Olen aikuinen ja epäilen että minulla on add tai adhd. Lapsesta lahtien levottomuutta neuvolassa levottomuuden takia varattu aika psykiatrille, joka ei kuitenkaan nähnyt mitään poikkeavaa. Koko elämän myöhästelyä ja vaikeus keskittyä asioihin jotka ei kiinnosta. useita kouluja jäänyt kesken tämän takia. työpaikkoja menettänyt myöhästelyn takia. Pitkästyn todella nopeasti. Siivoamisen aloittaminen vaatii kovaa ponnistelua. Ennen lapsen saamista se jäi usein kokonaan tekemättä kuukausiksi. Nyt olen varannut ajan psykiatrille, jos pääsisin tutkimuksiin, mutta olen alkanut epäröidä, kun olen kuullut että lääkäri voi tehdä lastensuojeluilmoituksen jos menen sinne, koska minulla on pieni lapsi. Kuinka monella on tehty? Onko se ihan rutiini juttu että lääkäri tekee sen? En ole vaaraksi lapselleni ja pinnani on varmaan jopa keskivertoa parempi, kun olen hillinnyt ikäni levottomuuttani.
add ja lastensuojeluilmoitus
addi
4302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voit lopettaa epäilyn tänään. ADD ja ADHD ovat keksittyjä sairauksia eli niin kutsuttuja pseudosairauksia. Jos sinulla on psyykkisesti hankala olla, olet väsynyt henkisesti ja on vaikea keskittyä mihinkään, hae apua esimerkiksi joltain psykoterapeutilta. Äläkä mene retkuun ja ala pumppaamaan itseesi hermomyrkkyjä keksityn kemiallisen epätasapainon nimissä. Lastensuojeluilmoitukseen liittyen en osaa kyllä ottaa kantaa. Ei tietoa.
^^ No en oo tota tullu ajatelleeksi. Ehkä olen sitten turhan impulsiivinen hölösuuaddi, kun olen kertonut diagnoosistani avoimesti niin neuvolaan kun lapsen hoitopaikkakkin. Mutta ei oo kyllä kukaan mitään lastensuojeluilmoitusta tehnyt. Tarve lasten suojeluilmoitukseen voi syntyä ilman mitään diagnoosiakin tai olla syntymättä vaikka millä diagnooseilla. Kyse on kai siitä, mikä tuntuma jää siitä voiko lapsin hyvin vai huonosti. Itselläni ei ainakaan ollut pelkoa sellaisesta, että lapsella olisin huonot kasvuolosuhteet. Myönnettäköön, ettei meille esmes siivous ole prio ykkösenä, mutta aina lapset ruokansa saavat ja rutiinit ovat melko tiukat. Ja lapset ovat taatusti onnellisia (vaikka ovatkin saman oireyhtymän perineet). :)
Kiitos vastauksesta, ehkä sitten uskallan mennä. Luulisin, että minustakin on lapselle entistä enemmän iloa jos saan hoitoa. Eipä ole minullakaan siivous tärkeyslistan ykkösenä, mutta lapsen tulon jälkeen olen pitänyt huolen ettei ole esim. niin pölyistä että aiheuttaisi astmaa lapselle, vaikka se siivoamisen aloitus vaatii kovasti ponnisteluja.
Onko vielä muita kokemuksia aiheesta?