Mutta mie tienaan viisi kertaa enemmän kuin vaimo
Ei mene yhtään vappua, ettei se pitäisi kellastunutta ylioppilashattua päässä
Ei mene yhtään vappua, ettei se pitäisi kellastunutta ylioppilashattua päässä
vaimoni on ylioppilas ja mie kansakoulun käynyt
Kalle..-.-
57255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Vai niin.
Laita kellastuneet kalsarit itse päähäsi.
=DW=
tuntuu kuitenkin vaivaavan, kannattaisiko mennä aikuislukioon?
Paas laittain päähäs Hankkijan lippis, ne on nykyisin arvotavaraa.
Ihanaa ,tuo sama ilmiö on munkin eräällä tuttavalla.
Joka ainoa vappu hän ajaa ympäri kylää vaimoansa jolla on tuo kellast unut lakki päässä....
Ei käy katteeks ainkaan,,aikoinaan suuri saavutus,ei kaikkilla lapsillo ollu mahdollisuutta jatkaa lukuja..vaan jäätiin näihin hantti hommiin..
Kaikkii meitä tarvitaan.
Älä huoli, niin on tytölläkin tuollainen lippis. ja muitakin koulutuksia.
Mut silti käsi ojossa on vieläkin kun tavataan !?
Käsipäivääkö sanoo vai rahaako käteensä odottaa?
Noinhan se on. Minä työelämässä olon alkuvaiheessa autoin rahallisestikin vanhempiani, mutta lapsiani saan rahallisesti tukea säännöllisesti. Rahhani riittävät hyvin, joten nou hätä.
Ennen muinoin noita valko/keltalakkeja ei ollutkaan niin paljon kuin tänä päivänä. Se oli suuri saavutus jos köyhän kersa pääsi yloppilaaksi.
Runebergin sanoin:
Mä olin ylioppilas ja ylpeä kuin kuningas.
No, koiran on hankkinut joka hyvät päivät toivottaa kun heidät näen.
Kai se vielä karkki rahaa kaipaa isukkilta vaikka itellä on jo kolme nättiä jälkeläistä.
Tuollainen kohtalohan meillä on ollut.
Itsekin aloin työnteon, jo kahdeksan ikäisenä, yöllä lehdenjakelijana äidinverokirjalla,( tein tuota hommaa aina 14vuotiaksi asti) ja kun tuokaan ei riittänyt silloin olin vielä erässä pintakäsittely virmassa langoittamassa ruuvia ja mutteria kuparilankaan, joita sitten nikkelöitiin ja kromattiin, oli siellä vaikka minkälaisia myrkkyjä joita alle 10v ikäisenä käsiteltiin !?
Kävisiköhän tuollainen toiminta tänään kukkahatuille Suomessa !?
Ei se oppikoulun käyminen estänyt lapsuusiässä työntekemistä. Kiitollinen piti olla, kun sai käydä koulua. Äidillä ei sitä mahdollisuutta ollut. Kiitollisena mun täytyi oikein ahertaa pientilan töissä, kun olin pääsemässä elämässäni helppoihin, hyväpalkkaisiin ja siisteihin sisätöihin. Eihän kouluja käymättömät vanhemmat ymmärtäneet, että koulukin on työtä. Ihan mainiosti voin illoin tiskailla ja siivoilla ja hoidella pikkusiskoa navetta-aikaan. Nuorena tyttönä pilasin ranteeni liian kovasti hangolla kuivia heiniä nostellessa seipäiltä kuormaan ja kuormasta latoon. Se vaiva on haitannut tietsikalla näpyttelyssä.
Köykäisiähän heinät siinä vaiheessa oli, ihan leikintekoa nostella kuivia heiniä. Mutta juuri niitetyn tuoreen heinän seipäille laittaminen (mättäminen) vaati jo voimaakin, ja lisäksi taitoa. Onneksi siinä hommassa vahvistui kädet ja ranteetkin.
Pari jännetulehdusta työssäoloaikana johtuivat lähinnä vinksahtaneista työasennoista ja siitä, että tuli istuttua koneella putkeen liian kauan. Nyt nuo vaivat ovat muisto vain. Luulen että selvisin työ-tietsikkavaiheesta helpolla juuri siksi, että minulle oli lapsena ja nuorena maatilan töissä kehittynyt luja kroppa ja vahvat lihakset.
Minkähänlaisia raakkeja tulee vanhemmiten nykynuorista, joista aika monella monipuolinen liikunta jää minimiin - kun ei vanhemmat saa heitä tietsikan äärestä mihinkään (ei ainakaan heinäpellolle tai lannanluontiin ;-D)) ...
@saimaantaka:
"Köykäisiähän heinät siinä vaiheessa oli, ihan leikintekoa nostella kuivia heiniä."
Ei se heinien paino vaan se vauhti - "ei matkan mittavuus vaan vauhti hurman suo" ♪♫ - ja on sekin aikamoista työntämistä täyttyvään latoon tukkia hangolla korkealle pienestä oven raosta ja välillä käydä polkemassa ladossa - sääret kirvelivät "kivasti".
Tummat pilvet lähestyivät ja kiire tuli, hosumiseksi meni. Äiti oli mennyt kotiin laittelemaan meijeristä tulleita kurritonkkia maitolaiturilta kylmään veteen. Siellä kotona alkoi sataa mutta jotenkin kiersi sade meidät heinämiehet. Niinpä äiti kotona istuskeli odotellen ja me isän kanssa paahdettiin. Mä olin vielä sellainen, että yritin pysyä isän vauhdissa. Eikä isäkään entisajan ihmisenä ymmärtänyt mua jarruttaa. Oli kuitenkin äitille sanonut, että se on tuo meidän tyttö kova tekemään työtä. Siinä ne ranteet meni. Että sellainen selitys, heh.
Toki jokainen homma on tuttu, kiirekin, ja kuivat heinät jotka tietty naarmuttivat paljaat jalat, jne. Lähinnä vertailin märän ja kuivan heinän painoeroa...
Mitään työtä en väheksy. Kunnioitan paremminkin ihmisiä jotka tekivät ja/tai tekevät "oikeaa", fyysisesti rasittavaa työtä. Eipä kerry mitään ylimääräistä vyötärölle ;-) - ja tässäpä pääsinkin jo erään toisen aloittajan aiheeseen.
Viisaita ja tyhmiä on sekä ylioppilaissa että kansakoulun käyneissä. Korkea koulutus ei ole minun kriteerini kenenkään suhteen; se todellinen ihminen usein löytyy vasta kun vähän niinsanotusti rapsuttaa pintaa.
Aloitus nyt voi olla hupialoitus tai sitten ei. Mutta vastaan tosissani, hymyillen :)
Mä olen ylioppilas ja exäni oli keskikoulun käynyt. Mä osasin paremmin yhteiskunnassa välttämättömiä blankettien täyttämisiä ja muita junailuja. Hän taas oli taitava monessa käytännön asiassa, teki töitä perheemme hyvinvoinnin eteen itseään säästämättä ja oli suloisen ymmärtäväinen lasten epäonnistuessa jossain - minä olin vaativaisempi. Minä suunnittelin tulevaisuutta, aina oli joku visio mulla. Hän eli tässä hetkessä mieluiten. Niinkuin tanssi matka kävi - "minä poljin, sinä ohjasit" vai olikos se toisinpäin.
Mutta ero tuli. Yksi syy eroon oli yo-lakkini. Valkolakkini hiersi suhdettamme. Minä arvostin mieheni osaamisia kuten arvostan kaikkea osaamista mutta tiesin toki omatkin vahvuuteni. Ehkä valkolakki oli ollut yksi meriitti minulla, jonka vuoksi hän minut valitsi ja jota ei sitten kestänytkään vaimollaan. Ei kivaa eikä reilua minun kannaltani eikä mielestäni.
Valkolakin käyttäminen vappuna tuo yhteenkuuluvuuden tunteen. On sellainen me-henki saman vuoden ylioppilaiden kanssa varsinkin, jotka samanlaisen yo-kokeen tekivät. Se oli kaikki aineet muutaman päivän aikana ja kerrasta poikki - ei silloin korottaa saanut, jos läpi meni, eikä jakaa moneen erään.
Onko aloittajallakin niin, että neidin valkolakki hurmasi, mutta nyt valkolakki akalla ärsyttää?
Heikkoko itsetunto sulla?
Se vähän riippuu, tuo koulutusasia. Minulle tarjottiin ulkomailta työpaikkaa, jonka ilmoituksessa Hesarissa edellytettiin hyvää englannin taitoa, korkeakoulututkintoa ym. Itse en ole järin paljon koulutettu, mutta osaamista ja kokemusta tuolta alalta löytyy. Enhän minä ulkomaille rahan takia lähtenyt.
Niinhän se on. Kouluun mennään oppimaan. Ei sen kummempaa eikä hienompaa.Mutta oppia voi samat asiat muuallakin. Työssä, oppisopimuskoulutuksella... Kieliä oppii lomailemallakin. Työstä se käy opiskelukin ja sen jälkeen pitää vielä opetella soveltamaan käytännön tekemiseen osaamisensa.
Aloituksessa ja kommenteissa raha, raha ja raha on se, jolla heikkoa itsetuntoa kohotetaan. Noloa.
Eivät kaikki tähtää mahdollisimman suuriin tuloihin, eivät opiskele enemmän rahaa saadakseen. Mielenkiintoinen työ ja opiskeleminen itsessäänkin ovat syitä viitsimiseen.
Sitäpaitsi ei mitenkään harvinaista, että akateemisille naisille maksetaan pienempiä palkkoja kuin duunarimiehille.
kuin duunarimiehille
Minä en iäkkäänä enää ymmärrä ihmisiä joille raha on tärkeintä. En ole järin kovapalkkainen, mutta palkkani riittää hyvin. Sääästöjäkin kun minulla on, ja ihan hyvä eläke tiedossa, eivät ylityöt enää kiinnosta. Pakkohan niitä on toisinaan tehdä, jotta muiden työt sujuvat,
Ei rahalla olekaan mitään merkitystä niin kauan kuin sitä on. Jos sitä on liian vähän jokapäiväisiin tarpeisiin (vuokra, sähkö, ruoka, vaatteet tms.), siitä tulee maailman tärkein asia.
Monet tämänikäiset ovat eläneet hyvin köyhän lapsuuden, mikä saattaa näkyä koko aikuiselämän niin, että turvallisuutta etsitään nimenomaan rahasta ja omaisuudesta. Ymmärrän hyvin tällaisia ihmisiä, vaikka itse en niin ajattelekaan. Se johtuu siitä, että minun perusturvani ei järkkynyt, vaikka köyhiä oltiinkin. Ruokaa ja lämmintä riitti kuitenkin aina.
Minulla oli lakki päässä lakkiaisten jälkeen yhden ainoan kerran, sen jälkeen se on saanut pölyttyä kaapissa. Se muuten ei ole yhtään kellastunut, johtuisiko materiaalista vai siitä, että sitä ei ole "ulkoilutettu"?
Pelkällä lakilla ei tee mitään, varsinkaan nykyaikana, kun suurin osa ikäluokasta käy vähintään lukion. Minulla ei riittänyt kärsivällisyys korkeakouluopintoihin, vaan jätin lukuni kesken kolmen lukukauden jälkeen. Olen opiskellut aikuisena muutamaan otteeseen niin, että olen päässyt haluamiini tehtäviin.
Vaatimattomista oloista minäkin olen lähtöisin. Vasta isäni kuoltua papereitaan katsellessani huomasin kuinka pienellä budjetilla vanhempani elelivät. Itse olen sikälikin onnekas että töitä minulla riittää niin pitkään kuin haluan tehdä tai terveyttä riittää.
Ammis-Teku-Armeija ja siten työelämään. Ensi syksynä vähennän työaikaani, ja näillä näkymin viimeistää -17 eläkkeelle.
Olen ylioppilaslakin kerran saanut. Avioon mennessä mies oli kansakoulun käynyt, alemmuus kompleksin omaava, estojakin oli riittämiin. Lakkini hävisi jotenkin huomaamattani vaatekaapista. Kovan etsimisen jälkeen sitä ei löytynyt, kysyin mieheltä, kovan patistamisen jälkeen hän sanoi ettei hänen huushollissa lakkia tarvita, siksi poltti lakin.
Kateusko häntä ja hänen ydinperhettään vaivasi. Olisi minun siinä vaiheessa pitänyt laittaa lusikat jakoon, koska olin hyvän ammattitutkinnon suorittanut, eikä jäädä vetämään perässä ainaisen kompleksin vaivaamaa siippaa..Luoja sitten järjesti minulle vapauden ja olen nyt tyytyväinen elämääni.
Jopa ovat pikkusieluja. Nykyäähän ns. opistoinssikin ovat ylioppilaita, joten ainakin täällä ei ylioppilaat toimihenkilöt alkavat olla harvinaisia.
Ex eukkoni on maisteri, ja tyhmä kuin saapas. Minunkin pitää sanoa että onneksi pääsin siitä akasta eroon. Kalliksi se tosin tuli.
Minulle haetaan nyt seuraajaa, ja siihen ei riitä vaikka olisi tohtori. Tämän alan kokemusta ja osaamista pitää olla.
Pari läheistäni on hyvin ivallisena käyttänyt sanaa "ylioppilas" puhuessaan minulle joka en ole heidän mielestään omannut ns sydämen sivistystä tarpeeksi tai ollut tyhmä tai saaneeni ansaitsemattomasti koulutusta jota heillä ei ole. En ole itse usein muistanutkaan että olen lukion käynyt. Ja lukioon se sitten vain jäikin, olin vain pelkkä ylioppilas enkä mielestäni korostanut sitä. Nuorempana ymmärsin näitä ivailuja. Mutta kun juuri hiljan sain vielä kuulla samanlaisen ivailun läheiseltä ihmiseltä, se satutti kovin pahasti
Ylioppilastutkinto on nykyään vain väliporras opiskeluissa eteenpäin. Eipä ole paljonkaan hyötyä työelämässä jos ei ole jatkokoulutusta, muuten kaikki oppi ja sivistys on ihan hyvästä.
Aika junttia on halveerata toisten oppisaavutuksia.
Vaikka tienasin nelin-verroin sen, mitä joku kaveri Kunnan-Sihteerinä tai
Kirjasto-Amanuenssina, minua otti päähän kun en ollut yli-oppilas.
Häpesin suunnattomasti ymmärtäessäni ala-arvoisuuteni, tili-otteestani huolimatta.
Vaikka sekin oli musta-valkoinen.
Minua hävettää vieläkin, kun luen palstan kansa-koululaisia.
Olenhan sentään Keski-Koulun käynnyt.
Ja siksi paljon fiksunpi aloituksien tekijä.
H.
Ollaan vielä muinaisjäänteitä. Kotimaisissa elokuvissa oli ylioppilaslakki heinäpellollakin päässä.
Meillä on koko perhe ylioppilaita paitsi poikamme, hän todellakin tienaa parhaiten
Älä stressaa, vappuun on vielä neljä kuukautta...
Vähän laajemmin.
Aikanaan lukion käyminen harvinasta ja sen avulla pääsi hankkiutumaan palkkatöihin. Kävi päälle jonkin opettajaseminaarin ja kuului kunnan hyvinvoivaan porvaristoon. Renkipoika lapioi pashaa palkkanaan kuivattu särki ja voin tekemisestä ylijäänyt kurri. Ylioppilas sai rahaa ja kulki puku päällä vapaa-ajallaan kylillä, kun renkipoika oli pellolla,
Nykyisin tosiaan toisin. Akateemien työttömyys suuri ongelma. Paljon ihmisiä, jotka käyneet yliopiston, tekevät jotain pätkätöitä, asuvat vuokralla ja ovat siis aidosti valkokaulusköyhällistöä. Paperimies, joka käynyt amiksen, ajelee volvolla ja asuu ok- talossa ja ovat niin sosiaalidemokraatteja kuin olla ja voi.
Siinä suhteessa homma muuttunut tasa-arvoiseksi, mitään duunia ei saa, ilman koulutusta ja diploomia. Ennen rippikoulusta töihin varman eläkkeen kiilto silmissä, nyt opiskellaan kolmikymppisiksi, eikä hajuakaan, saako eläissään vakiduunia tai pääseekö ikinä loispummiksi.
Aikanaan olin tukehtua nauruun, sukulaisen poika oli valmistunut amiksesta timpuriksi ja kotona oli sitten kehystetty valokuva kundista, puku päällä, päässä vihreä kirvesmiehen hattu ja ruusupuska kädessä. Tais olla ensimmäinen "kouluja käynyt" tyyppi siinä perheessä. No, ei se kundi eläissään ole timpurina ollut, se ajaa maitoautoa. Eikä sitä valokuvaakaan ole kirjahyllyssä.
Jos joku haluaa pitää vappuhattuaan, ei sen pitäisi ketään haitata. Ja se pitää huomioida, vieläkin jossain Tähtitornin mäellä näkee eläkeläisiä ylpeänä keltainen yo-lätsä päässä. Kyllä heitä pitää kunnioittaa, aikanaan kansakunnan sivistyneistöä ja olleet merkittävä asia yhteiskunnalle. Ajat siis muuttuneet, nykyisin joku lukio periaatteessa lasketaan peruskoulutukseksi, jonka jälkeen vasta lähdetään opiskelemaan. Amiksesta voi päästä töihin, mutta käytännössä alalla kuin alalla pitää jatkossa kuitenkin opiskella lisää.
=DW=
Timpurit, putkimiehet ja sähkömiehet ovat hyvin palkattuja. Samoin paperimiehet ym.
Jos kaikki haluaa homehtua kirjoituspöydän ääreen jää käytännön työt tekemättä. Näitä ja monia muita ammattimiehiä ja naisia ei pysty korvaamaan.
Miten tuonkin ottaa.
Palkka voi olla hyvä. Vaan pitää olla niitä töitäkin. Kun suomessa alettiin ajamaan paperitehtaita alas, jo alkoi märinä paperimiehiltä. Ne ei olleet tajunneet, että paperimiehet ei ole perinnevirassa hyväpalkkaisessa amistyössä, vaan voivat joutua työttömiksi. Papreimiehillä sellanen ongelma, papperitehtaita maassa rajattu määrä. Aina kun yksi lopetetaan, pääsee takuuvarmasti työttömäksi ja alan vaihtoon.
Puu suunnilleen ainoa luonnonvara suomessa. Aikanaan merkittävä tekijä sotavelkojenkin maksussa ja kaikin puolin muutenkin merkittävä yhteiskunnallinen tekijä. Tosiasia, menekki laskee lähialueilla ja lisääntyy ns. kehittyvissä maissa. "Yllättäen" tuli tilanne, suomessa liikaa tuotantoa, koska markkinat sen verran kaukana, että logistiikankaan takia ei ole järkeä viedä puutuotteita, etenkin paperia toiselle puolelle maapalloa.
Markkinatalous, siitä kyse. Nyt paperimiehillä ei ole mitään monopolia, net kilpailee työpaikoista kehittyvien maiden paperimiesten kanssa. Töitä olisi maailmalla, mutta ei päivärahoja suomesta nosteleva paperimies lähde työnhakuun kiinaan, muutaman riisikilon kuukausipalkalla. Mennyttä kloriaa koko ala tätänykyä. Se hyvä puoli, maassa paljon myynnissä hyviä ok-taloja ja vähän ajettuja volvoja, paperimiesten ansiosidonnaiset kun alkavat olemaan jo käytetyt ja omaisuutta realisoidaan nyky tilanteen mukaisiksi.
Raksa puoli aina ollut herkkä suhdanteille. Joskus töitä, joskus ei. Palkat olleet korkeat. Ei ole enää. Suomitimpuri kun kilpailee työpaikoista kotimaankin työkohteissa kaikkien maapallon muitten timpureitten kanssa. Tässä parissa kymmenessä vuodessa nykyinen rivarimme täysin ja perusteellisesti läpi remontoitu. Suomalaisia duunareita ei ole näkynyt kai ollenkaan, eesti, venäjä, englanti, ne työkielinä suomen rakennuksilla. meni timpureilla siis hyvinkin, nyt paljon ok- taloja ja vähän ajettuja mersuja markkinoilla, suomalaisten timpureitten ansiosidonnaiset alkaa loppumaan ja menot pitää suhteuttaa tuloihin.
Ajattelumallisi perustuu sotien jälkeisten vuosien aikaan, siitä kuule melkoisen monta vuosikymmentä.
=DW=
Mieheni oli sähkömies ennen sairastumistaan. Urakoi isoja rakennuksia ja teollisuushalleja, ei ollut rahasta puutetta. Nyt jouduin kutsumaan sähkömiehen pieneen hommaan, meni vajaa tunti, lasku oli toistasataa euroa. Jos taloudessa on sähkö, putki tai kirvesmiehen koulutuksen saanut tulee valmista jälkeä. Minä arvostan hyvää ammattimiestä, vaikka ajatteluni olisi kuinka vanhakantaista. Onneksi ulkomaalaiset ammattimiehet ovat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Meillä päin on nämä hommat kotimaisten työntekijöiden hallussa.
Hallussa ja hallussa.
Suomalaiset raksamiehet oikeasti ongelmissa ylihinnoitellun työnsä kanssa. Koskee kyllä koko maata. Näissä asioissa sekin seikka, firmat voivat olla suomalaisia, tai suomalaisilta kuulostavia, mutta duunarit valitaan kyllä ihan markkinatalouden ehdoilla. Sitä saa edullisemmin ulkomailta. Nyt lama, kilpailu kiristyy rakennusalalla.
Sama ilmiö menossa monilla aloilla. Bussikuskit somaleja, taksarit kiinalaisia, pitsanpaistajat mitä lie, kepapinkokkailijat turkkilaisia, raksamiehet siis ex-itäeurooppalaisia, ja hoitsupuoli alkaa olemaan thaimaalaisten hallussa, samaten marjanpoiminta. Sitä, mitä suomalaiset oikeasti ite tekevät, se alkaa olemaan mysteeri.
Yks juttu pakko mainita. Mulla ei ikinä ole ollut itään valittamista ulkomaalaistaustaisten ihmisten töistä. Ne tekee jotenkin ennepi pieteetillä ja arvostavat työntekemistäkin jo itsessään. Tottuneet hankkimaan elantoaan työtekemisellä, ei päivärahoilla tai sosiaalitukiaisilla. Jljessä ei ole mitään valittamista ollut ikinä bussit on kulkeneet, pitsat hyviä, remonttijälki erinomaista, mainitaan nyt ilmeisimmin egyptiläistaustainen silmälääkäri, joka kerrankin teki kiin tarkan silmälasireseptin, että näin hyviä laseja ei ole ollut ikinä.
Vaan suomipoia. Se laskee keskituntiansioitaan urakkapalkalla, huitoo menemään ja juoksee seuraavaan kohteeseen, tienatakseen enemmän, että on sitten mahdollisimman korkeat ansiosidonnaiset, kun taas joutuu työttömäksi. Perus idea on, sutta ja sekundaa vuorotahtia ja äkkiä firma nurin sitten lomailemaan johonkin halpaan maahan.
Siis aikuisen oikeasti. Kun meillä näitä remontteja ollut, tekijät ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia. Samaan aikaan tiedän usean suomalaisen timpurin asustelevan ulkomaill, ns halvoissa maissa, mistä nämä täällä töitä tekevät tulevat, nostaen samalla korkeampiä päivärahoja, kuin täällä oikeasti työt tekvät ihmiset. Ja sitten ihmetellään työttömyyyttä ja valtion velkaa ja ties mitä asioita. Joutaa niitä ihmettelemäänkin, kun suomalaiset viitsi itse mitään töitä tehdä.
Ai niin sähkäri. Oliko luvat kunnossa ja saitko kuitin?
=DW=
Mjaa... remontoinut tässä kämpässä sekä keittiön että kylppärin (valmistui just äsken), kaikki duunarit syntyperäisiä suomalaisia ja työn jälki moitteettoman hyvää.
Taloyhtiö remppasi tässä taannoin parvekkeet ja ikkunat, joka jätkä puhui eesti keel, pomo suomea, työ ei mennyt huomautuksitta läpi ...
Liikkeen kautta tilasin sähkömiehen, laittoivat laskun, kai se kuitista käy.
Jos noin ajattelee kuin sinä niin osittain voi olla perääkin. Mutta on meillä vielä hyviä ammattimiehiä ja naisia ihan suomessa syntyneitä.
Ammattimiehiä pyydetään paljon ylitöihin ja maksetaan pimeästi, tiedän sen.
Meilläkin puhelin soi jatkuvasti kun miestä pyydettiin laittamaan sähköjä milloin mihinkin työn ulkopuolella. Hän sanoi kaikille että pyydä vaikka P-askaa luomaan niin voin tulla, mutta sähkötöihin en lähde työajan ulkopuolella. Eikä mennyt.
Valko lakit on kai monella ollut ei ole sitä kysynyt.
Nykyinen on lääkäri.
Kyllä kait sitä tienaa viis kertaa enemmän jos vaimo on työtön. :))
Mulla on lakki lutusella ei, mutta se tietää niin monesta asiasta paljon enemmän kuin minä ja matikkassa päihittää mun mennentullen, ainoostaan kielissä mä oon parempi. Arvostan ihmisiä jotka osaa tehdä jotain lakin kaa tai sitten ei. "Yks hailee" kuten lutu sanos.
Unohdin sanoa että tienestit ei nosta kenenkään arvoa mun taulukossa oli sitten profe tai peltiseppä.
Kyllä raha on tärkeeä, varsinkin silloin jos sitä ei ole:)
Ikuisuuskysymys.
Ja taulukoitakin voi olla. Aina joskus törmää ihmisiin, jotka ihme kyllä oikeasti mittaavat kaikki arvot rahassa. Kommunikaatio välillä kokolailla mahdotonta. Se tossa rahan arvostuksessa ihmetyttää, ne ei osaa ajatella kai asioita muuten.
Sinällään eniten ihmetyttää, ne on hyvin kiinnostuneita nimenoamaan sitten siitä maallisesta hyvästä, mitä ne rahalla voi hankkia itselleen. Olkoon sitten moottoripyöriä, asuntoja, lomamatkoja jne. Niillä menee älytön osa elämästä rahan perässä juoksemiseen, että saavt sitten ikäänkuin lyhytaikaisen orgasmin ostettua rahoillaan.
Olen tässä kai kymmenen vuotta riidellyt kahelin potunviljelijän kanssa. Erittäin useasti, käytännössä aina, alkaa kaiskaus siitä, että ne on kerjäämässä, vaatimassa, uhkailemassa, periaatteessa kiristämässä multa jotain itelleen. Ikuinen sotatila. Olen useat kerrat koittanut selittää niille, että kun toisen tontille saa rakentaa tms. Mutta vastaus on aina sama "meille helppo ja pottu kasvaa hyvin". Tämä tyyppi kai törkeimmästä päästä, mutta se tosiaan käyttää älyttömästi energiaa kyseenalaisiin pisneksiinsä ja ikäväkseni se suuri liikemies on kohdistanut hyökkäyksensä minuun. Kaikki ole oikein hyvin, ennenkuin rajanaapuri muuttui. Viimeisimmät kiistat on rajapyykeistä, se on jotenkin hävittänyt ne jonnekin ja koko ajan tunkemassa mun pihalle pottukoneineen ja suoraa valehtelee asioista. Omituista sinällään, maamittarilla kyllä koordinaatit ja kartat, mutta pitkällistenkään taisteluiden jälkeen, kundi kieltäytyy kutsumasta sitä laittelemaan niitä paikoilleen, se kun maksaa sille rahaa.
Sitä en tiedä, mitä se loppujen lopuksi tuostakin hommasta on hyötynyt, ehkä satasia. Mutta ei se sitä kiinnosta, se on huumaantunut liikevaihdostaan jne. Jäänyt epäselväksi, mitä muuta se ajattelee, ei mukana politiikassa, ei urheile, ei harrasta mitään, se vaan tekee "pisneksiään", riitelemäällä kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa ja istumalla käräjillä joka asiasta. Rahaa illä ehkä on. Sitä ihmetelly, jo loispummieläkeläinen. Siis omistaa firmaansa, hallituksen puheenjohtajakin, mutta sen tulotaso on noussut, koska se on eläkkeellä ja se tienaa siis enemmän kuin ennen eläkkeelle jäämistään :DDD
Tarkoitan nyt sitä, mitä hittoa se tekee rhoillaan sitten kun se kuolee. Kundi tullaan muistamaan Hikiän wittumaisimpana potunviljelijänä, pari kakaraa jää, jotka todennäköisesti jatkavat aikansa, sitten tekevät lisää pisneksiä ja menevät konkurssiin, kaks muijaa jo lähtenyt jne. Siis mitä hittoa se kouhottaa. ei ruumisarkkuun mahdu kuin rajallinen määrä euroja, eikä kuolleet tee rahalla yhtään mitään.
Jotain tollasta miettinyt, kun koittanut istuskella mökin portailla kuuntelemssa linnunlaulua John Deere merkkisten traktoreitten mylviessä silminkantamattomiin ulottuvilla mustilla pottupelloilla yötä päivää. Mun mielestä paljon mielekkäämpää kuunnella linnunlaulua nyt, kuolleena sitä ei enää kuule.
=DW=
Peruna kasvaa ilman valkolakkiakin
mää oon käyny vaan peruskoulun
mutta onneks se mies on ylioppilas
ja tytärkin on ylioppilas olosuhteiden pakosta
saan kahden valkolakkisen kanssa kulkee vappuna
mutta samassa veneessä ollaan oltu kaikki
välillä tienattu hyvin
välillä huonosti
no nyt mies tienaa paremmin kun on töissä
tänne kotiin kun ei kovin kummosia summia makseta
mutta mitäs tosta
mää oon nähny kaikki
mulla on kaikki mitä tarviin ja vähän liikaakin
yrittäny tässä jo monta vuotta päästä eroon
turhasta krääsästä.
Aavistan aloituksessas hieman alemmuudentunnetta. Ei rahalla voi paikata huonoa itsetuntoa ja ei kaikkien tarvitse välttämättä olla edes ylioppilaita. Olen ylioppilas ja ei minusta ainakaan haittaa ole ollut, jos on tullut aikoinaan hankittua kolme ylimääräistä vuotta yleissivistävää koulutusta. Siitä on etua, että voi lukea laajamittaisesti kirjallisuutta, ymmärtää sivistysanoja, joita runsaasti viljellään suomen kielessä, kielitaidosta on ollut ainakin itselleni paljon hyötyä. Myös tieteiskirjallaisuutta ymmärtää paljon paremmin lukion käyneenä.
En minä ole kertaakaan tuon lakkiaisjuhlan jälkeen yolakkia päähäni laittanut. Se ei vain ole minun tapani viettää vappua. Aika vähän niitä käytetään vappuna pienessä maalaiskaupungissa.
Et nyt ole ihan tässä maailmassa. Kyllä muutkin kuin ylioppilaat pystyvät ymmärtämään laajamittaisesti kirjallisuutta, osaavat sivistyssanoja, kielitaidon voi hankkia kuka vain opiskelemalla.
Tunnen ylioppilaita jotka eivät ole lukeneet montakaan kirjaa eläessään. Läpäisivät tutkinnon joten silloin ovat lukeneet ainakin läksynsä :)
Itse olen ollut kova lukemaan koko elämäni, enkä todellakaan lue mitään roskakirjoja. Olen kaupallisen koulutuksen saanut keskikoulupohjalta. Myöhemmin opiskelin ensin lähihoitajaksi sitten sairaanhoitajaksi.
70-luvulla ylioppilaat pääsivät suoraan jopa vakituisiin virkoihin: pankkiin. toimistoihin ja opettajien pitkäaikaissijaisiksi. Tunnen erään eläkkeellä olevan rouvan, joka teki leipätyönsä opettajana vain yo-pohjalta. Tosin palkka lienee ollut alhaisepi kuin pätevillä kollegoilla.
Tänään yo-tutkinnolla ei ole mitään ammatillista merkitystä. Tänään on akateemisesti koulutettuja ilman koulutustaan vastaavaa työtä.
Ylioppilas on nykyajan peruskoululainen, eli käytännössä ammattitaidoton. Vain sillä koulutuksella joka antaa jonkun pätevyyden johonkin tehtävään tai toimeen on enää merkitystä.
Luin ketjun ja tulihan se sieltä. Nykyään ylioppilastutkinto on perustutkinto ei yhtää mitään muuta, Jo palaan aloitukseen vaomo on ylioppilas ja mies tienaa viisi kertaa enempi. Tuohan on selvää pässinlihaa. Vaimo kävelee hattuineen vappuna muutoin hän vääntää soppakauhaa esiliina edessä hellan vierellä.
Kuten jo ylempänä mainittiin, meitä 70-luvun ylioppilaita haettiin jopa kotoa asti, kesätyöpaikkoihin aina sai hautessaan jäädä.
Joten silloin, ei enää, ylioppilaat pääsivät hyvinpalkattuihin töihin.
Nythän tosiaankaan yo. on vain entinen peruskoulun läpikäynyt.
Aloitus saa taas olla, mitä on.
Niin ennen ajettiin hevosilla ja nykyään pääsääntöisesti autoilla.
Niin, millä huomenna?
Tänään eikä huomenna pääse hyviin tienesteihin ilman ammattitutkintoa se on ainakin varma. Tietenkin oma firma voi rikastuttaa, mutta vieraalle on paljon hakijoita ja parhaat valitaan.
Filippiineiltä on tulossa meille sairaanhoitajia. Olin kuulevinani, että siellä on yli 10 000 työtöntä sairaanhoitajaa.
Täytyy olla ahkera ja rohkea, lähteäkseen ihan uppo-outoon ympäristöön.
Kotiin jäi haastatellulla perhe, johon mahtuu isovanhemmatkin. Rouva lähtee ansaitsemaan, jotta toisen sisaren ansioilla aloitettu, yhteinen talo saataisiin valmiiksi.
Niin ymmärsin, vaikka tämä nyt hieman poikkeaakin alun aiheesta.
Ainakin muutama vuosi sitten ammattiataitoinen putkimies tienasi paljon enemmän kuin joku akateemisen loppututkinnon suorittanut maisteri, toimittaja ...
Ei suuri raha aina ole kolutuksesta riippuvainen, mutta monelle rahaa tärkeämpi on jokin, siis olla jotain, rumasti sanottuna "herraspaskaan polkaiseminen".
No, tietysti, pitäähän sen vaimon vähän elvistellä, kun on ylioppilas.
Mie kun kehun sitä siitä, niin illalla lakanat pöllyää. Erityisen tarkka
se on siitä, että hänellä on hyvä kielitaito ja minulla tankero englanti.
Vaimo osaa saksaa ja ranskaa ja ruotsia. Mie taas osaan englanniksi
sanoa, että mani mani...
Sinun ylpeys on sitten se mieskunto. No pääasia että saat vaikka kehumalla ylioppilasta.
Aatella......mahtavaa.....