Geneetinen muisti

Geeneillä muistelija

Villieläimillä on paljon lajityypillisiä toimintoja, joiden taitamista ei voi selittää oppimisen kautta hankituiksi. Vaikkapa pienellä saarella yksin asuva, samana vuonna syntynyt poikajänis osaa harhauttaa jäljittäjäänsä tekemällä paluuperiä ja asettumalla niiden varteen makuulle. Samoin poikueestaan yksi eloon jäänyt ja yksin asuva nuori metso osaa neuvomatta mennä talvipakkasella lumen alle kieppiin. Näitä esimerkkejähän riittää.

Kun näitä ilman opetusta toteutuvia toimintoja on eläimillä paljonkin olemassa, niin silloinhan niiden taitaminen täytyy perustua geneettiseen muistiin. Eläimen geeniperimään siis täytyy olla taltioituneena aiempien sukupolvien kehittämiä oivalluksia siitä, miten missäkin tilanteessa on edullisinta käyttäytyä ja tämä taito sitten aktivoituu ilman mitään kokeilua tai pohdintaa tilannekohtaisesti.

No, tästä tulee mieleen, että täytyyhän samanlainen toiminto sisältyä myöskin ihmisen elintoimintoihin. Onhan ihmisen DNA:n koostumus hyvin lähellä monia eläinlajeja. Ihmisen kohdalla vain geneettisen muistin olemassaoloa on lähes mahdoton todistaa, sillä tuskin juuri kukaan ihminen varttuu ilman kontaktia lajitovereihinsa, ja silloin lapsen osoittamien taitojen voidaan olevan muilta ihmisiltä opittuja tai heidän opettamiaan.

Mutta onkohan tätä tutkittu, missä määrin joku aiempien sukupolvien kehittämä erityisosaaminen voi periytyä tai helpottaa ihmisjälkeläisen taitoa kunnostautua samoissa poikkeavissa taidoissa ilman, että he ovat olleet kontaktissa näihin tai muihin kyseisen alan osaajiin?

Ryhtyessäni aikoinaan aikuisiällä ja kansakoulupohjalta vieraita kieliä opiskelemaan, ihmettelin omalla kohdallani sitä, että ruotsi tuntui niistä, vastoin muiden käsitystä, kaikkein helpoimmalta. Ja ruotsin kielen taitajiahan meidän suomalaisten suvuista löytyy monenkin kohdalla jo muutaman sukupolven takaa. Niin myös omasta sukutaustastani.

3

196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Linjaviat

      Geeneillä lienee vaikutusta käyttäytymiseen. Enempää en uskalla korostaa.
      Sukututkimusta myös DNA-testein tehneenä kyselenkin yhtäläisyyksiä.

      Isälinjan (Y-DNA) miesten liikkuminen on samannäköistä.
      Esiäidin kasvonpiirteitä yltää kauas. Alttiudet tai vahvuudet pysyvät mtDNA:ssa.

      Luonteen tai arvostusten periytymistä onkin hankalampi todistella.
      Yllätys on vuosisatojen takaa olevan isälinjan sukulaisten mieltymykset.

      Sekoittuva autosomaali-DNA pitäisi vallita, mutta silti sukukromosomi kummittelee.

      • Geeneillä muistelija

        Ihmisillähän esiintyy jossakin mielentilassa sellainenkin kummallisuus, kuin kielilläpuhumisen lahja. Uskovaisten keskuudessa tätä paljonkin tapahtuu. Joissakin tapauksissa tämä aiemmin taitamattoman kielen puhuminen on jopa ymmärrettävää ja nykyään käytössä olevaa kieltä. Jos siis ihminen ei todistettavasti ole opetellut kyseistä kieltä, eikä ole ollut alttiina sen vaikutukselle, silloinhan sen taitaminen täytyy sisältyä hänen geneettiseen muistiinsa.

        No, tästä ilmiöstä olen kehitellyt sellaisen selitysmallin, että voisiko geneettistä muistia ja siihen sisältyvää tietoa siirtyä ihmisestä toiseen mikrobien välityksellä? Onhan esimerkiksi viruksista todettu, että niiden lisääntyminen tapahtuu loisimalla jonkun eliölajin solun lisääntymistoimintoa eli RNA:ta hyödyntäen. Silloinhan solun sisällä operoivan viruksen (tai bakteerin) geenit ovat yhteydessä isäntäeliön, vaikkapa ihmisen RNA:n ja DNA:n kanssa. Mikrobit voisivat pisaratartunnan kautta yksilöstä toiseen siirtyessään siirtää geeneihin kopioitunutta informaatiota ihmisestä toiseen. Osa tästä informaatiosta siis voisi aktivoitua vaikkapa tällaisessa poikkeavassa mielentilassa, jossa kielilläpuhumisen lahjakin ilmenee.

        Taitaa olla melko mielikuvituksellinen selitys, mutta enpä parempaakaan ole keksinyt. Ja toisaalta, jos tällainen toiminto voitaisiin todeta olevan olemassa, niin sitähän voisi hyödyntää monessa asiassa, kuten vaikkapa vieraiden kielien oppimisessa.


    • apis1

      Biologian perussääntö kuuluu, että jos ominaisuudesta edes pieni osa on geneettistä (ja yleensä on), tapahtuu geenien valikoitumista kyseisiin oloihin sopivaksi.

      Käyttäytymiset ovat myös ominaisuuksia, joten niissä on sekä geneettinen että opittu osuus, niin ihmisellä kuin muillakin lajeilla.

      Keskenään lisääntyvien yksilöiden geenistöä nimitetään geenipooliksi. Geenipoolissa on samaa tarkoittavista geeneistä useampia muotoja, alleeleja, jotka vaikuttavat erilailla. Jos olot ovat muuttumattomat pitkän aikaa, alleelien keskinäiset suhteet ovat vakioiset, ts. eri alleelien omistajat lisääntyvät KESKIMÄÄRIN yhtä paljon. Geenipoolissa ei tapahdu muutosta.

      Jos olot muuttuvat, joku alleeli on uusiin oloihin sopivampi kuin toiset. Tämän alleelin kantajat lisääntyvät hieman enemmän kuin toisten alleelien kantajat, ja geenipooli hakee uuden tasapainotilan, joka sopii uusiin oloihin.

      Joskus tapahtuu uusi mutaatio. Alleeli muuttuu toiseksi esim. avaruussäteilyn tai kemikaalin vaikutuksesta. Jos mutaatio on hyödyllinen, se lisääntyy kunnes saavuttaa niihin oloihin sopivan tasapainon. Jos se on vahingollinen, se poistuu sitä kautta, että sen kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä.

      Mutaatiot ovat satunnaisia, joten hyödyllinen mutaatio on harvinaisuus, vahingollinen tavallinen. Luonnossa valtava syntyvyys ja oloihin parhaiten sopivien yksilöiden runsaampi lisääntyminen pitävät huolen siitä, että geenipooli ei "saastu" vahingollisista alleeleista.

      Kun geenien (alleelien) valikoitumista on tapahtunut lukemattomien sukupolvien ajan, on ikäänkuin geenistö "muistaisi", mikä käyttäytyminen on edullista vallitsevissa oloissa. Vaikka geenipooli on tasapainossa, sitä eivät ole yksilön geenit. Kukin yksilö perii alleelinsa vanhemmiltaan, ja on siten jomman kumman tai molempien vanhempien kaltainen.

      Geenistön muokkautuminen on hyvin, hyvin hidas prosessi verrattuna kulttuurin omaksumiseen. Geenistö on kehittynyt muokkaamaan hermostoa yhä plastisemmaksi. Ovat syntyneet imettäväiset ja lopulta ihminen. Plastisuus tarkoittaa sitä, että vielä syntymän jälkeenkin aivot muokkautuvat hyvin erilaisiin tarpeisiin sopeutuviksi.

      Kuitenkin nykyihmisen vastasyntynyt on aivan yhtä kulttuuriton kuin luolaihmisenkin. Aivot ovat taipuvaiset oppimaan kielen, mutta minkä kielen, sen määrää yksinomaan kultuuri. Kielet ovat hiukan erilaiset. Voi olla, että geeniperimä määrää, minkä kielen oppiminen on helpompaa, minkä vaikeampaa, mutta jos tämä ilmiö on olemassa, se on pelkkä sattuma. Geenistö ei voi "muistaa", mitä kieltä esi-isät ovat puhuneet.

      "Kielilläpuhumisesta" on liikkeellä vääriä väitteitä. Ei ole koskaan tapahtunut, että henkilö olisi puhunut oikeaa kieltä, vaikka hurmoksessa oleva kuulija näin väittäisi. Pitäisi ottaa kielinäyte nauhalle ja antaa se usean asiantuntijan tutkittavaksi. Yhtään todistusvoimaista tapausta ei ole. Kielilläpuhuminen on merkityksetöntä ääntelyä, jota esiintyy erityisesti hurmoksessa.

      Koska kenenkään geenistössä ei ole mitään kieltä, vain taipumus kielen oppimiseen, ei kieltä voi myöskään mikrobiin tarttuneena siirtää ihmisestä toiseen. Muutenhan geenitekniikassa käytetään menettelyä, jossa geeni viruksen avulla siirretään solusta toiseen. Tällöin uuden isäntäsolun ei edes tarvitse olla entisen lähilajilta.

      Geenien "muisti" on siis näköharha. Pitkällä aikavälillä on valikoitunut satunnaisista mutaatioista sopivin, joten vaikuttaa kuin geenistö muistaisi.

      Hiukan "muistamista" muistuttaa epigeneettinen systeemi. Sikiönkehityksen aikana yhä useampi geeni metyloituu eli estyy toimimasta. Syntyy eri elimiä ja eri kudoksia. Varhainen munasolu on hyvin moneen suuntaan kehittyvä, mutta mitä myöhempiä kudosmuotoja syntyy, sitä rajoitetumpaa kehitys on.

      Edes identtisillä kaksosilla metyloituminen ei ole täysin identtistä. Mitä vanhemmaksi he tulevat, sitä suuremmaksi ero kasvaa.

      On havaittu, että metyloituminen voi tapahtua joskus myös sukusoluissa, jolloin se periytyy jälkeläiselle. Tällainen epigeneettinen periytyvyys on havaittu esim. 1800-luvun nälkäajan ihmisten jälkeläisillä Pohjois-Ruotsissa. Ainakin toistaiseksi näyttää, että epigeneettinen periytyvyys olisi harvinainen, eikä se sitä paitsi kestä monta sukupolvea, vaan tilanne palaa pikku hiljaa entiselleen.

      Näyttää siltä, että tällä palstalla on aika vähän kävijöitä. Minunkin kysymyseeni toisaalla on ilmaantunut vain neljä lukijaa eikä yhtään vastaajaa. Biologia ei todellakaan ole monien harrastus. Hyvää jatkoa sinulle, Geeneillä muistelija!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      91
      6390
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      25
      2614
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      32
      2170
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      63
      1847
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1651
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1437
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1357
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1341
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1279
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1233
    Aihe