Lastensuojelun Keskusliitto on kunnostautunut lastensuojeluprosessien laittomuuksien ja lastensuojeluasiakkaiden olemattoman oikeusturvan salaamisessa ja käsitteillä kikkailussa. Tässä jälleen tuore esimerkki:
"Keskusliitto muistuttaa kuitenkin, että nauhoitusten laittamista sosiaaliseen mediaan tulisi harkita erityisen tarkasti lapsen näkökulma ja tulevaisuus huomioon ottaen."
Miksi Lastensuojelun Keskusliitto uskoo, että turha ja usein laiton sijoitus lapsen terveydenhuollon ja koulunkäynnin vaarantavaan valvomattomaan lastensuojelulaitokseen ei uhkaa lapsen hyvinvointia ja tulevaisuutta mutta tästä sijoituksesta julkisesti kertominen uhkaa?
LSKL jatkaa: "Lastensuojelu on myös epäonnistunut omassa tiedotustehtävässään, jos vanhemmat eivät tiedä muista keinoista olla eri mieltä lastensuojelun toimista tai toteutuneista toimenpiteistä vaan joutuvat turvautumaan videointiin ja niiden levittämiseen sosiaalisessa mediassa."
Taitavinkaan tiedotus ja käsitekikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että lastensuojelun menettelytavat eivät ole eettisesti kestäviä eivätkä oikeudenmukaisia. Käytännössä mitään muuta tapaa saada oikeusturvaa kuin videoiminen ei ole epäpätevien työntekijöiden, ala-arvoisen kirjaamisen, puuttuvien avohuollon tukien ja valitusreittien, hätäisten sijoitusten ja puolueellisten ja epäoikeudenmukaisten hallinto- oikeuskäsittelyjen takia.
Myös tässä Lastensuojelun keskusliiton blogista poimitussa Hanna Heinosen tekstissä näkyvät hyvin lastensuojelun kaksoisstandardit ja kaksinaismoralismi:
" Nuoret altistavat itsensä monenlaisille tilanteille hatkareissujen aikana. Esimerkiksi näpistelyt, varkaudet ja runsas päihteidenkäyttö on silloin yleistä. Nuoret voivat myös joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreiksi ja tiedossa on myös seksin myymistä tupakan, alkoholin, huumeiden ja yösijan saamiseksi."
Lastensuojelun Keskusliitto ei kysy miksi tuhannet lapset ja nuoret karkaavat vuosittain sijaishuoltopaikoistaan ja kokevat kadulla elämisen laitoselämää siedettävämpänä. LSKL:ää eivät tunnu huolettavan sijaishuollosta puuttuva valvonta, jatkuvat jo rutiiniksi muodostuneet laittomat lasten ja vanhempien tapaamisrajoitukset, sijoitettujen kuntoutuksen ja koulunkäynnin laiminlyönti tai perheiden lakisääteisen jälleenyhdistämisen estäminen. Lasten ja nuorten joukkokarkaamisetkin kääntyvät lasten ja nuorten syyllistämiseksi. Ne ovat vain itseaiheutettua "itsealtistusta vaaroille".
Jos nuori karkaa kotoaan, lastensuojelu tulkitsee karkaamisen huostaanottoa vaativaksi hätähuudoksi tai reaktioksi vanhempien kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin.
Jos nuori karkaa sijaishuollosta, kyseessä on lastensuojelun mielestä normaali murrosikään kuuluva kapinointi tai nuoren oma tietoinen valinta, josta nuori itse on vastuussa.
Vai "altistavat nuoret itsensä monenlaisille tilanteille" hatkareissujensa aikana!
Jos nuori joutuisi seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi karkureissulla kotoa, lastensuojelu vastuuttaisi vanhemmat välittömästi sekä karkaamisesta että hyväksikäytöstä ja huostaanotto pois kotoa olisi lähes varma.
Sijaishuollosta tapahtuneen karkureissun aikana tapahtunut hyväksikäyttö taas ei lastensuojelun mielestä ole laitoksen vastuulla eikä johda laitoksen vaihtamiseen vaan todennäköisesti nuoren rankaisemiseen , tyypillisimmin rajoittamalla hänen tapaamismahdollisuuksiaan lähiomaisiin. Laitonta laitoksen antamaa tapaamisrajoitusta perusteltaisiin todennäköisesti "kodin olosuhteista johtuvalla ja periytyvällä itsetuhokäytöksellä."
Omitusta, tarpeetonta ja täysin edesvastuutonta on lastensuojelun kynsistä karanneen nuoren lastensuojeluasiakkuuden julkinen kuuluttaminen. Sitä voi pitää suorastaan mainoksena ja kutsuna kaikille pedofiileille. Että nyt olisi tällainen koditon, nälissään, kylmissään, peloissaan ja rahattomana vaeltava saalis, joka todennäköisesti suostuu mihin vaan.
Lastensuojelun keskusliiton linjana on ollut lastensuojelun kasvojenpesu ja sijaishuollon edunvalvonta. Vasta kun koko muu yhteiskunta on havainnut lastensuojelun ongelmat, LSKL:kin alentuu ne tunnustamaan kuten hoidollisten huostaanottojen tapauksessa, aina vuosia myöhässä ja vasta pakon alla.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1375060991539
http://blogi.lskl.fi/2012/02/29/hatkalla/
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/09/28/lastensuojelu-vei-raiskatun-tyton-kovamaineiseen-koulukotiin-600-kilometrin-paahan-kotoa
"Keskusliitto muistuttaa kuitenkin, että nauhoitusten laittamista sosiaaliseen mediaan tulisi harkita erityisen tarkasti lapsen näkökulma ja tulevaisuus huomioon ottaen."
Miksi Lastensuojelun Keskusliitto uskoo, että turha ja usein laiton sijoitus lapsen terveydenhuollon ja koulunkäynnin vaarantavaan valvomattomaan lastensuojelulaitokseen ei uhkaa lapsen hyvinvointia ja tulevaisuutta mutta tästä sijoituksesta julkisesti kertominen uhkaa?
LSKL jatkaa: "Lastensuojelu on myös epäonnistunut omassa tiedotustehtävässään, jos vanhemmat eivät tiedä muista keinoista olla eri mieltä lastensuojelun toimista tai toteutuneista toimenpiteistä vaan joutuvat turvautumaan videointiin ja niiden levittämiseen sosiaalisessa mediassa."
Taitavinkaan tiedotus ja käsitekikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että lastensuojelun menettelytavat eivät ole eettisesti kestäviä eivätkä oikeudenmukaisia. Käytännössä mitään muuta tapaa saada oikeusturvaa kuin videoiminen ei ole epäpätevien työntekijöiden, ala-arvoisen kirjaamisen, puuttuvien avohuollon tukien ja valitusreittien, hätäisten sijoitusten ja puolueellisten ja epäoikeudenmukaisten hallinto- oikeuskäsittelyjen takia.
Myös tässä Lastensuojelun keskusliiton blogista poimitussa Hanna Heinosen tekstissä näkyvät hyvin lastensuojelun kaksoisstandardit ja kaksinaismoralismi:
" Nuoret altistavat itsensä monenlaisille tilanteille hatkareissujen aikana. Esimerkiksi näpistelyt, varkaudet ja runsas päihteidenkäyttö on silloin yleistä. Nuoret voivat myös joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreiksi ja tiedossa on myös seksin myymistä tupakan, alkoholin, huumeiden ja yösijan saamiseksi."
Lastensuojelun Keskusliitto ei kysy miksi tuhannet lapset ja nuoret karkaavat vuosittain sijaishuoltopaikoistaan ja kokevat kadulla elämisen laitoselämää siedettävämpänä. LSKL:ää eivät tunnu huolettavan sijaishuollosta puuttuva valvonta, jatkuvat jo rutiiniksi muodostuneet laittomat lasten ja vanhempien tapaamisrajoitukset, sijoitettujen kuntoutuksen ja koulunkäynnin laiminlyönti tai perheiden lakisääteisen jälleenyhdistämisen estäminen. Lasten ja nuorten joukkokarkaamisetkin kääntyvät lasten ja nuorten syyllistämiseksi. Ne ovat vain itseaiheutettua "itsealtistusta vaaroille".
Jos nuori karkaa kotoaan, lastensuojelu tulkitsee karkaamisen huostaanottoa vaativaksi hätähuudoksi tai reaktioksi vanhempien kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin.
Jos nuori karkaa sijaishuollosta, kyseessä on lastensuojelun mielestä normaali murrosikään kuuluva kapinointi tai nuoren oma tietoinen valinta, josta nuori itse on vastuussa.
Vai "altistavat nuoret itsensä monenlaisille tilanteille" hatkareissujensa aikana!
Jos nuori joutuisi seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi karkureissulla kotoa, lastensuojelu vastuuttaisi vanhemmat välittömästi sekä karkaamisesta että hyväksikäytöstä ja huostaanotto pois kotoa olisi lähes varma.
Sijaishuollosta tapahtuneen karkureissun aikana tapahtunut hyväksikäyttö taas ei lastensuojelun mielestä ole laitoksen vastuulla eikä johda laitoksen vaihtamiseen vaan todennäköisesti nuoren rankaisemiseen , tyypillisimmin rajoittamalla hänen tapaamismahdollisuuksiaan lähiomaisiin. Laitonta laitoksen antamaa tapaamisrajoitusta perusteltaisiin todennäköisesti "kodin olosuhteista johtuvalla ja periytyvällä itsetuhokäytöksellä."
Omitusta, tarpeetonta ja täysin edesvastuutonta on lastensuojelun kynsistä karanneen nuoren lastensuojeluasiakkuuden julkinen kuuluttaminen. Sitä voi pitää suorastaan mainoksena ja kutsuna kaikille pedofiileille. Että nyt olisi tällainen koditon, nälissään, kylmissään, peloissaan ja rahattomana vaeltava saalis, joka todennäköisesti suostuu mihin vaan.
Lastensuojelun keskusliiton linjana on ollut lastensuojelun kasvojenpesu ja sijaishuollon edunvalvonta. Vasta kun koko muu yhteiskunta on havainnut lastensuojelun ongelmat, LSKL:kin alentuu ne tunnustamaan kuten hoidollisten huostaanottojen tapauksessa, aina vuosia myöhässä ja vasta pakon alla.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1375060991539
http://blogi.lskl.fi/2012/02/29/hatkalla/
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/09/28/lastensuojelu-vei-raiskatun-tyton-kovamaineiseen-koulukotiin-600-kilometrin-paahan-kotoa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nettivideo kahdesta huostaanottoa vastustavasta lapsesta leviää Oulussa.
Yle uutiset 7.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/nettivideo_huostaanotosta_nosti_kohun_-_oulussa_tilannetta_seurataan_tiiviisti/7015514
----------
Sosiaaliportin sivustolla eräänä aiheena ehkäisevä lastensuojelutyö.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/ehkaisevatyo/
-----------
Yhdessä lapsen oikeuksien puolesta.
Lastensuojelun keskusliitolla on 93 jäsenjärjestöä ja 37 kunta, tai kuntayhtymäjäsentä.
Ompa aikamoinen järjestö, jolla on toimipisteitä ja yhteistyökumppaneita ympäri Suomea.
Ja sitten mukamas ollaan yhdessä lasten asialla.
http://www.lskl.fi/keskusliitto/jasenyhteisot
---------
Yle esittää ensi viikolla ohjelman lastensuojelun epäkohdista, Voit ottaa kantaa ja vaikuttaa ohjelmaan. Lue lisää, lue kommetteja, joita oli hetki sitten 97 kappaletta. Lue myös kansalaisaktivistien julkaisemaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/lastensuojelun_viranomaisia_haastetaan_-_mista_se_kertoo/7024304
------------
Lastensuojelun keskusliitto. Sijoitetut lapset palaavat harvoin biologisiin perheisiinsä- syynä puutteet viranomaistyössä.
Lastensuojelulain tavoitteista huolimatta perheitä ei lapsen huostaanoton ja sijoituksen jälkeen aktiivisesti yhdistetä.
Yle uutiset 1.10.2013.
http://yle.fi/uutiset/sijoitetut_lapset_palaavat_harvoin_biologisiin_perheisiinsa_-_syyna_puutteet_viranomaistyossa/6858050?ref=leiki-uu
---------------
Kpio LSKL:n uutisesta
Lastensuojelulain mukaan sijaishuolto on väliaikaista, ja tavoitteena on aina perheiden jälleenyhdistäminen. Kuva: Johanna Vuonokari / Lehtikuva
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat harvoin biologisiin perheisiinsä, ilmenee Lastensuojelun Keskusliiton tänään julkaisemasta selvityksestä.
Merkittävimpiä kotiinpaluun esteitä olivat viranomaistyön puutteet. Suurin osa selvitykseen vastanneista vanhemmista kertoi, etteivät viranomaiset tarjonneet heille minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet etsimään sitä aktiivisesti itse, kertoo Lastensuojelun Keskusliitto tiedotteessa.
Vanhempien mukaan kotiin palaamista estivät myös viranomaismielivalta sekä työntekijöiden kielteinen asenne ja suuri vaihtuvuus. Lisäksi biologista vanhemmuutta mitätöitiin.
Lastensuojelulain mukaan sijaishuolto on väliaikaista, ja tavoitteena on aina perheiden jälleenyhdistäminen. Selvityksestä ilmenee, että laista huolimatta perheitä ei sijoituksen jälkeen jälleenyhdistetä aktiivisesti.
Yhdistämistä estää muun muassa selkeiden tavoitteiden puute. Lastensuojelulain mukaisia asiakassuunnitelmia huostaanotetun lapsen vanhemmille jätetään tekemättä eikä jälleenyhdistäminen näy suunnitelmien tavoitteissa riittävästi.
Lisäksi yhteydenpitoa lasten ja heidän biologisten vanhempiensa välillä rajoitetaan.
- Lapsen kotiuttaminen ei vaativuudessaan eroa millään tavoin huostaanotosta. Kotiuttaminen vaatii selkeää suunnitelmaa, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet ja jossa otetaan huomioon lapsen etu, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.
Tavoitteeseen päästään hänen mukaansa tarjoamalla lapsille ja vanhemmille oikeanlaiset palvelut ja sopimalla selkeästä työnjaosta eri toimijoiden kesken.
Lastensuojelun Keskusliitto vaatii, että sijaishuollon kysymyksistä käynnistetään pikaisesti erillinen selvitys.
Lue myös
"Suomessakin pitäisi harkita lasten pysyvää huostaanottoa"
1.10.2013
Jessikka Aro Yle Uutiset
---------------.