Leijonat itsekkäitä?

Siis missä sä oot tollasia leijonaihmisiä tavannut??

Mä tiedän montaki leijonaa (yhtäkkiä laskettuna 5 kpl) ja yksikään ei ole tuollanen millaiseksi sä ne kuvailit...

Ei kannata yleistää...

On niitä muissakin merkeissä tuollasia eikä vain leijonissa.

Hmmmm oma mieheni on leijona, ja en ole huomannut ko. piirteita hanessa. Me olemme erilaisia mieheni kanssa, eli mina tavallinen tallustaja ..Hmm (jos Skorpionio nyt koskaan on tavallinen ).... Mutta, mieheni on muodikas jne, mutta ei se ole minua hairinnyt, painvastoin "nam" Ja se ei ole sellainen piirre, etta mies olisi ylpea tai itsekeskeinen, ei, vaan sisalla sykkii lammin sydan, joka ajattelee muitakin ihmisia. Ja ei varmasti olisi muhun rakastunutkaan, jos olisi tietynlainen nipo.
Hmmmm, mutta exmieheni joka oli rapu, omasi naita piirteita, eli oli itsekeskeinen, ylpea jne ..

Ei pidä paikkaansa, olen itse leijona enkä tunnusta tuota väitettä.

Itse olen leijona ja sanotaanko, että keskipisteenä olemisesta nauttii,(niin kuin suurin osa ihmisistä) mutta ikinä ei ole tarvinnut muita loukata EIKÄ aliarvioida!
Päin vastoin. Ja mitä muotiin tulee, niin siitä haluan olla aina kaukana...

Ne on tosi itsekkäitä, tunnen 2 tapausta, ja he ovat tai ainakin yrittävät olla maailman napoja. Vain minä ei ketään muita. Mutta eiköhän se napsahda joskus omaankin nilkkaan.....

Leijonat ovat maailman itsekkäimpiä ihmisiä! Eivät tee sitä tahallaan, mutta satuttaa osaavat ja kovasti. Kyllä tää ainakin juoksee karkuun ja lujaa.

Oon jellonanaaras,ja Aina täytyy olla keskipisteenä,ja voin myöntää että oon todella itserakas ja vahva persoona,itsekyydetä on kyllä tullu kuittia,mut SO?

Olet havainnut osittain oikein; leijonat haluavat ja osaavat olla esillä esim. vaikka näytellä, laulaa, olla puhujana, luennoida, opettaa, kouluttaa jne riippuen vaikka ammatista tai harrastuksesta, mutta mitä sitten? Onhan esiintyjiä monissa muissakin merkeissä joten suodaan se kaikille jotka haluavat. Jos ärsyttää jotakuta niin ikävää. Ja jos kaikki yrittäisivät ja haluaisivat olla mahdollisimman huomaamattomia niin olisko kellään kivaa? Ja tarkottaako se sitten pöyhkeilyä tai ylpeyttä vai ottavatko hiljaisemmat sen niin?? Leijonissa on KARISMAA ja siitä voi joku olla jopa kade. Perheessäni ja ystäväpiirissäni on monta mukavaa hyväsydämmistä leijonaa eikä kuvauksesi sovi heistä yhteenkään! Ikävää että olet joutunut pöyhkeilyn kohteeksi, se ei ole sinänsä tyypillistä leijonankäytöstä, mutta se nyt vaan on niin että jos on varma omasta itsestään niin näkyyhän se ulospäin. Ja pöyhkeilijöitä löytyy muistakin merkeistä!

Leijonat on todella itsekäitä ja ennen kaikkea huomion kipeitä niitä tarttee passata ja palvoo sen minkä ehtii(miehet).

joo, no ehkä leijonat on vähän itsepäisiä... olen huomannut tälläisen asian... mutta ei se tarkoita etteikö leijonien ystävä voisi olla, vaikka kokisikin itsensä huonommaksi kuin leijona-ystävä... oma äitini on härkä, ja myös itsepäinen, veljeni on myös leijona... joten olemme kolme itsepäistä, ja äänenkäyttö on sen mukaista... tulemme kuitenkin hyvin toimeen! Ei ne horoskoopit elämää ohjaa... muistakaa se ja pitäkää ystävistänne kiinni horoskoopeista riippumatta.!

Jokaista merkkiä solvaa aina joku. Säälittävää että ihmisen pitää tulla jollekkin keskustelu palstalle purkamaan patoutumiaan sen sijaan että selvittäisi niitä itsekseen tai häntä loukanneen henkilön kanssa.

p.s itse en tunne itsekkäitä leijonia, päinvastoin.

mä oon leijona ja kaikkea muuta kuin itsekäs!!!!
se riippuu ihmisestä ja luonteesta! mä tunnen monia tollasia itsekkäitä ja ne ei oo leijonia!!!
mä oon enemmänkin ujo ja et sama se mulle on tyyppiä... sekin on joskus rasittavaa, mutta minkäs teet sille mimmonen oot?!?

leijonat eivät ole itsekkäitä vaan jaloja ja ihania ystäviä. jos oot samaa mieltä vastaa

Minä olen leijona ja en huomaa itsessäni samanlaisia piirteitä.Eikä ole kyllä kuulunut toistenkaan taholta.

ei leijonat oo itsekkäisiä nevaan on paljon viisaampia!!!

ei kaikki leijonat ole itsekkäitä..itse olen horoskoopiltani leijona ja en ole ollenkaan itsekäs..päin vastoin..olen kaikkien ystävä ketkä vain haluavat olla minun ystäviäni.minusta sellainen itsekkyys ei sovi ihmisille,,heidän tulisi huomioida kaikki ympärillään olevat eikä vain itseään...toivottavasti muutat käsitystäsi leijonista..ja kyllä jokainen tuntee omassa tunnossaan jos on satuttanut toista..ja yksi juttu viellä..minä en ole koskaan huomion keskipisteenä

Sä ehkä luulet että me halutaan olla kaiken keskipiste ja et me ajatellaan vaan itteemme ja ollaan itsekkäitä ja omahyväisiä ollaan mekin ihmisiä, kyllä mekin toisia ajatellaan. Ja ainakin minä en muista tiedä olen leijona ja hyväksyn kaiken laiset ihmiset epämuodikkaat ja muodikkaat suositut ja epäsuositut. Se ei oo tärkeetä olla kaiken huomion kohteena mut meijän luonne vaan on semmoen ei me sille mitään voida. sullakin on varmaan oma luonne ja etkä säkään voi sille mitään. elä sä omaa elämääs ja anna leijonien elää omaa elämää..

hauskasti sanottu! Itse ikäni leijonana olleena.
41v.en ole itsekäs,lievästi kolmen lapsen äitinä hieman ilkeä..

jos nyt tuota vartaan itseeni niin se on kyllä suurimmaksi osaksi totta!! En oikeastaan välitä mitä muille sanon, loukkasi tai ei!!

En mää mikään itsekäs oo enkä ole suosittu tai muodikas ja yritän olla aina mahollisimman ystävällinen

Mie oon ite leijona,ja kyllä voin tunnustaa et itessäni on hieman tollasia piirteitä.Mutta ei ehkä niin paljon että asia jotenkin suuresti ketään haittaisi.tai mistäs minä sen tiedän!?!

Minä olen leijona, mutta yritän olla ystävällinen ja mukava. Minulla ei ole yhtään kaveria.

Onko kaikki leijonat itsekkäitä?
En mä mun mielestä ole itsekäs.

Olen asunut avoliitossa 6 v. leijonamiehen kanssa ja voin sanoa, että osaa olla välillä todella itsekäs.... Kavereille päin se ei varmaan näy, mutta lähimmille kyllä..

Mä olen narttujellona. Olen joo huomionkipeä jossain määrin ja nautin paistatella parrasvaloissa toisinaan. Toisistaan tietämättömät ihmiset on keksinyt kutsua mua välillä prinsessaksi, mutta eikös kaikki tykkää siitä että saa huomiota? Positiivista siis. :) Mulla on laaja kaveripiiri. Siihen mahtuu kaikentyylistä ja ikäistä porukkaa. Olen pitkäpinnainen ja välillä liiankin empaattinen. Yritän välttää konflikteja, mutta jos joku uhkaa perhettäni tai ystäviäni, mulle kasvaa sarvet päähän. Illanistujaisissa pidän kovaa meteliä, mutta niin pitää muutkin. Show on yhteinen ja pääosan näyttelijät vaihtelee useasti. Olen seurustellut hyvin erityyppisten ihmisten kanssa. Nii että mun kohdalla toi omahyväisyys, valikoiva tyyli kavereiden suhteen ja muiden loukkaaminen jotenkin erityisesti ei oikeen pidä paikkaansa. Valitsen kaverini sen mukaan ketkä on aitoja, rehellisiä, fiksuja,luotettavia, hauskoja, tosi kavereita. Ja tietenkin ne pakostikin on samantyylisistä piireistä ja kuvioista kun itse on. Harrastuksista, töistä...

luettuani jättämäsi viestin niin minulle tuli aivan paha olla..itse olen leijona enkä tunnista yhtään kuvailemaasi piirrettä itsestäni.sinulla on ollut todella huonoa tuuria tutustuessasi kuvailemiisi ihmisiin..heidän elämässään ei taida olla kaikki aivan kohdillaan jos pitää käyttäytyä tolleen.olen pahoillani,et olet saanut kokea tollaista osaksesi..lopuksi haluan sanoa,et on meitä hyviäkin leijonia olemassa :)

On siinä rähinät aina päällä, kun meitä lähtee kolme leijonakaverusta dokaileen. Hauskaa yleensä kyllä piisaa.

Olen neitsyt mies, ja elin pari vuotta leijona naisen kanssa. Välillä oli ihanaa, mutta suurimmaksi osaksi joka päiväistä tappelua, ei tullut mitään. Leijonat voisivat tehdä joskus muutakin kuin murista ja näytellä hampaitaan. Leijona naiset ovat aivan USKOMATTOMAN itsekkäitä, niille ei riitä mikään.

Jos tapaat aivan mahtavan,miellyttävän, anteliaan ja hauskan ihmisen. Niin olet kohdannut isoegoisen leijonan. Kylläpä ne hänen aatoksensa aivan varmasti pyörivät oman pikku navan ympärillä.

Mun on pakko myöntää, että olen itsekäis. En tiedä johtuuko tämä siitä, että olen leijona? Kaikki munkin tuntemat leijonat on tosi itsekkäitä! Leijona ja härkä yhdistelmä ei ole todellakaan mikään hyvä. Menee aina sukset ristiin iskän kanssa, koska hänpä onkin härkä. Mutta joo, tuo kuvaus on aikalailla totta, ainakin musta.

VAIKEITA monella tavalla. Ja tietty "lähes" aina oikeassa.

Uskottekste oikeesti horroskooppeihin? mä en, enkä koskaan ajokkaa. Horroskoopit ei pidä paikaansa. oon 13- vuotias ja olen koko ikäni kokeillut, et toimiiko, mut ei koskaan!!!

Leijona ei ole tahtomattaan huomion keskipisteenä. Ovat lämpimiä, eivät siis laskelmoivia. Eivät myöskään höynäytettäviä. Pärjäävät aina. Tahtomattaan joutuu kärsimään kimpussa olijoita.

Tosiaan, ei pidä yleistää..Olen leijona ja astrologisesti minulla on muitakin vahvoja planeettoja leijonassa. Astrologi ihmetteli kartaani ja sanoi, et kartan perusteella,jos vain sitä tulkitsee, mulla pitäisi olla merkki vaatteet, kultakoruja yms. kaikkea millä saan huomioni itseeni, MUTTA mulla oli tapaamisessa harmaa villapusero, verkkarit...leijonasta ei ollut tietoakaan...En koe olevani leijona, en kaipaa johtaja asemaa...en pidä kultakoruja...

ihmiset ovat eri luonteisia. Olen itse leijona ja yleensä olen kiltti ystäville(yleensä annan kyllä heidän hieman pomotella minua)(ei ole leijona ystäviä)ja enkä tunne yhtään leijonaa, joka olisi itsekäs, ja muuten mikä horoskooppi sinulla on murokeksi?

mun kulta ei halua olla kuin vain mun keskipisteenä:'DD
Ja huomionkipee se on, musta sukkainen.

Mutta mustasukkaisuus on tullut vasta nyt viimisen puolenvuoden ja 4kk aikana.
Koska edellisessä suhteessa hän on kuunnellut sitä että likka on tykännykki koko aika myös jostaa muusta ja useesti menettänyt sen. ja nyt se pelkää menettävänsä mutkin kun ajattelee ettei riitä tai ole tarpeeksi hyvä.... : / huomion kipeys sisältyy samaan pakettiin,aikasemmassa suhteessa likan huomio meni muihin jätkiin.... kovin reilua... ei....

mutta ihana se on:) mun oma jellona:)

kohdallani vielä kertaakaan itsekkyyden tai itseppäisyyden tai omahyväisyyden merkkejä. Ärsyttää suunnattomasti lukea horoskooppeja, kun jokaisessa järjestäen lukee suurinpiirtein näin: " Leijonat ovat itsekkäitä ja tahtovat itselleen kaiken huomion." Yhdessäkin oli, että jos leijona suuttuu, niin tuntuu kuin Saharakin jäätyisi. Tai sitten, "jos saat leijonan huomion olet todella onnekas, koska saat suurta rakkautta, mutta sinun täytyy olla valmis kehumaan leijonaa melkein kokoajan."
Täyttä hölynpölyä. Aina samaa potaskaa.
Huolehdin aina muista ensin ja sitten vasta itsestäni. Tiedän paljon enemmän itseään täynnä olevia.
Olen rehellinen muille enkä jauha p**kaa selän takana. En laskelmoi ja elän suht vaatimattomasti. En tarvitse mitään ylellisyyksiä. Enkä todellakaan kaipaa jatkuvaa päivittäistä kehumista. Ja jos saankin kehuja ei sillä ole mitän tekemistä ylpeyden kanssa.
Olen erittäin sosiaalinen, mutta se on jo sinällään hyvä piirre kenessä tahansa ihmisessä, että on ystäviä tai tulee ihmisten kanssa juttuun ja on helppo tutustua.
Saa rakkautta ja antaa rakkautta. Kuka sopii yhteen ja kuka ei. Mielestäni se ei ole horoskooppimerkistä kiinni. Joskus jostakin luettu lausahdus: Rakasta itseäsi, jotta voit rakastaa toisia. Tottakai itsestään pitää huolehtia, jotta voi antaa jotain toisille itsestään.
T: Leijonanainen

Oletkohan nyt erehtynyt kritisoimaan väärää horoskooppimerkkiä?

Muutama tyyppii haukkuu kyl mua itsekkääksi, mut en omasta mielestäni oo. Ajattelen kyl monesti muitakin. Mun serkkukin on leijona, mut sekään ei oo kyl mun mielest itsekäs. Kylhän kaikki joskus ajattelee itseään. Ei se tarkota et on itsekäs.

Olen nainen, jonka aurinkomerkki on leijonassa ja nousimerkki kauriissa. Lapsena ja teini-iässä suorastaan inhosin keskipisteenä olemista, etenkin tilanteissa, joissa paikalla oli enemmän ihmisiä. Ryhmässä keskustellessa melkeinpä mieluummin kuuntelin muita kuin olisin ollut itse äänessä. Lähimmät ystäväni kuitenkin ihastuivat siihen lämpimään ja huomaavaiseen persoonaan, joka olen aina ollut sisimmässäni. En ole koskaan ollut suvaitsematon sen tähden, että ei olisi tarpeeksi muodikas tai suosittu. En sinänsä edes välitä noista piirteistä ihmisessä. Mulle ihmisessä tärkeämpiä arvoja on aina ollut lämpö, empatia ja kunnianhimo.

Nyt aikuiseksi kasvettuani olen tullut paljon sosiaalisemmaksi, ulospäinsuuntautuneemmaksi ja dominoivemmaksi. Olen myös oppinut nauttimaan huomiosta, en kuitenkaan haluaisi olla aina huomion keskipisteenä. Otan kuitenkin usein sen roolin erityisesti opiskeluissa tai töissä, koska kukaan muu ei ota johtajan roolia ja kärsivällisyyteni ei riitä töiden suhteen nysväämiseen. Pyrin kuitenkin ryhmätilanteissakin ottamaan muut ihmiset huomioon. Entisenä ujona kuitenkin tiedän, kuinka pelottavaa joillekin huomion kohteena oleminen voi olla.

En halua satuttaa muita, mutta olen varmasti niin tehnyt tietämättäni. Mulla esimerkiksi kesti lähemmäs 10 vuotta antaa anteeksi itselleni se, että tarhaikäisenä satutin tyhmyyksissäni kaveriani. Kaverikin siis oli ehtinyt unohtaa sen nopeammin kuin mä. En sinänsä halua satuttaa edes niitä, jotka ovat satuttaneet mua. Olen heille vain jokseenkin etäinen, viileä ja välinpitämätön, mutta kohtelias.

Itseni lisäksi tiedän kaksi leijonaa. Kumpikaan ei ole mainitsemallasi tavalla suvaitsematon. Toinen näistä on usein huomion keskipisteenä, mutta positiivisella tavalla, sillä tykkää hauskuuttaa muita. Toinen myös on jokseenkin esillä, mutta on ehdottoman empaattinen ja huolehtivainen.

Olen todella huomionkipeä ja itserakas, mutta en halua satuttaa ketään lähellä oleviani. Enkä tule toimeen pinnallisten ihmisten kanssa.

Onko kyseessä mies vai nais leijona, josta olet saanut tuon kokemuksen?

olen itse pohtinut näitä horoskooppimerkkini varjopuolia. Toisinaan tiedostan sen, että olen esillä vähän liikaakin, ja yritän himmata. Olen kärkäs suustani, varsinkin humalassa, mutta en koskaan haasta riitaa tai hauku ketään syyttä. Ainoastaan silloin, kun joku arvostelee tai uhkaa minua tai läheisiäni syyttä - silloin avaan kyllä sanaisen arkkuni! MIKÄÄN ei saa minua vihaisemmaksi, kuin kaltoinkohdeltu ystävä.
Itsekkyyden puolesta en itseäni allekirjoittaisi, lähinnä taidan olla vähän turhankin empaattinen: haluan ympärilläni olevien ihmisten voivan paremmin ansiostani, mikä taas toisaalta heijastelee leijonan halua tulla huomatuksi ja kontrolloida asioita. Mutta teen sen kuitenkin täysin pyyteettömästi.
Mutta se, minkä ihmiset näkevät minussa kylmyytenä, epäkohteliaisuutena ja itsekkyytenä, on ensivaikutelma. Saatan vaikuttaa kovalta, sillä en ole kovin vastaanottavaista tyyppiä, mitä tulee uusiin tuttavuuksiin. En voi esim. sietää, jos joku tulee iskemään humalassa jossain kapakassa, tai työpaikallani (olen baarimikko) Jos joku vaikuttaa mielenkiintoiselta tyypiltä, lasken suojaustani hieman. Ystäväni ainakin sanovat, että kun pintakuoren läpi pääsee, löytää minusta hyvinkin luotettavan ja sydämellisen ihmisen.
Osittain tämä kovuus heijastelee myös itsevarmuuden puutetta: koen usein, etten ole tarpeeksi hyvä, ja lannistun ajatuksesta. Kehujen saaminen osakseni vain nolostuttaa, mutta myöhemmin ne kyllä pönkittävät itsetuntoani. en näe siinä mitään väärää. Kuitenkin sanoisin, että yleiset kuvaukset leijonasta pätee 100% minuun tavalla tai toisella. Mutta jokainen on erilainen, ei pidä yleistää!

leijonat ovat itsekäitä

Olen itse leijona nainen, ja pienenä tykkäsin paljon olla keskipisteenä sukujuhlissa ym mutta myöhemmin kasvoin tuosta pois. Toki tykkään siitä että minua huomioidaan mutta en halua mitenkään olla siinä valokeilassa jatkuvasti. Ja joo, olen joskus itsekäs, ja osaan kiukutella kunnolla jos sille päälle satun, mutta lepyn myös nopeasti. Olen myös hyvin huomion/hellyydenkipeä etenkin kumppanini seurassa, mutta tykkään myös itse antaa huomiota ja hellyyttä miehelleni. Hemmottelu on paheeni. Haluan aina että kumppanini tuntee olevansa rakastettu yhtä paljon kuin minä tunnen olevani. Olen erittäin empaattinen ja sympaattinenkin, ja ajattelen paljon toisia ja usein pistän muut etusijalle, joten eivät kaikki leijonat täysin itsekkäitä ole :D
Muodistakin olen kiinnostunut mutten ole sen orja.

itse olen leijona ja on pakko myöntää, että kai mä olen hieman itsekeskeinen. Nautin draamakuningattarena olosta ja tykkään olla kaikkien huomion keskipisteenä. Toisaalta tätä esiintyy enää nykyään mulla harvoin, koska tajusin että useat ovat ruvenneet vihaamaan mua itsekeskeisyyteni takia :D

Mä oon huomannut et oon koostani huolimatta hyvä sniikkaa jonku taakse ja säikäyttää jos se on hyvä kaveri ja sattuu olemaan sellasella sopivalla etäisyydellä ilman että olisi minua vielä huomannut :D Ihan hauskaahan se on varsinkin jos ne on porukassa ja muut huomaa jo että oon tulossa paitsi se uhri joka on muhun yleensä selin :D Ei siinä pidän itseäni mukavana, ja onhan huomio aina mukavaa mutta en itse pidä ylimääräisistä kohteliaisuksista jne. Onhan läheisyyden osoitukset kuten halit kyllä aika mukavia :3 Itsellä tuntuu vielä siihen päälle olevan ennemmin sellainen fiilis että jos pitäisi valita autanko itseäni vai muita niin yleensä se on muita... :DDDD Terveisin 13 vuotias leijona naaras jossain päin suomea =)