksi.
Noh ;) Myönnän että tuli unenpöpperössä kirjoitettua hiukan liian provoa...Onhan linukoissa mm. x-palvelin ja cups vain 2 mainitakseni "standardia mainitakseni, mutta ei niitäkään tarvitse käyttää jollei halua.
Mutta koko viestiketjun aloittamisen idea oli saada immeiset lukemaan tuosta elektra projektista. Luitko nimimerkki:"nimenomaan" tuon elektra projektin sivuston ??
Minut se sai myös ajattelemaan asiaa, ja miettimään omalta kohdalta olisiko nyt niin kamalaa jos edes laitteiston ajurien konfiguroinnit löytyisivät jokaisessa distrossa samankaltaisen rakenteen alta. Fyysisesti ne voisivat olla edelleen yhtä hujan hajan kuin tähänkin asti, ainoastaan tuo elektra pitäisi ne "kasassa" joka distrossa samalla tavalla.
Linuxin vapauteen muokata järjestelmä mieleisekseen ei koskettaisi. Itsekin mainitsit eron olevan tuolla hallinnan puolella, eikös juuri niiden parantaminen onnistuisi jos...
http://elektra.sourceforge.net/
"...sekin mainitsit eron olevan tuolla hallinnan puolella, eikös juuri niiden parantaminen onnistuisi jos..."
Mielestäni joku varsin osuvasti totesi Linux:in kehittyvän jatkuvasti. Uusia innovatiivisia kehityssuuntia syntyy, toiset jäävät elämään - toiset eivät.
Useimmat (valta)distrot koittavat kehittää omista lähtökohdistaan parhaita ratkaisuja. Esim. RedHatin Packages Manager (rpm) - ja toiset kehittävät vastaavan omaan jakeluversioon sopivan.
Kuitenkin nimenomaan apt/yum/urpmi tms. ovat juuri tämän kehitystyön tuloksia ja nykyisin apt on saatavilla jo useisiin jakeluihin. Esimerkkejä riittäisi loputtomiin.
Esim. Webmin - luullakseni sen omi ensimmäisinä jakeluunsa SuSE (?), mutta se toimii lukuisissa muissakin jakeluissa.
Tuo, että kukin jakelu kehittää kokonaisuutta, ja siten synnyttää tietyntyyppistä vapaata "kilpailua", ei ole ainakaan este uusien entistä parempien ohjelmien kehittämiseksi.
Aika näyttää, miten elektra pärjää.