Ihmisoikeusloukkauskorvaukset ajan tasalle
Perhe-elämään ja lapsen vapauteen kajoavien toimien, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot, hyvityskorvaussäännökset tulisi uudistaa. Perheiden tulisi saada lainvastaisista toimista automaattisesti hyvitys.
Ongelmien luominen on lopetettava
Viranomaislähtöinen palveluntarjonta tulee lopettaa, koska lain mukaan lasten, nuorten ja vanhempien toiveiden tulee olla palveluita ohjaava tekijä. Viranomaisen oletuksille, käsityksille ja ideologioille perustuva ongelmien luominen perheille sekä pakottaminen erilaisiksi tukitoimiksi nimettyjen palvelujen piiriin voi vaurioittaa perheitä. Lähtökohtana ei tule olla lastensuojelun kontrollointihalu tai tarve standardisoida lapsia, vaan perheiden tarpeet.
Tarvitaan pitkäjänteistä uudistusohjelmaa lähtökohtana lapsiperheiden tarpeet. Tarvitaan lastensuojeluperheiden asiantuntemusta.
Sijoitettujen lasten oikeudet turvattava
Sijaishuoltopaikkojen käyttämiä toimenpiteitä (ns. kasvatusta) ei valvo käytännössä kukaan. Käytännön ongelma on, että lastensuojelun työntekijät eivät huolehdi valvontavastuustaan ja jättävät puuttumatta jopa esille tulleisiin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin. Sijaishuoltopaikkojen valvonta tulee olla tehokasta ja perustua myös yllätyskäynteihin. Valvontavastuu tulee olla puolueettomalla taholla, joka kuulee lasta ja nuorta luottamuksellisesti säännöllisin väliajoin.
Lasten ja läheisten väliset yhteydenpitoasiat kuntoon
Lasten mielivaltainen ja huono kohtelu sekä eristäminen yhteiskunnasta ”hoidon” ja ”erityisen huolenpidon” varjolla on väkivaltaa, johon tulee puuttua. Lastensuojelulain mukaan sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen ihmisoikeus on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja läheisiinsä.
Lasten vieraannuttaminen vanhemmistaan sijaishuollossa tulee tunnistaa ja siihen tulee puuttua. Vieraannuttaminen voi vaikuttaa vaurioittavasti sekä lapseen että vanhempaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvostellut Suomea esimerkiksi ratkaisuissa R. v. Suomi 30.5.2006, K.A. v. Suomi 14.1.2003 ja H.K. v. Suomi 26.9.2006.
Nykykäytäntö, jossa viranomainen tekee yhteydenpidon rajoittamispäätöksiä, ei anna minkäänlaista todellista oikeussuojaa perheille. Valittaminen hallinto-oikeudelle näyttäytyy tehottomana ja vanhanaikaisena keinona. Lakia tulee muuttaa niin, että lapsen ja hänen läheisten välille vahvistetaan täytäntöönpanokelpoinen päätös pitää yhteyttä läheistensä kanssa. Yhteydenpidon rajoitukset sallittaisiin vain tilanteissa, jossa väkivalta tai fyysinen kaltoinkohtelu on ollut ilmeistä.
Perheiden jälleenyhdistämiset viipymättä vireille
Huostaanotto on vain väliaikainen toimi ja viranomaisten tulisi toimia aktiivisesti perheenjäsenten saattamiseksi yhteen. Perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen mukaan jokaisen sijoitetun lapsen kohtalo tulisi selvittää ja käynnistää viipymättä perheen jälleenyhdistäminen laatimalla sitä koskeva asianmukainen suunnitelma kaikissa niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.
Käytännössä huostaanotto tehdään 18 vuoteen saakka. Vallalla oleva keskustelu pysyvästä huostaanotosta tulee lopettaa, koska se on ihmisoikeussopimusten vastaista. Tällaiset pyrkimykset pysyvään huostaanottoon palvelevat sijaishuollon liiketaloudellisia tavoitteita. Lapsemme eivät ole kauppatavaraa. Lait ja ihmisoikeussopimukset velvoittavat lapsen ja tämän vanhempien tukemiseen. Suomen tulisi siis siirtyä noudattamaan sitä valtiona sitovia kansainvälisiä velvoitteita.
Tarvitaan perusteellista ja jatkuvaa lastensuojelun työntekijöiden koulutusta ja virkavastuusäännösten uudistamista.
Perhe-elämään ja lapsen vapauteen kajoavien toimien, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot, hyvityskorvaussäännökset tulisi uudistaa. Perheiden tulisi saada lainvastaisista toimista automaattisesti hyvitys.
Ongelmien luominen on lopetettava
Viranomaislähtöinen palveluntarjonta tulee lopettaa, koska lain mukaan lasten, nuorten ja vanhempien toiveiden tulee olla palveluita ohjaava tekijä. Viranomaisen oletuksille, käsityksille ja ideologioille perustuva ongelmien luominen perheille sekä pakottaminen erilaisiksi tukitoimiksi nimettyjen palvelujen piiriin voi vaurioittaa perheitä. Lähtökohtana ei tule olla lastensuojelun kontrollointihalu tai tarve standardisoida lapsia, vaan perheiden tarpeet.
Tarvitaan pitkäjänteistä uudistusohjelmaa lähtökohtana lapsiperheiden tarpeet. Tarvitaan lastensuojeluperheiden asiantuntemusta.
Sijoitettujen lasten oikeudet turvattava
Sijaishuoltopaikkojen käyttämiä toimenpiteitä (ns. kasvatusta) ei valvo käytännössä kukaan. Käytännön ongelma on, että lastensuojelun työntekijät eivät huolehdi valvontavastuustaan ja jättävät puuttumatta jopa esille tulleisiin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin. Sijaishuoltopaikkojen valvonta tulee olla tehokasta ja perustua myös yllätyskäynteihin. Valvontavastuu tulee olla puolueettomalla taholla, joka kuulee lasta ja nuorta luottamuksellisesti säännöllisin väliajoin.
Lasten ja läheisten väliset yhteydenpitoasiat kuntoon
Lasten mielivaltainen ja huono kohtelu sekä eristäminen yhteiskunnasta ”hoidon” ja ”erityisen huolenpidon” varjolla on väkivaltaa, johon tulee puuttua. Lastensuojelulain mukaan sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen ihmisoikeus on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja läheisiinsä.
Lasten vieraannuttaminen vanhemmistaan sijaishuollossa tulee tunnistaa ja siihen tulee puuttua. Vieraannuttaminen voi vaikuttaa vaurioittavasti sekä lapseen että vanhempaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvostellut Suomea esimerkiksi ratkaisuissa R. v. Suomi 30.5.2006, K.A. v. Suomi 14.1.2003 ja H.K. v. Suomi 26.9.2006.
Nykykäytäntö, jossa viranomainen tekee yhteydenpidon rajoittamispäätöksiä, ei anna minkäänlaista todellista oikeussuojaa perheille. Valittaminen hallinto-oikeudelle näyttäytyy tehottomana ja vanhanaikaisena keinona. Lakia tulee muuttaa niin, että lapsen ja hänen läheisten välille vahvistetaan täytäntöönpanokelpoinen päätös pitää yhteyttä läheistensä kanssa. Yhteydenpidon rajoitukset sallittaisiin vain tilanteissa, jossa väkivalta tai fyysinen kaltoinkohtelu on ollut ilmeistä.
Perheiden jälleenyhdistämiset viipymättä vireille
Huostaanotto on vain väliaikainen toimi ja viranomaisten tulisi toimia aktiivisesti perheenjäsenten saattamiseksi yhteen. Perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen mukaan jokaisen sijoitetun lapsen kohtalo tulisi selvittää ja käynnistää viipymättä perheen jälleenyhdistäminen laatimalla sitä koskeva asianmukainen suunnitelma kaikissa niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.
Käytännössä huostaanotto tehdään 18 vuoteen saakka. Vallalla oleva keskustelu pysyvästä huostaanotosta tulee lopettaa, koska se on ihmisoikeussopimusten vastaista. Tällaiset pyrkimykset pysyvään huostaanottoon palvelevat sijaishuollon liiketaloudellisia tavoitteita. Lapsemme eivät ole kauppatavaraa. Lait ja ihmisoikeussopimukset velvoittavat lapsen ja tämän vanhempien tukemiseen. Suomen tulisi siis siirtyä noudattamaan sitä valtiona sitovia kansainvälisiä velvoitteita.
Tarvitaan perusteellista ja jatkuvaa lastensuojelun työntekijöiden koulutusta ja virkavastuusäännösten uudistamista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi olla pitkän päälle hyödyllisempää kuin jatkuva peräkammari,somali, kukkahattu, persu, karaoke, yms. jauhaminen!
Joku "kotiin, auttaja" pyysi laittamaan ehdotuksia lakimuutoksista "salassa pidettävältä". Tänne kai voisi tulla niitä tekemään! Taitaa olla vaan riidanhaluinen kukkahattutäti! Niitähän siellä lieksassa riittää!