Minä olen tuntenut elämäni aikana ainakin 50 eri-ikäistä ja erilaisia syöpäsairauksia sairastavaa henkilöä. Nuorin näistä henkilöistä on ollut muistaakseni 8-vuotias, vanhin vähän yli 60. He kaikki ovat kuolleet syöpään muutaman kuukauden kuluttua taudin huomaamisen jälkeen. Minä en oikein usko, että syövästä voi parantua. Esimerkiksi eräälle tuntemalleni syöpäpotilaalle sanottiin, että hänellä on todella hyvät mahdollisuudet selvitä syövästä, mutta niin vain hänkin kuoli alle puolen vuoden päästä kun syöpä oli levinnyt hoidoista huolimatta joka puolelle kehoa.
Voiko syövästä muka parantua?
Marja-leena
172390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä syövästä voi parantua aivan täysin, olen mm. itse siitä hyvä esimerkki. Sairastin lapsena syövän, 5 vuotiaana, nyt olen pian 60 vuotias, syövästä täysin vapaa.
Lisäksi voin myöskin ammattini puolesta kertoa että uskomuksesi on uskomuksesi, eli sinä et usko parantumisiin, totuus vain on toinen.
ps. paljon olet syöpään sairastunutta tuntenut elämäsi aikana, kun ainakin 50 sellaista henkilöä olet tuntenut...
Anteeksi typo; syöpään sairastuneita piti kirjoittamani;))
Kyllä minäkin tunnen monta syövästä toipunutta ja kroonista syöpää sairastavaa, jotka yod. Nä tulevat kuolemaan muuhun kuinn syöpään.
Aha, nyt sitten tälläisellä aloituksella liikenteessä....
Juu, tutulta "kuulostaa", aloittaja siis.
Joo määkin heti hoxasin kuka tää on, Korrihan se taas itekeseen puheloo :)
Osa parantuu täysin,toisilla uusiutuu,mutta voi olla vuosia terveitä välissä vaikka kuinka monta
Jippii sehän se :)
Kuolemantuomio 13-vuotta sitten!
Kyseessä on teoriassakin parantamaton verisyöpätyyppi.
Netistä löytämäni maksimi elinikäennuste oli 12v. Lääkärit eivät suostuneet sanomaan muuta kuin, että henkilön ikä ja sen hetkinen kunto vaikuttavat.
Ikä oli sillin 52v ja kunto hyvä.
Vielä ei ole ollut lopun oireita havaittavissa mutta niiden ilmetessä, luuytimen muuttuessa kuitumaiseksi, aikaa on jäljellä muutama kuukausi.
Oman syöpäni suhteen olen toivorikas mutta fatalistinen. Tulee se mikä on tullakseen. Nautin jokaisesta päivästä.
Kerronpa itsestäni 22 vuotiaana poistettiin toinen munuainen,26 vuotiaana uusi ja ilmestyi keuhkoon sitä leikeltiin lohko kerrallaan pois mut aina jatkoi etenemistä eli koko keuhko pois mut eivain vieläkään loppunut.Seuraavana meni toiseen keuhkoon, sit alkoi niitten solumyrkkyjen, olin sisällä aina viikon tiputuksessa kerran kuussa.Tämä myrkky oli se pelastava lääke joka auttoi ja pallukka alkoi kutistua ja hävis kokonaan, eli syöpä lähti pois.Nyt olen 61 vuotias eikä syöpä ole ainakaan vielä uusinut.On tullut mieleen jos tätä solumyrkkyä olis antaneet heti alussa niin olisko tauti tapettu jo aiemmin.Tästä sairaudesta en ole jutellut ystävien,tuttujen en muittenkaan henkilöitten kanssa,on paras kun ei levittele tietoja ympäriinsä,nyt tässä on hyvä vähän valaista eihän mua kukaan tunnista ja on toivoa jollekkin.Niin vielä yksi juttu mä oon aina jotain tekemässä ettei tämmöiset pikku hidasteet ala mieltä kaivelemaan.
Miksi et halua puhua, en ymmärrä. sairastuin rintasyöpään 3 vuotta sitten ja ihan avoimesti olen asiasta kertonut kaikille. Et kai jotenkin häpeä sairauttasi vai mikä ihme syynä moiseen salailuun. Avoimuus auttoi ainakin minua jaksamaan.
Lainaus: "Tästä sairaudesta en ole jutellut ystävien,tuttujen en muittenkaan henkilöitten kanssa,on paras kun ei levittele tietoja ympäriinsä,"
Jokaisella on oma tapansa käsitellä asiaa. Itse kun sairastuin munuaissyöpään, kerroin siitä työkavereille ja kaikille tutuille ja ystäville avoimesti ja sain sitä kautta paljon tukea jaksamiseen. Kerroin myös että asiasta saa minulta kysyä jos joku siinä askarruttaa mieltä. Halusin puhua asiasta mahdollisimman paljon ja niin, että siitä voisi työkavereidenkin kanssa puhua luontevasti eikä aihetta tai minua tarvitse vältellä ja pelätä, että romahdan......Toistaiseksi on mennyt hyvin kontrolleista olen selvinnyt "puhtain paperein".
Täällä yks syövästä täysin parantunut. Rintasyopapotilaista paranee 91 prosenttia. Nykyiset syöpähoidot on todellakin hyviä. Joten kaikki syöpäpotilaat ei kuole syöpään vaan johonkin ihan muuhun. Ei pidä lähteä yleistämään mitään. Jokainen ihminen jokainen tapaus on omanlaisensa. On tosiaankin upeaa että ihmiset selviää syövästä. Tsemppiä kaikille siitä selviytyneille ja syövän kanssa eläville. Ketään ei saa tuomita
netistä löytyi:
Viestin otsikko: Re: Voiko karppauksella pysäyttää syövän?ViestiLähetetty: Su Joulu 06, 2015 17:57
sintti
sintti
Liittynyt: Su Joulu 06, 2015 17:32
Viestit: 1
Itselläni oli todettu metastaasi 2014: Keuhkot, sydän, kilppari, aivot, selkäydin yms. Sen jälkeen aloin viikon paaston jälkeen ehdottomalle kasvisdieetille. Tottakai söin kaikkia tarvittavia vitamiineja sekä hivenaineita. Käytin myös muutamia todella erikoisia vaihtoehtoishoitoja. Tuloksia tuli nopeasti. Kasvaimet eivät pystyneet enää kasvamaan, vaan kuihtuivat pois!
Oman kokemukseni mukaan karppauksella on ehdottomasti positiivisia vaikutuksia. Sillä tavoin voidaan estää kasvainten ravinnonsaanti, joten ne kuolevat. Ketoosissa onkin sitten kivempaa. En sitä osaa sanoa oliko se juuri karppaus, joka selätti syövän, koska söin samalla paljon marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Join Karin havupuu-uutejuoma, pakurikääpäteetä, vihreätäteetä, inkivääriteetä, MSM-jauhetta, kolloidihopeavettä yms. Luulen, että jos saa elimistöön sellaisen sellaisen tilan (emäksinen), että siellä ei yksikään syöpäsolu tai parasiitti voi elää, niin silloin alkaa olla paraneminen hyvässä vauhdissa. Paranemista voi vauhdittaa vielä noilla erikoisruoka/juoma-aineilla.
Paranemiseen liittyy myös todella paljon muita elementtejä kuten henkinen puoli yms. Väsymys on vaan sellainen, että siitä ei meinaa päästä eroon millään, koska proteiinien saantia tulee rajoittaa. Varsinkin jos tykkää urheilla paljon.
http://magneettimedia.com/raakaravinto-ja-koivuntuhkalipea-syovan-parantamiskeinona/print/
tämäkin
Uskokoon ken tahtoo. Rintasyöpäni hoidettiin docrates syöpä sairaalassa Helsingissä. Huippupaikka hoito loistavaa
Meillä oli töissä kolme naista henkilökunnasta joilla oli syöpä eri paikoissa kehoa,
Kaksi heistä kuoli, kolmas elää vieläkin ja tästä on yli 10 vuotta kun tämä asia oli ajankohtainen ..niin että se riippuu varmasti siitäkin missä syöpä on jos on paranemisen mahdollisuuksia. .
Aina kamalaa kun sen diagnoosin saa .