Kuusakosken kierrätyslaitokselle parempi paikka
Vaadimme Heinolan kaupunkia osoittamaan Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitokselle Rajavuoren sijasta paikan, joka palvelee paremmin koko Heinolan yhdyskuntarakennetta.
Kuten tunnettua, Kuusakoski Oy:n Rajavuoreen liittyvät viimeaikaiset suunnitelmat ovat saaneet Rainion ja Lakeasuon asukkaat liikkeelle, mutta kysymys ei ole vain em. asukasryhmän tulevaisuudesta, vaan - niin kuin aikaisemminkin olen todennut - Heinola on niin pieni yksikkö, että kaikki kaupunkimme elämänmenoon liittyvät asiat ovat meille kaikille yhteisiä. Onko siis Kuusakoski Oy:n toimintakapasiteetin laajeneminen kaupungin keskustan läheisyyteen suunnitellussa mittakaavassa koko Heinolan edun mukaista? Vastaus kysymykseen saattaisi löytyä Rajavuoren kierrätyslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman pohjalta esitettyjen kysymysten myötä.
1) Kuusakoski Oy hankkii kierrätysmateriaaleja kaikkialta toiminta- alueeltaan. Toiminta- alue käsittää mm. Baltian, Kiinan ja USA:n. Onko Heinolaan tarkoitus tuoda jätteitä ympäri maailmaa ja sijoittaa osa niistä tänne pysyvästi?
2) Kierrätyslaitoksessa suoritettavien prosessien jälkeen jäljelle jäävien hyödyntämiskelvottomien jätteiden loppusijoitus ei sisälly hankkeen arviointiin, vaikka hyödyntämiskelvottomat jätteet - arviolta 56 000 tonnia vuodessa – ajatellaankin loppusijoitettavan Rajavuoren teollisuusjätteen erityiskaatopaikalle. Profiloituuko Heinola näin kaatopaikkakaupungiksi?
3) Vaihtoehdon kolme mukaisesti Rajavuoreen sijoitettaisiin uusia toimintoja ja lisäksi Heinolan tehtailta siirtyisi Rajavuoreen murskauslaitos, ajoneuvojen esikäsittely ja rakennusjätteen käsittely. Eikö näin mittavien toimintojen paikka ole jossakin muualla kuin lähellä Heinolan ydinkeskustaa?
4) Rajavuoren kierrätyslaitoksessa on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä mm. rakennusjätettä ja pilaantuneita maita. Arvio Kuusakoski Oy:n uudelle kierrätyslaitokselle vastaanotettavien materiaalien määrästä vaihtoehdossa kolme on 420 000 tonnia vuodessa! Olemmeko halukkaita esitetyn asiantuntijalaskelman mukaisesti näkemään ja kokemaan satakunta rekkaa keskustan tuntumassa lähes päivittäin? Eikö tämän suuruusluokan toiminnot olisi järkevää sijoittaa lähelle moottoritien liittymiä? Ja mylly, joka ko. määrän jätettä käsittelisi, lienee monumentaalinen rakennus, joka näkyy ja kuuluu kauas?
5) Materiaalin välivarastoinnista voi aiheutua hulevesipäästöjä ja erinäisten teknisten varotoimenpiteiden jälkeen puhdistettu vesi johdettaisiin maastoon. Kuinka puhdasta vesi todellisuudessa tulisi olemaan? Voidaanko loma- asutuksen ja Rajavuoren lähellä sijaitsevien virkistysalueiden puhtaus taata näiden päästöjen jatkuessa vuodesta toiseen kymmenien vuosien ajan?
6) Rakennusjätteen käsittelyssä muodostuu sellaisia jätteitä, kuten PVC- muovia, eristeitä ja tekstiilejä ja niitä on tarkoitus loppusijoittaa Rajavuoren kaatopaikalle. Mikä on pelastustoimen kapasiteetti mahdollisen suurpalon sattuessa? Kytevä jätevuori on vaikea sammuttaa ja kyteminen voinee jatkua pitkään, jopa vuosia?
7) Rajavuoren kierrätyslaitokselle vastaanotettaisiin raskasmetalleilla ja öljyillä pilaantuneita maita yhteensä 40 000 tonnia vuodessa ja näitä aineksia käytettäisiin osin sellaisenaan kaatopaikan rakenteissa. Kuinka on mahdollista käyttää pilaantuneita maa- aineksia sellaisenaan rakenteissa, joista myrkkyjen poiskulkeutuminen on mahdollista? Eikö ole myös outoa, että nykyinen kaatopaikka-alue on jätetty ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle, vaikka vuonna 1998 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen toiminta kyseisellä kaatopaikalla on olennaisesti muuttunut siihen suuntaan, että raskasmetallit lähtevät helpommin liikkeelle?
adressi jatkuu
Vaadimme Heinolan kaupunkia osoittamaan Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitokselle Rajavuoren sijasta paikan, joka palvelee paremmin koko Heinolan yhdyskuntarakennetta.
Kuten tunnettua, Kuusakoski Oy:n Rajavuoreen liittyvät viimeaikaiset suunnitelmat ovat saaneet Rainion ja Lakeasuon asukkaat liikkeelle, mutta kysymys ei ole vain em. asukasryhmän tulevaisuudesta, vaan - niin kuin aikaisemminkin olen todennut - Heinola on niin pieni yksikkö, että kaikki kaupunkimme elämänmenoon liittyvät asiat ovat meille kaikille yhteisiä. Onko siis Kuusakoski Oy:n toimintakapasiteetin laajeneminen kaupungin keskustan läheisyyteen suunnitellussa mittakaavassa koko Heinolan edun mukaista? Vastaus kysymykseen saattaisi löytyä Rajavuoren kierrätyslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman pohjalta esitettyjen kysymysten myötä.
1) Kuusakoski Oy hankkii kierrätysmateriaaleja kaikkialta toiminta- alueeltaan. Toiminta- alue käsittää mm. Baltian, Kiinan ja USA:n. Onko Heinolaan tarkoitus tuoda jätteitä ympäri maailmaa ja sijoittaa osa niistä tänne pysyvästi?
2) Kierrätyslaitoksessa suoritettavien prosessien jälkeen jäljelle jäävien hyödyntämiskelvottomien jätteiden loppusijoitus ei sisälly hankkeen arviointiin, vaikka hyödyntämiskelvottomat jätteet - arviolta 56 000 tonnia vuodessa – ajatellaankin loppusijoitettavan Rajavuoren teollisuusjätteen erityiskaatopaikalle. Profiloituuko Heinola näin kaatopaikkakaupungiksi?
3) Vaihtoehdon kolme mukaisesti Rajavuoreen sijoitettaisiin uusia toimintoja ja lisäksi Heinolan tehtailta siirtyisi Rajavuoreen murskauslaitos, ajoneuvojen esikäsittely ja rakennusjätteen käsittely. Eikö näin mittavien toimintojen paikka ole jossakin muualla kuin lähellä Heinolan ydinkeskustaa?
4) Rajavuoren kierrätyslaitoksessa on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä mm. rakennusjätettä ja pilaantuneita maita. Arvio Kuusakoski Oy:n uudelle kierrätyslaitokselle vastaanotettavien materiaalien määrästä vaihtoehdossa kolme on 420 000 tonnia vuodessa! Olemmeko halukkaita esitetyn asiantuntijalaskelman mukaisesti näkemään ja kokemaan satakunta rekkaa keskustan tuntumassa lähes päivittäin? Eikö tämän suuruusluokan toiminnot olisi järkevää sijoittaa lähelle moottoritien liittymiä? Ja mylly, joka ko. määrän jätettä käsittelisi, lienee monumentaalinen rakennus, joka näkyy ja kuuluu kauas?
5) Materiaalin välivarastoinnista voi aiheutua hulevesipäästöjä ja erinäisten teknisten varotoimenpiteiden jälkeen puhdistettu vesi johdettaisiin maastoon. Kuinka puhdasta vesi todellisuudessa tulisi olemaan? Voidaanko loma- asutuksen ja Rajavuoren lähellä sijaitsevien virkistysalueiden puhtaus taata näiden päästöjen jatkuessa vuodesta toiseen kymmenien vuosien ajan?
6) Rakennusjätteen käsittelyssä muodostuu sellaisia jätteitä, kuten PVC- muovia, eristeitä ja tekstiilejä ja niitä on tarkoitus loppusijoittaa Rajavuoren kaatopaikalle. Mikä on pelastustoimen kapasiteetti mahdollisen suurpalon sattuessa? Kytevä jätevuori on vaikea sammuttaa ja kyteminen voinee jatkua pitkään, jopa vuosia?
7) Rajavuoren kierrätyslaitokselle vastaanotettaisiin raskasmetalleilla ja öljyillä pilaantuneita maita yhteensä 40 000 tonnia vuodessa ja näitä aineksia käytettäisiin osin sellaisenaan kaatopaikan rakenteissa. Kuinka on mahdollista käyttää pilaantuneita maa- aineksia sellaisenaan rakenteissa, joista myrkkyjen poiskulkeutuminen on mahdollista? Eikö ole myös outoa, että nykyinen kaatopaikka-alue on jätetty ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle, vaikka vuonna 1998 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen toiminta kyseisellä kaatopaikalla on olennaisesti muuttunut siihen suuntaan, että raskasmetallit lähtevät helpommin liikkeelle?
adressi jatkuu
Vastaukset 24
Vanhimmat
adressi jatkuu
8) Muovi- ja kumipitoisen orgaanisen materiaalin prolysointilaitos tulisi toimimaan keskeytymättömässä kolmivuorossa; ma-pe 6-22, la 7-18 ja poikkeustapauksissa materiaalin vastaanotto- ja lastaustoimintaa voitaisiin tehdä myös öisin ja sunnuntaisin. Hallissa tapahtuvat toiminnot sekä huolto-, kunnossapito-, siivous ja tukitoiminnot tapahtuisivat viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Onko todellakin tarkoituksenmukaista sijoittaa jatkuva liikenne- ja meluhaitta näin lähelle lapsiperheitä, joita kaupungin strategisen ajattelun mukaisesti pitäisi saada muuttamaan paikkakunnalle yhä lisää?
9) Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekstistä löytyy löysiä mainintoja, kuten ”pyritään”, ”voidaan tarvittaessa”, ”vähenee” ja ”voidaan sisällyttää”. Mitätöivätkö tällaiset termit arviointiohjelman uskottavuuden?
Kuusakoski Oy:n hanke Rajavuoressa on kaiken kaikkiaan kyseenalainen Heinolan imagolle ja madaltaa selkeästi elämisen laatua ennen kaikkea keskustan, kirkonkylän, Lakeasuon, Rainion, Reumasairaalan ja Konniveden loma- asutuksen suunnalta katsottuna. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista hajauttaa Heinolan kaupungin yhdyskuntarakennetta ripottelemalla teollisuutta eri puolille kaupunkia, vaan sen sijaan toivottaa yritysten investoinnit tervetulleiksi sellaisille alueille, missä haittavaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi, ja näin välttyä Heinolan kaupungin, se on asukkaiden, ja yritysten välisiltä eturistiriidoilta.
http://www.adressit.com/rajavuori
Tästä linkitä löytyy nettiadressi, allekirjoituksia oli yli 300. Heinolasta ei pidä tehdä maailmanlaajuista "jätekaupunkia", jonne tuodaan romut ja jätteet ympäri maailmaa.
Erikoista on se, että jätelaitokset sijaitsevat keskustan ja järven läheisyydessä, kaunis vesistö ja pohjavedet ovat vaarassa - sekä kauniit omakotitaloalueet savupalojen ja hulevesien armoilla.
Allekirjoituksia jo 358
#9
09.01.2014 00:56
Olisi parempiakin paikkoja paljon. Yleensäkkin kaikelaiset kaatopaikat tulisi sijoittaa mahdollisimman kaus asutuksesta sekä niin pohjavesistä kuin muistakin vasistöistä.
Huomioitavaa on myös logistiikan aiheuttama haitta niin ympäristölle kuin sen asukkaille. En lähtisi kovinkaan paljon luottamaan näihin puhistusmenetelmiin tai ihmisen rakentamiin laitteisiin jolla niin monesti on taattu 100%;sti ympäristön puhtaus ja hetken kuluttua on homma kussut nillkoille, usien tällöin on jo tehty niin suuria tuhoja jotta niiden korjaaminen ei onnistu rahalla ja aikaa niihin voi mennä jopa sukupolvia.
Harkittava on myös se mikä on tilanne esim 50vuoden kuluttua ja mitkä on alueen mahdollisuudet mahdollisen toiminnan loppuessa uudistua muuhun käyttöön. Sekä tulisi myös takkaan harkita mahdollisen toiminnan laajentuessa mitkä on alueen mahdollisuudet senkin suhteen kasva niin ettei tulevaisuudessa ole ongelmia tiedossa.
En paremmin asiaa tietämättömänä lähde arvioimaan mihin tai missä olisi paras paikka tämän enempää.
Olisi erittäin tärkeä päästä sopuun oikeasta paikasta niin asukkaiden päättäjien kuin yhtiönkin kanssa.
Yhtiö on kuitenkin valmis investoimaan ja tuomaan siten työtä ja veroeuroja sekä osaltaan ei vähäisimpänä panostamassa Heinolaan toisin kuin niin monet muut. Onkin ensi arvoisen tärkeää kuunnella Yhtiötä ja keskustella asiasta hyvässä hengessä ja etsiä siten kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Se on kuitenkin kuitenkin paras lopputulos kaikkien kannalta.
Itse olen kokenut luonnon ja asukasviihtyisyyden alueena tärkeäksi aina ja siihen olisi panostettava kaavoituksessa sekä maahankinta kaupoissa. Kuntien tulisi luoda selkeät alueet raskasteollisuudelle kuten esimerkiksi kaatopaikoille ja kierrätyslaitoksille. Heinolassa on näitäkin alueita jotka on pääosin teollisuuden nykyisen tai jo loppuneen täyttämiä, joden uusio käyttöä tulisi vakavasti harkita vaikka käyttötarkoitusta muuttamalla.
Vanhakantainen ajatus teollisuuden pakonomaisessta tarpeesta olla vesistöjen lähellä ei päde nykyään kovin moneen laitokseen, näitä on lähinnä sahalaitokset jotka raaka-ainekuljetusten takia tarvitsevat vesistöläheisyyden. Heinolassa tälläistä tarvetta ei käsittääkseni ole millään yrityksellä, ainakaan ennen kulkuyhteyttä merelle jos sittenkään.
Ympäristö ja luonnon sekä eläinten suojelu on olleet minulle aina tärkeitä asioita ja siksi kirjoitankin ja toivon parasta mahdollista lopputulosta ennenkaikkea näiden kannalta.
Heinolassa 8.1.2014 Jarmo Laitinen
Tämän adressin allekirjoitin ihan omalla nimelläni. Kiitos aloittajalle. Toimit tuikitärkeän asian puolesta. Koko tuo jätehanke on lievästi sanoen outo. En voi nähdä sitä muuna kuin joko täydellisen vanhuudenhöperyyden ja typeryyden, tai sitten korruption osoituksena. Jos jollekin on maksettu siitä, että hän kannattaa valtavaa jätelaitosta keskelle kaunista kaupunkia, häpeä molemmille osapuolille!
Ympäristön likaantumisriskit ovat valtavat, mutta pitää tosiaan muistaa myös melu ja hajuhaitat, kuorma-autojen jatkuva jyrrääminen asuinalueen kaduilla ja kaupungin luonnonkauniin lomakaupungin imagon pilaaminen. Heinolassa on jo nyt epämiellyttävä haju säännöllisin väliajoin - ei se saa olla syy tuoda lisää .askaa tänne.
Eikä saa unohtaa sitäkään, että tämän hankkeen yrittäminen on jo ehkä omalta osaltaan vahingoittanut asuntojen myyjiä: hinnat ovat laskeneet vuodessa huimasti. Kuka haluaisi asua valtavan jätelaitoksen vieressä??? Voisiko tästä harkita joukkosyytettä tästä hankkeesta vastuussa oleville?
Jos vaihtoehdot ovat: jätelaitos Heinolan kaupunkiin asuintalojen joukkoon, jätelaitos jollekin muulle paikkakunnalle, tai jätelaitos jonnekin kuntamme rajamaille, jolle helpot yhteydet moottoritieltä ja joka on kaukana asutuksesta, valitsisin viimeisen vaihtoehdon. Seuraavaksi paras olisi, että Kuusakoski menee muualle. Ensimmäistä vaihtoehtoa en hyväksy missään tapauksessa. Se on järjetön ehdotuskin.
Toivottaisin tervetulleeksi uudet lait Suomeen, jotka sallisivat pienten yritysten aloittaa toimintansa. Nykylaeilla se on liian riskaabelia, liian kallista, useissa tapauksissa mahdotonta. Pienissä paikallisissa yhden hengen yrityksissä olisi tulevaisuus. Globaaliyhtiöt ovat ajaneet maailman nykyiseen jamaan; niiden nuoleskeleminen vain pahentaa tilannetta.
Tämä adressi luotiin huhtikuussa 2008 - lähes kuusi vuotta sitten. Hyvä, että edes nyt siitä tiedotetaan, vaikka olisi ollut parempi, jos olisi kampanjoitu jo vuosia sitten.
Kuka omistaa tuon maan? Milloin he ostivat sen ja keneltä? Jos kaupunki oli siihen osallisena, kuka oli silloin päättämässä? Millaiset voitot he saisivat, jos myisivät maan jätelaitokselle? Onko jollakin nykyisellä valtuutetulla tai virkamiehellä kytköksiä maan myyjään tai ostajaan?
Tiedot löytyvät kaupungintalolta.
Pitäisikö jokaisen kiinnostuneen erikseen käydä jossain kaupungintalolla kyselemässä asian perään? Vai voisiko joku tiedon jo omaava tehdä "suuren paljastuksen" yleisellä tasolla? Ainakin julkisten asiakirjojen ja tapahtumien suhteen?
http://www.hanneleramo.fi/wb/pages/otsikot/hannelen-kirjoituksia-ja-kommentteja/rajavuori-kirjoitukseni.php
http://www.rai-la.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=6&Itemid=13
Hyvät linkit. Kaikkien kannattaa lukea niissä löytyvät kirjoitukset.
Kiitos...
Keskittäisitte tarmonne siihen, että tänne holmölään saataisiin lisää työpaikkoja.
Riittävästi löytyy vielä metsää täältä johon voipi mökin pystyttää.
Heinola puhdistuu itsestään muuttotappion muodossa nykymenolla.
Vuokralaisten on helppo karistaa pölyt jaloistaan, mutta entä me, joilla on oma talo tai asunto? Kenellä on varaa kärsiä nahoissaan myymättä jäävä talo ja ostaa toinen paremmalta seudulta? Kyllä Heinolasta saadaan vielä ihan hieno paikka. Huonot ihmiset tätä kaupunkia ovat pilanneet, suurin osa kaupunkilaisista on mukavia rehellisiä ihmisiä.
On lyhytjänteistä olla ajattelematta tulevaisuutta. Tämä sukupolvi on tuhoamassa ympärristöä ei vain 50 vuoden tähtäimellä vaan kyseessä saattaa olla lopullinen tuho. Heinolan nykyiset valtuutetut ovat tästä vastuussa.
Monen kannattaisi muistella, millaista tuhoa aiheutti Lievestuoreen lipeälampi. Vaikka sen osalta puhutaan ihan marginaalituhosta tähän Rajavuoreen verrattuna. Tämä kulunut "talvi" herättää muutkin unestaan kuin karhut !
Ympäristön tuhoaminen on jo pitkällä, jos Espoossa sorsat hautoo pesässään jälkikasvua tammikuussa. On valitettavaa, kun täällä Heinolassa ei katsota edes uutisia, jotta voisi ymmärtää mitä myrkyt aiheuttavat ympäristölle ja ihmisille.
Maailmaa on viimeisten vuosikymmenien aikana hallinnut yhä vahvemmin verkosto suuria globaaliyrityksiä. Niiden määrä vähenee ja ne kasvavat niellessään kitusiinsa pienempiä kilpailijoitaan. Yksityiset yritykset toimivat tyrannioina. Niitä hallitaan ylhäältä alaspäin, eikä yrityksen ulkopuolisia juuri kuunnella, ei sittenkään, vaikka niiden toiminta vaikuttaisi ympäristöön huomattavasti. Yritykset saavat yhä enemmän valtaa solmiessaan kansainvälisiä sopimuksia, joihin maailman kansalaisten suurella enemmistöllä ei ole nokan koputtamista.
Yksityisen yrityksen omistajien ainut motiivi on yleensä raha: mahdollisimman paljon minulle muista välittämättä.
Kunnanvaltuutettujen tulee toimia vain ja pelkästään kuntalaisten edun hyväksi.
Jos kunnanvaltuutettu tai kunnanjohtaja alkaa käyttäytyä samalla tavalla kuin yksityinen yritys, eli ottaa motivoijakseen oman hyödyn - mahdollisimman paljon minulle muista välittämättä - hänestä tulee korruptoitunut hyvin helposti, koska mikäpä yritys ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen, ja ostaisi itselleen taloudellisesti hyödyllisiä päätöksiä, jos heikkomoraalinen valtuutettu antaa siihen mahdollisuuden.
Kunnanhallitus ei voi olla yksityisen yrityksen agentti omia päämiehiään vastaan. Se on pahimpia rikoksia, mihin valötuutettu voi syyllistyä.
Tähän samaan sarjaan, eli asumisviihtymisen pilaantumiseen kuuluu myös toisella puolella kaupunkia jyräävä pikatie. Sillalta kuuluva jatkuva jyrääminen, suorastaan Hornettien kiitotieltä kuullostava möly, on nykyisin todellinen riesa asukkaille. Eli ympäri kaupunkia on omat riesat. Vaikeita ratkaistavia, on niin suuret vastustajat, että mitäs tästä opimmekaan. Suo siellä, vetelä täällä. Kaunis kaupunki mutta saastuttajia ja meteliä aivan liikaa. Varsinkaan kun hyöty meille heinolalaisille jää vähäiseksi, verotulot ainoa hyöty. Imagohyöty on negatiivinen. Nythän on EU määritellyt E4-tien pääväyläksi koko Euroopassa, jonka kunto ja suunnittelu ym. on ekana agendalla kaikissa maissa. Siis nyt pitää hypätä siihen kelkkaan välittömästi, ja vaatia melukaiteita sillalle ja yleensäkin kartoittaa tuo kamala meluisuus Heinolan seudulla. Rahaa saa jos on ajoissa liikkeellä, liian myöhään on turha huudella.
Eli omat pelkonsa melusta ja saasteista ovat todellisia, ja aika on sen pelon näyttänyt toteen täälläkin puolella kaupunkia.
Tsemppiä sinne ja meluesteitä tänne, siinä minun terveiseni. Moi.
Kirjoittamastasi pitäisi jo monen tajuta, mitä tehdä.
Kirjoitin.
No niin pitäisi virkamiesten tajuta. Vaan on paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuten hymynaamojen liimaaminen ovenpieliin, josko pesurätti on ollut huuhtelematta siivouskomerossa....
Eli tärkeysjärjestys kansalaisten hyvinvoinnin ja asumisviihtymisen suhteen on heittänyt häränpyllyä, jos virkamiehet eivät tartu todellisiin ongelmiin tässä stadissa. Melu- ja saastekartoitus pikaisesti pystyyn, vai viemmekö teiden varsille irvisteleviä hapannaamoja merkiksi, että emme pidä nykyistä melutasoa asiallisena. Virkamiehille mieluummin liikettä kinttuihin, ei tarvitse kansalaisten aina herättää talviuniltaan kaikkea mahdollista. Nyt on aika toimia tuon tiemelunkin suhteen, kohta juna jättää....
Olet harvinaisen oikeassa! Toivottavasti ympäristövastaavat heräävät ja kuuntelevat avoimin korvin tuota sillalta tulevaa mölyä. Ulos toimistoista ja sen metelin voi ihan itse todeta, kun vähän kiertelee Kaivannossa ja Juornatjoella ja Niemelässa ja Tähtihovin lenkkipolulla. Sopiva tuulensuunta, niin pihoissa, siellä ja täällä, on todella hurja meteli. Eli mittaukset pystyyn ja asfaltin laatu sekä melukaide pohdintaan, tai mikä tahansa keino sitten auttaakin. Pihoissahan ei yksinkertaisesti pysty enää oleskelemaan, vaikka on kaukanakin sillasta. Äänet resonoi kummallisesti, varsinkin kun ranta parturoitiin ja vesi kantaa metelin nyt todella kauas. Siis jokaiselta lähialueen asukkaalta, pihasta pihaan, on otettava mittaustulokset ja siitähän se totuus tulee esiin. Ei siihen muuta tarvita. Tervetuloa mittaamaan desibelit ja pienhiukkaset, odotamme innolla. Ilmoitus lehteen niin kaikki toivottavat teidät tervetulleiksi mittalaitteittenne kanssa ! Avointa keskustelua, ongelma on todellinen. Talvella luonnollisesti pienempi riesa, koska ollaan sisätiloissa, mutta kevät koittaa nopeasti. Siis tervetuloa mittarit jokaiselle tuulensuunnalle.....
Nopeusrajoitus 80km/h sillalle kokeeksi aluksi...tippuuko meteli paljon...halpa kokeilu..
Hyvä ehdotus tuo nopeusrajoitus! On paremmin aikaa reagoida kääntymiseen ja tulla keskustaan ostoksille, kuin että ajaisi 120 lasissa mahdollisimman nopeasti Heinolasta ohi, ja vain hajut ja mölyt saadaan käyntikorttina.......