Alkoi kaikesta huolimatta, vaikka tuo styyrpuuri/paapuuri-keskustelu katosikin varsin äkkiä hölmöksi jankkaamiseksi, jotenkin kiehtoa mieltä kysymys siitä, miten johdonmukaisesti ja millaisella mielellä veneilyn ja merenkulun spesiaalisanastoa yleensä käytetään. Eli onko sinun veneessäsi esim:
-seinä vai laipio hyttien välissä
-lattia vai turkki tahi kansi sisätiloissa (tai ulko-oleskelutilassa, sen puoleen)
-katto vai laipio hytissä
-vasen/oikea kylki vai...
-ruori vai ratti
-keittiö vai pentteri tai kapyysi
jne...
Lisäesimerkkejä siitä, miten sinänsä samaa asiaa kutsutaan veneessä eri nimellä kuin maissa, saa tietysti esittää, nuo tulivat nyt äkkiä mieleen. Osa sanastostahan on tietysti sitten sellaista, jolle ei ole olemassakaan merkitykseltään selvää "maakrapuvastinetta". Toisaalta niistäkin sitten on kehitelty vielä "slangiversioita" ja toisaalta olen ollut huomaavinani, että jotkut "tosipurjehtijoiksi" itsensä määrittelevät suhtautuvat jotenkin paheksuen niihin. Eli ei saa puhua tikuista vaan viitoista tai räteistä vaan purjeista :))
-seinä vai laipio hyttien välissä
-lattia vai turkki tahi kansi sisätiloissa (tai ulko-oleskelutilassa, sen puoleen)
-katto vai laipio hytissä
-vasen/oikea kylki vai...
-ruori vai ratti
-keittiö vai pentteri tai kapyysi
jne...
Lisäesimerkkejä siitä, miten sinänsä samaa asiaa kutsutaan veneessä eri nimellä kuin maissa, saa tietysti esittää, nuo tulivat nyt äkkiä mieleen. Osa sanastostahan on tietysti sitten sellaista, jolle ei ole olemassakaan merkitykseltään selvää "maakrapuvastinetta". Toisaalta niistäkin sitten on kehitelty vielä "slangiversioita" ja toisaalta olen ollut huomaavinani, että jotkut "tosipurjehtijoiksi" itsensä määrittelevät suhtautuvat jotenkin paheksuen niihin. Eli ei saa puhua tikuista vaan viitoista tai räteistä vaan purjeista :))
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minun veneessäni käytetään eri sanoja sen mukaan, kenelle puhutaan. Laipiot, turkit, ruorit ja pentterit ovat ihan OK asiaan vihkiytyneiden kanssa puhuttaessa. Maakravuille pyrin puhumaan maakrapukieltä. Lähes maakrapu olen vielä itsekin: laivurikokardini tähdet ovat himmentyneet vasta alun toistakymmentä vuotta. Kokemukseni purjeilla liikkumisesta rajoittuvat muutamiin keikkoihin gastina.
Mitä ruoriin ja rattiin tulee, niin ero kai on maallikollekin selvä. Monissa moottoriveneissä (varsinkin nopeammissa) on ratti, toisissa (minullakin, edellisen omistajan jäljiltä) taas perinteisen mallinen ruori.
Eikä minua hävetä yhtään puhua styyrpuurista ja paapuurista! Miksikäs ne muuttuisivat? Vasen ja oikea EIVÄT ole veneessä yksiselitteisiä käsitteitä, mutta styyrpuuri ja paapuuri ovat. Mielipidettäni on turha yrittää muuttaa.
Mitä paremmin merenkulun slangia tuntee, sitä paremmin oppii päättelemään, mikä sana millekin kuulijakunnalle sopii.
Pikku johdatus muutamiin alan sanastoihin:
http://merisanasto.kyamk.fi/
http://www.mr.spt.fi/?page=/oikea_merenkulun_slangia.html
http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm
http://www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm
http://www.megabaud.fi/~msuorsa/pasaati/sla18lop.htm
http://www.purjehduksenopettajat.fi/sanasto.pdf
Suosittelen.
"Mitä ruoriin ja rattiin tulee, niin ero kai on maallikollekin selvä"
Tämä onkin hyvä esimerkki termien yksiselitteisyydestä. Mikäli oikein ymmärrän tarkoitat ruorilla ruoriratasta, joka on ruotsiksi ratt, josta suomenkielinen nimitys ratti. Ruori taas alunperin tarkoittaa joko peräsintä tai koko peräsinkoneistoa. Ruorirattaasta käytetty lyhennetty muoto ruori on siis sama kuin ratti, mikä on maallikollekin selvä tai sitten ei.
Lisämausteena tuohon voisi heittää sen, että peräsinkulmasta, siis peräsimen asennosta, käytetään usein myös nimitystä ruorikulma.
Jos oikein etymologiaan sukelletaan, niin peräsintähän "ruori" (rodder tms.) tietenkin alun perin tarkoittaa. Ja ruorikulma on peräsimen kulma veneen keskilinjaan nähden ruorirattaan asennosta riippumatta.
Ruorirattaasta tuskin kukaan arkikielessä jaksaa puhua. Sellainen perinteinen, puinen, tapeilla ja heloilla varustettu veneen ohjauspyörä on ainakin minun kielenkäytössäni yksinkertaisesti ruori.
Kun kaverillani on sitten liukuvassa veneessään sileäkehäinen, mustasta muovista valmistettu ohjauspyörä kuten autossa konsanaan, niin ratiksi minä sitä nimittäisin enkä ruoriksi.
No, purkkareissa on sitten niitä isokehäisiä metallisia ohjauspyöriä, joiden kehältä tapit puuttuvat. Otetta tehostamassa usein narupunos tms. Minussa ei ole tarpeeksi purjehtijaa pystyäkseni ottamaan kunnolla kantaa siihen, onko tuollainen ruori vai ratti. Ehkä minä mielestäni ruorivuoroja tein (enkä rattivuoroja) ollessani viimeksi kesäkuussa tuollaista hälläpyörää veivaamassa.
"lattia vai turkki tahi kansi sisätiloissa (tai ulko-oleskelutilassa, sen puoleen)"
Ulkona, kannella, ei ole turkkia vaan täkki...
En väitä sitä tai tätä termin oikeellisuudesta, mutta olen nimenomaisesti kuullut omassa veneessäni merenkulun ammattilaiseksi (20 vuoden kokemuksella) luettavan henkilön puhuvan turkista ja turkkilevyistä tarkoittaen avotilan "lattiaa". Toisaalta hän puhui täkistä seistessämme etukannella. Voihan olla, että hän mielsi avotilan (joka, kuten moottoriveneissä usein, on kokonaan kuomulla peitettävissä) sisätilaksi etukanteen verrattuna. Taitaa tämäkin käydä esimerkiksi siitä, että terminologia vähän vaihtelee :)
Minulle turkki on aluksen alin lattiataso, jonka alapuolella on enää pilssi. Minun veneeni takaosassa olevan (kangaskuomuttoman) avotilan alapuolella on moottoritila, joten en osaa omassa paatissani puhua avotilan turkista. Toisaalta täkkiä on vain keulassa, sivuilla ja perässä, mutta ei avotilan pohjalla.
Ellei sitten puhuta niistä täkeistä, joiden alle ryömimme förstin kanssa keulapiikissä joskus vuorokauden vaihtumisen aikoihin...
Tuo avotilan pohja on siis minulle harmaata aluetta – ei turkkia eikä täkkiä!
Ylle puettavia turkkeja emme veneessämme käytä. Kun toppatakki ei riitä, on aika tilata hiioppimies rantaan. Olisikohan tuo aika 3 viikon kuluttua?
Meillä päin eli pohjosessa puhutaan kyllä teljuista. Siis sillon kun seistään avotilan pohjalla ollaan teljujen päällä. Sama se sille onko siellä kone vai pilssi vai mikä alla. Mulla on pilssi kun on purjevene. Kannella keekoillessa ollaan kannella tai täkillä.
Ja useimmiten ollaan ihan pihalla. :-D
Minäkin vielä hieman pohdin tuota styyrpuuri-asiaa. Monet väittivät, että vasen-oikea eivät ole selkeitä ja yksiselitteisiä.
Voisiko kyseisillä henkilöillä olla tiedostamattaan vaikeuksia hahmottaa omaa sijaintiaan ympäröivän tilan ja liikkeen suhteen ? Missään nimessä en sano tätä pahalla. Kaikki meistä varmaan tuntevat henkilöitä, joita huimaa jo keittiöjakkaran ensimmäisellä askelmalla tai jotka "eksyvät" heti metsään astuttuaan. Tällöin styyrpuurin käyttö on erittäin hyväksyttävää ja perusteltua.
Keittiö vs. pentteri.
Edellinen peruste ei lienee täsmää tähän. Pentteri-termin käyttöä voivat puolustella vain perinneterminologiaa keskenään vaalivat veneilijät, ihan ok. Jos taas suu vaahdossa vaaditaan termin käyttöpakkoa kaikilta, niin kyseessä on snobismi.
Vielä yksi kysymys styyrpuuri-veneilijöille. Jos veneesi on poikittain (90° kulmassa) väylään nähden esim. luoviessa, niin kumpi niistä styyrpuurin puoleisista väylän reunoista on sinulle se kulkuväylän ulkoreuna, joka on aluksen oikealla puolella.
Jos vastasit, että tietenkin kulkusuuntaan nähden oikean puoleinen reuna, kuten kansainvälisissä säännöissä määrätään ahtailla kulkuväylillä liikkumisesta, niin silloin osaat hahmottaa myös vasemman ja oikean veneessäsi ilman paapuria ja styyrpuuria.
> Jos taas suu vaahdossa vaaditaan termin
> käyttöpakkoa kaikilta
Kuka vaatii?
Eiköhän kyse ole paremminkin siitä, että joidenkuiden korva on sairaalloisen herkkä erilaisille sisäpiirin slangisanoille. Niiden käyttöä ollaan kieltämässä kaikilta suu vaahdossa...
En kieltänyt keneltäkään mitään. Enkä myöskään vaatinut keneltäkään mitään. Lue ajattele = ymmärrä.
Ei tarvitse pudota keittiön jakkaralta huomatakseen, miksi styyrpuuria ja paapuuria käytetään. Sillä kun vältetään useaan kertaan "kulkusuuntaan nähden" ja muut vastaavat. Ilman sitä määrettä kun ei kysymykseesikään voi vastata. Ilman asiasyitä tuskin nuo nimityksetkään olisivat säilyneet elävänä kautta koko merenkulkua harrastavan maailman. Mikä muuten saa nuo sanonnat yhdistymään jotenkin erityisesti purjehdukseen, esimerkissäsikin? Kokemukseni mukaan niitä käytetään varsin tasapuolisesti kulkuvoimasta riippumatta. Ehkä nyt sentään korostetusti kilpapurjehtijoiden keskuudessa, koska säännöistä ei ilman styyraa ja paaraa kertakaikkiaan selviä. Lakitekstinkin alkuperäisversioon ne kuuluvat, vain suomennoksessa puhutaan oikeasta ja vasemmasta.
...epäilisin selittäväksi tekijäksi. Minulle on ollut koko ikäni selvää, että oikea ja vasen puoli veneessä ovat sitä perästä keulaan nähden, ilman että sitä olisi kukaan koskaan milloinkaan ääneen määritellyt; en osaa ymmärtää, miksi kukaan veneen käsittelytilanteissa muuta ajattelisikaan. Juttu voi olla erilainen isoissa laivoissa (koska laiva tuntuu "koko maailmalta", veneilyssä taas ympäristökin on koko ajan näkyvissä). Kuuntelen styyrpuuria ja paapuuria sujuvasti laituri- ja saunakeskusteluissa, mutten todellakaan tiedä, olisivatko ne minulle selviä, jos ne pitäisi veneessä oitis ymmärtää jonkun sanomana, esim. ohjauskomentona.
Esimerkissäni käytin luovimista, koska se on varmasti yleisin syy olla poikittain väylään nähden. Minulle kaikki vesillä liikkujat ovat tasavertaisia. En ole yhdessäkään kirjoituksessani harrastanut rasismia. Toimintatapoja olen kylläkin kyseenalaistanut, tasapuolisesti kirjoituksiin vastaillen.
Suomen laissa, asetuksissa, määräyksissä ja kansainvälisten sopimusten suomennoksissa käytetään metrijärjestelmää ja vasen-oikea käsitteitä. Sille en voi mitään. Minulle on luonnollista käyttää näitä samoja kuivan maan yksiköitä vesilläkin. En tarvitse/halua rinnaikkaisjärjestelmää kuvaamaan jo tuttuja asioita.
Kyllä oikea-styyr käsitteitä käytetään sekaisin muuallakin kuin Suomessa. Ainakin jenkeissä opetetaan veneilijöille lateraalimerkkejä muistisäännöllä Red-Right-Return.
Niskakarvat minulla varmasti nousee pystyyn aina kun kuulen ainoana perusteluna "näin me on aina tehty".
Herää kysymys, kun näitä keskusteluketjuja lueskelee muutaman päivän osalta, että onkohan nämä kaikki osaaottaneet todella veneilijöitä? Ja ehkäpä vielä aikuisiakin? Eikö ihmisillä ole todellakaan parempaa tekemistä kuin vaikka kinata, mitä mikin osa veneessä tarkoittaa ja kuka sitä milläkin nimellä kutsuu? Ja sitten osa porukoista menee henkilökohtaisuuksiin ym. järkevään aikuismaiseen käytökseen. Halleluja! Jos vaan joku veneilyä aloitteleva eksyy vahingossa tälle palstalle, saa kyllä mukavasta lajista todella oudon ja väärän kuvan. Eikai veneilijät ole tällaista porukkaa mitä tämän palstan lukeminen antaa ymmärtää? Miettikää vähän, hyvät ihmiset. Ja ottakaa rennosti, kyllä se uusi veneilykausi sieltä taas tulee uudestaan! Ja jos mukana on junnuja, niin ulkona on paljon kivempaa tekemistä, kuin sählätä netissä päivät pitkät veneilijää leikkien.
Styyr-Paar eipäs juupas niin kauan kuin joudun miettimään että styyr on styyringin eli ohjauksen puolella, nuo sanat eivät ole juurtuneet takaraivoon eli ne ovat snobbailua. Joku toinen omaksui minua nopeammin euroissa ajattelun, sama pätee näihin merislangeihin.
Minun veneessä on klyyssit mutta kun tottumattomia kavereita on mukana, saan viestin laakista ymmärretyksi kun pyydän heitä pujottamaan köydet sieraimen läpi !
Toisaalta kiisatonta plussaa on merivoimista tarttuneessa käytännössä että aina puhun oikealle tai vasempaan, ei oikealle-vasemmalle tai oikeaan-vasempaan . Ei tule sekaannuksia vaikka kuuluisi huonommin. Ei snobbailua.
Ja ne merestä törröttävät tikut jotka eivät ole normaaleja viittoja - niiden nimi on stonga. Joku on saattanut luulla tätä tosiskönärislangiksi - höh, menivät retkuun.