elämässä eteenpäin, kun ei tästä meidän jutusta taida mitään vakavampaa kehittyä kuiteskaan. Sinulle on aivan eri asiat tärkeitä tällä hetkellä kuin minulla ja taitaa nuo lähivuosienkin suunnitelnmat olla aika tavalla toisenlaiset. Ei vaan kannata mielestäni enää tuhlata aikaa turhaan.Näin se järki vaan sanoo.
Alkaa olla aika mennä
Surullinen
381356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
ilmoitit.Kiitos ja hyvää jatkoa sullekin.
No jos sinä olet tuota mieltä, ei kai siinä...Olitkohan sä muuten koskaan edes tosissaan meidän suhteen?
Hyvä jos vihdoin tajusit.
Jos olet mies niin mistä tiiät onko suunnitelmat erit? Kyse taitaa olla vain siitä ettei sinun tunteet ole yhtä suuret?!
Hyvä kirjoitus, oliko tämä ajatus tarkoitettu miehelle vai naiselle ja minne suuntaan?
Aloittaja, kumpi mahdat olla, mies vai nainen ja missäpäin Suomea mahdat olla?
...ei oikein viisasta kirjoittaa sitä tänne.
Hei, viisasta tai ei, hyvät sulle!
Sait vastauksia ja kukaan ei tiedä oletko mies vai nainen, ja mitä ne silläkin tiedolla tekisi, kysynpä vaan :)
Mun on aika poistua tältä päivältä, on muuta nyt.
Surullinen: Hyvin kirjoitettu. Ei merkitystä oletko mies vai nainen. Tänään olen ajatellut samalla lailla omassa tilanteessani ja ollut siitä surullinen. Tunne ja järki ovat ristiriidassa.
Aika näyttää.
Puhuimme aiheesta ja kummallakaan ei ole vastauksia. Emme tiedä kumpikaan mitä haluamme.
minulla sama tilanne. Tiedän kuitenkin on parempi näin, nyt en voi ajatella vain itseäni.
Minullakin samantapainen tilanne kuin aloittajalla. Ollut jo pitkään. Järkeni sanoo että olen hullu. Tunteet sanovat edelleen jotain muuta. Ei pitäisi edes lukea näitä palstoja enää ollenkaan, mutta helpottaa silti vähän kun huomaa miten monta hullua täällä on. Ehkä joskus on paremmin.
Kerro se myös hänelle
Tuntuu, kuin olis mun ihastuksen tekstiä. :(
ehkä onkin
aloittajalle toivon myös ymmärrystä ja rohkeutta sanoa se muuallakin kuin täällä.
Ehkä olet niin tehnytkin. ja toivon, että löydät sen jolle ei tuommoisia sanoja tarvitse koskaan lausua.
mulla taas näin : elämässä on menty eteenpäin kovaa vauhtia, parempaan suuntaan ja toivon sen jatkuvan,
mutta nyt on aika mennä täältä palstalta eteenpäin ja karistaa nämä pölyttyneet lauseet kannoilta :)
ja yhdestä jutusta saattaapa vakavaa tullakkin....jos vain....toivon ainakin niin:)
ei voi tulla, jos ei anna mahdollisuuttakaan tulla, onhan se aika paljon itsestäkin kiinni, mutta tietysti myös toisesta.
No ei varmaan noin paskalla asenteella tuu mistään mitään. Varmaan uskot kohtaloon ja horoskooppeihinkin vielä. Joo, ei kannata koskaan yrittää, eikä ottaa mitään riskejä, niin ei tuu niitä kamalia pettymyksiä. Antoisaa ja rikasta elämää toivotan sinulle.
Vaikka aloitus ei multa ollutkaan niin se olisi voinut olla ja sinulta sellainen vastaus mikä
on varattuna aina mulle, pelkkää haukkumista ja ilkeyttä.
Uskon mihin uskon, hyviin tapoihin, ihmisiin jotka on mullekin jotakin muuta kuin aina vihaisia, uskon enkeleihin ja hyvään. Oman kuolemankokemukseni jälkeen tiedän että
enkeleitä on olemassa, hauku mut tästäkin.
Mielestäni yritin mutta koen niin että en ollut sulle puhumisen enkä yhteyden arvoinen.
Et ainakaan koskaan mulle mitään puhunut, näitä lukuunottamatta.
Kaikkee hyvää sullekin.
sinä olet tehnyt päinvastoin ja yrittänyt kovasti, silloin on kanttia puhua toiselle noin, muuten ei. viesti huokui ivaa ja halua iskeä syvälle.
Kiitos. Olen pahoillani kiivastumisestani. Turhaanpa tuntemattomille kiukuttelen. Jokaisella on oikeus uskoa siihen omaan juttuunsa. Olen vaan niin turhautunut, kun omassa suhteessa toinen kehitti tyhjästä ongelmia ja näki kaiken erittäin negatiivisessa valossa, eikä omista tekosistaan ottanut vastuuta, vaan pisti kaiken kohtalon piikkiin. Olen todellakin yrittänyt ja antanut kaikkeni, yrittänyt nähdä hyvät asiat ja kaiken positiivisessa valossa. Pahoittelen vielä viestini ilkeää ja katkeraa sävyä.
eiköhän se löytänyt ihan oikeen kohteen taas kerran, typerää valehtelua ja oman tahallisen vittuilun selittelyä. // pitää seistä sanojensa takana, mikä on sanottu, on sanottu ja sillä sipuli. tämä palstahan on sinulla juuri näitä viestejä varten, muualla sitten toisin. ei pidä aliarvioida meitä lukijoita noin pahasti.
halusin kommentoida vaikka en ollutkaan vittuilun kohde.
Äläpäs viitti itte. Olet toi just sama "kiitos toivotuksesta". Ei vaan tainnut sullakaan osua ihan oikeaan "hannuun". Otit taas vieraan vittuilun ittees. Älä aliarvioi meitä lukijoita :D
Otin kuitenkin vastuun käytöksestäni ja pyysin anteeksi, pystytkö itse samaan, jään odottelemaan...
siis tolle lylliksellekkö puhut, luulosairaalle jolle pierupirkkoki oli vaalea mies?
itehän tossa sanoit että kiivastuit tuntemattomalle, miten tää on sit ymmärettävissä?
nyt jäät oottaan mitä?
byllerölle meni...
pidäks sä sitä ämmää tona byllerönä? älä ihmeessä hyvä mies. ketään ei saa sekottaa tohon, se on kamalin loukkaus naiselle mitä voi tehä. huh huh.
älä sinä järjestele kenenkään kirjoituksia muille, minun tekstiä ei ole väittämäsi.
lyllerö = harhoissa elävä kierolyyli joka metsästää m naista ja kutsuu tätä bylleröksi.
otan osaa. vain mies voi olla noin tyhmä.
lyllerö jolle kys. estit ei osaa vastata eikä keskustella mistään muusta kuin kys. asiasta.
herran haltuun.
vittuilukirjotuksen täysin tieten tälle tietylle naiselle vaikka ensin muuta väitit? sä alat olla
samaa luokkaa kieroudessa ku tää meiän kierolyyli. silviissiin.
enään en pelkää kuolemaa sen jälkeen, meidän kaikkien vierellä on oma suojelusenkeli.
Minäkään en pelkää, en sen jälkeen mitä näytettiin.
Kun sydän lakkasi lyömästä, se tunne mikä tuli, sitä on vaikea kuvailla, ei tunnu löytyvän sanoja sille kaikille.
Niin hyvä olla, niin kevyt olo ettei niitä voi kuvailla käytössä olevin sanoin ja valo mikä näkyi edessä oli sellaista valoa mitä ei näe maan päällä.
Halusin mennä eteenpäin kohti sitä valoa ja sanoin etten halua palata takaisin tänne mutta en saanut jäädä vielä sinne.Aikani ei ollut ihan vielä.
Mutta sitten kohta kun se on, en pelkää vaan odotan että pääsen siihen olotilaan.
Paljon muuttui tuon kokemuksen myötä.
Enää ei ole merkitystä monella sellaisella asialla millä ennen oli isokin merkitys.
Ei ole merkitystä sillä miten olen tullut nolatuksi, pilkatuksi tai loukatuksi.
On tiettyjä asioita jotka haluan muistaa ja tiettyjä jotka haluan unohtaa.
Enkeli kulkee minunkin vierellä loistaen hohtavaa valoaan.
mut silti pelottaa.
Ei tarvitse pelätä.
Ajattelen samalla tavalla, vaikka emme olleet edes tilanteessa jossa aloittaja, emme läheisiä, olin niin sekaisin, että olisin tyytynyt murusiin ( muu tuskin olisi ollut mahdollista, jos edes murusetkaan, hänen puolelta)
Nyt haikein mielin jo jonkin aikaa kulkenut, miettien elämän monimutkaisuutta. En tiedä millainen kuva hänellä jäi minusta, mutta taakseni jätän, häntä tuskin unohdan koskaan, hyvää aina toivotan. Palstailun jätin jo vuoden vaihteessa, viime aikoina vain kerran päivässä jonkun kirjoituksen, en aina sitäkään.
En näe enää tarvetta pohti, miksi ja miksi, kuin joskus harvoin jään miettimään, sitä mysteeriota.
Tämä oli ajatuksia erästä miehestä, käytävällä ( tuskin kenenkään tarvitsee ottaa itseensä, koska suomen maassa käytävillä tepastelee tuhansia miehiä)
Hymy :) tälle päivälle.
Aika parantaa haavat,minä ainakin toivon niin .Olen pettynyt ihmissuhteeseen,joka on ollut tosi tärkeä,ja merkinnyt paljon !
Mutta mitä sanoo tunteesi ?
Jos on liian erilaiset arvot, siitä alkaa hiljalleen kasvamaan erottava railo.