Vielä pari kuukautta pitäisi jaksaa. Lantion alueella joka paikka on hajoamaisillaan, lapsi on yrittänyt syntyä kesken jo pari kertaa. Olen suurimman osan ajasta hirveän uupumuksen kaatamana, jos harrastan liikuntaa, siitä toipuminen vie 12 tuntia sängyn pohjalla puoliunessa joten siitä ei ole piristäjäksi.
En pysty kömpimään kaupungille hoitamaan asioita, ketään ei ole keneltä voisi pyytää kyydin tai apua, paitsi mies mutta se on päivät töissä ja tekee iltaisin kotitöitä, hoitaa lemmikit jne. En voi kaataa sen niskaan enää enempää.
En ole masentunut, mutta kohta tämä alkaa varmasti käydä mielenterveyden päälle. Olen käytännössä vankina kotona neljän seinän sisällä kun en minnekään pääse omin voimin enkä jaksa tehdä mitään joten aika kuluu Todella Hitaasti. Olen tottunut pitämään langat omissa käsissäni, hoitamaan kaiken itse ja apua pyytämättä ja nyt olen kuin invalidi joka tarvitsee pienimpiinkin asioihin apua.
En pelkää synnytystä. Pelkään ettei se päivä ikinä koita.
En pysty kömpimään kaupungille hoitamaan asioita, ketään ei ole keneltä voisi pyytää kyydin tai apua, paitsi mies mutta se on päivät töissä ja tekee iltaisin kotitöitä, hoitaa lemmikit jne. En voi kaataa sen niskaan enää enempää.
En ole masentunut, mutta kohta tämä alkaa varmasti käydä mielenterveyden päälle. Olen käytännössä vankina kotona neljän seinän sisällä kun en minnekään pääse omin voimin enkä jaksa tehdä mitään joten aika kuluu Todella Hitaasti. Olen tottunut pitämään langat omissa käsissäni, hoitamaan kaiken itse ja apua pyytämättä ja nyt olen kuin invalidi joka tarvitsee pienimpiinkin asioihin apua.
En pelkää synnytystä. Pelkään ettei se päivä ikinä koita.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse olet päättänyt pitää lapsen, turha siitä on täällä kitistä et voivoi kun koskee. Olisit kiitollinen, kaikki ei voi edes saada lapsia. He olisivat kiitollisia sinun tilassasi. HYI!
On totta, että kaikki eivät voi saada lapsia. Ei ole totta, että he lapsen sittenkin saadessaan hampaat irvessä kestäisivät raskausajan vaivat.
Onkohan kaikki nyt varmasti OK lääketieteellisesti? Hakeudu tutkimuksiin raskausmyrkytyksen tai -diabeteksen varalta. Virtsa-verinäytteet ym. joko neuvolassa tai yksityisellä. Tuon lantion suhteen, äitiystarvikekaupasta saa lantion -alavatsan tukivöitä tai -liivejä jotka voisivat auttaa paljon.
Kyllä jokaisella ihmisellä nyt joku tai joitakin apuvoimia on oltava. Aviomies ei riitä!
Ystävät, suku nyt hätiin, pinnistele keksiäksesi kuka voi käydä auttamassa sinua ja lemmikkejä. Isommissa kaupungeissa on myös doulavälitystä esim. Aktiivinen synnytys ry:llä, varmaan on tahoja joilta vapaaehtoista apua löytyy. Soita neuvolaan ja kysy.
Noin voimakas uupumus ei ole normaalia, tai jos sille on lääketieteellinen syy voisi paikkasi olla osastolla oikeammin. Parempaa jatkoa!
Äidit irti synnytysmasennuksesta sivustoilla saattaisi löytyä apua ja tukea
.Ttustu sivustoon.
http://www.aima.fi/
-------------
Mene ihmeessä lääkärille. Ei tuo ole normaalia. Sinulla voi olla jokin vakava sairaus.
Ymmärrän sinua niin hyvin!
Toista lasta odottaessani jouduin vuodelepoon viimeisen 1,5 kuukauden ajaksi, kun lapsi meinasi syntyä etuajassa. Meillä oli vielä silloin 2 -vuotias esikoinen kotona, onneksi saimme hänet päivähoitoon (ja sekös vasta sydämen särki ja hirveät omantunnontuskat sai aikaan...). Itkeskelin ihan päivittäin sitä tunnetta, että olen pelkkä taakka, en pysty tekemään mitään järkevää, kunhan tässä löhöän.
Mieheni sanoi, että teen maailman tärkeintä työtä: kasvatan lastamme sisälläni.
Muutama kuukausi on pitkässä mittakaavassa lopultakin lyhyt aika ja mitä siitä, jos et nyt lyhyeen pikkuhetkeen hoidakaan kaikkea, pidä kaikkia lankoja käsissäsi. Sinulla on oikeastaan tässä hyvä oppimisen paikka: letting go.
Näin minä ainakin jouduin tuon oman raskauteni loppuaikana toteamaan, että kas vaan, maailma pyörii, asiat hoituu, vaikka minä en ole se, joka hallitsee ja hoitaa kaikkea koko ajan. Kasvoin ihmisenä, jos voi näin kliseellä heittää.
Onhan terveydentilasi kuitenkin tsekattu, että kaikki on kunnossa. Kipuilu ja väsymys ikävä kyllä (voi huokaus) kuuluvat raskauteen, mutta rajansa kaikella. Ei se nyt ihan älyttömäksi saa mennä!
Mä tiedän, että se kuulostaa ihan hyttysen ininältä korvissa, mutta yritä pelata parhaasi mukaan näillä korteilla mitkä nyt on. Neulo, virkkaa, facebookkaa, kirjoita blogia, maalaa, piirrä, runoile, lue, opiskele, meditoi, katso parhaat leffat top 100, suunnittele kasa juhlia, facebookkaa lisää, tee manikyyri (pedikyyriin ei pysty raskaana kukaan, peeveli sentään), pyydä kaverit nyyttärihenkisesti kahveille, sinun osuutesi on servetit.
Tsemppiä!
Kyllä sinun kannattaa pytkiä lääkäriin. Tuo uupumus on outoa noin isossa mittakaavassa? Oletko sairaslomalla? Onko kilpirauahskokeita otettu? Minkä on hemoglobiiniarvosi?...Masennustakaan ei aina tajuta epäillä kun äidit sanoo että kaikki ok mut väsyttää..