Moi,
Minulla on ihana leikkaamaton uroskoira, ajoittaisesti haukkuu uroksia kun on juoksuinen narttu jossai naapurustossa eli ei mitään ongelmaa sinänsä. Pian on tulossa kotiin toinen uroskoira (pentu) niin mietin että kannattaisiko se leikata jotta välttyisi mahdollisilta ikäviltä tilanteilta niin kotona kuin muiden koirien kanssa...
Leikattua koiraa en ole koskaan omistanut niin olisi mukava kuulla että onko koirista leikkaamisen jälkeen tullut laiskoja tai muita ongelmia, vai onko se niinkuin TV ohjelmissa sanotaan että koira palaa "pentutilaan" eikä muita eroja olisi..
Kysymys tuntuu tyhmältä kysyä, mutta tarvitsen hieman apua päätöksen tekoon. aijon vielä kasvattajan ja eläinlääkärin kanssa jutella asiasta.
Anteeksi tekstin tökeryys.
Minulla on ihana leikkaamaton uroskoira, ajoittaisesti haukkuu uroksia kun on juoksuinen narttu jossai naapurustossa eli ei mitään ongelmaa sinänsä. Pian on tulossa kotiin toinen uroskoira (pentu) niin mietin että kannattaisiko se leikata jotta välttyisi mahdollisilta ikäviltä tilanteilta niin kotona kuin muiden koirien kanssa...
Leikattua koiraa en ole koskaan omistanut niin olisi mukava kuulla että onko koirista leikkaamisen jälkeen tullut laiskoja tai muita ongelmia, vai onko se niinkuin TV ohjelmissa sanotaan että koira palaa "pentutilaan" eikä muita eroja olisi..
Kysymys tuntuu tyhmältä kysyä, mutta tarvitsen hieman apua päätöksen tekoon. aijon vielä kasvattajan ja eläinlääkärin kanssa jutella asiasta.
Anteeksi tekstin tökeryys.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Omat urokseni pysyivät leikkauksen jälkeen muuten luonteeltaan samanlaisina, mutta tytöt olivat vaan kavereita eikä niitä enää nylkytetty, ja koirista tuli rauhallisempia. Onnellisempia sanoisin. Ei luonteet muuttuneet mihinkään, puupääni pysyi puupäänä ja toinen pysyi yhtä tottelevaisena kuin ennenkin :) Tämä jälkimmäinen leikattiin jo 1v ikäisenä ja sillä ei kerennyt koskaan mitään uhmaikää tulemaankaan.
Suosittelen leikkausta koska elämä rauhoittuu ja koira ei stressaa enää niin paljon. Tosin kaikki koirat ovat yksilöitä joten ei voi tietää minkälainen sinun koirastasi tulee, esim jos koira leikataan vanhana ja on jo tottunut nylkyttämään kaikkea mikä liikkuu, tai on erittäin aggressiivinen muille uroksille, ei asia välttämättä muutu mihinkään leikkauksen jälkeen.
No,en tiedä kannattaako ennakkoon leikata.Itse leikkautin koiran terveydellisistä syistä,ongelmia jo oli.Ja leikkaus ainut keino,parantaa koiran tila.
Yleensä,kun omistajalla kaksi koiraa,niin toinen ottaa toisen käytöksestä mallia.Joten koulisin sen ensimmäisen ongelmattomaksi,ja sitten vasta ottaa toisen koiran.Ja voihan koiria ulkoiluttaa erikseenkin,tai eri taluttajat.Niin,eivät ala remmirähjiksi,joka on melko yleistä kun omistajalla on useampia koiria.
kannattaa kysyä el,hän parhaiten osaa neuvoa.
Leikkuuttaminen ei vaikuta koiran perusluonteeseen. Ilkimys on edelleen ilkimys, laiskottelija vetää hirsiä yhtä painokkaasti kuin ennenkin. Vain hormonien tuoma "lisäteho" katoaa. Eli tuhojaan tekevä koira voi edelleen tuhota tyynyt eikä metsästyskoiran vietti heikkene.
Oma koirani ei millään tavalla rauhoittunut kastroinnin jälkeen. Ainoastaan jännitteet muiden uroksien välillä katosivat.
Uroskoiraa ei muuten kannata kastroida alle vuoden ikäisenä. Amerikoissa tehdyn tutkimuksen perusteella liian varhainen kastrointi kaksinkertaistaa lonkkavian riskin. Yksi ikävuosi taisi nimenomaan olla se taitekohta. Tämä on hyvä tietää!
Koulutus se on millä ikävät tilanteet vältetään.
Koulutuksella ei voida vaikuttaa koiran hormoonitoiminnasta johtuviin ongelmiin.Astumiseen,eturauhastulehduksiin,merkkailuun,muille uroksille agressiivisuuteen.
Jos on omistanut vain helppoja uros koiria,joilla hormoonit eivät määrää kaikkea tekemistä.Ei välttämättä pysty ymmärtämäänkään,miksi joku haluaa varsinkin suurikokoisen uroksensa leikkauttaa liiallisten seksuaalisten käytöksen,ja narttujen vuoksi stressaamisen takia.Kaverin koira,reilu puolitoistavuotias,leikattiin puolivuotta sitten.
Syynä oli,ettei vaan opetuksesta,jäähyistä,komentamisesta huolimatta,kyennyt vieraita jättämään rauhaan.Koira oli poistettava huoneesta.Sekos totaalisesti toisen koiran läsnäollessa,sukupuolella ei ollut väliä,astui kaikki uroksista narttuun,ja ihmisetkin.Kouluttaja ehdotti,että tulee koulutukseen uudelleen,kun koira on leikattu,ei kykene nyt keskittymään.
Ja kun oli niin ylikierroksilla seksuaalisesti,ei voinut syödä,ei rauhoittua,jos oli ollut toisen koiran tai ihmisen lähellä sinä päivänä,Haki ja vinkui että pääsisi luo.Merkkailu oli myös pakonomaista,joka puuhun,puskaan ja heinään.
Nyt on noin puolivuotta kulunut operaatiosta,koira osaa jo kuunnella,ja koulutus on alkanut mennä perille.
Ei enää nylkytä ihmisiä ollenkaan,koiria joskus viellä kokeilee,muttei jokaista,eikä jokakerta.Merkkailu on vähentynyt,muutamaan kertaan lenkillä.
Ja koira viellä rauhoittuu kun aikaa kuluu,vuoden verran menee,ennenkun leikkauksen kaikki vaikutukset näkyvät.Parannus on huomattava.Seksihurv´jastelijasta,on alkanut kuoriutua tottelevainen ja mukava koira.Keskittyy melkohyvin muiden koirien läsnäollessakin.
Ei kaikkia koiria kannatakaan leikkauttaa,mutta sellaiset kyllä joiden elämän laatua saadaan leikkauttamalla paremmaksi.Ja koiran ja omistajan yhteiselo,sekä koiran kouluttaminen on siten helpompaa.
Meillä on leikkikaverina koiralle semmonen koira joka ei tee muuta kun nylkyttää vaikka ne on samaa sukupuolta! Ei sen kanssa voi oikein edes leikkiä!
"Koulutuksella ei voida vaikuttaa..."
Olen kyllä eri mieltä.Sillä nimenomaan voi ja pitkälle.Tosin pakettiin kuuluu myös ilman muuta RIITTÄVÄ liikunta ja muu aktivointipuoli.Nuot hormoonipuolen jutut pääsee pääasiassa valloilleen vain silloin,kun nuot edellämainitu ei täyty...
Ainoa eri asia on se,jos uros elää sekalaumassa,niin silloin on eturauhasjutut kovilla ja stressiä,koska varsinkin jos useampia narttuja,liikaa jo "estrogeenipöllyä" vähän koko ajan ympärillä...
Mutta itse siis väittäisin,että suurimmalla osalla ne pallit voisi kyllä pitää,jos ei haluttaisi heti lähteä sieltä,mistä aita matalin.Ja kuten vielä muistettakoon,ettei se leikkaus edes aina auta yhtään mitään.Joskus auttaa paljonkin,joskun jonkun verran ja joskus ei paljon mitään.Noh siihen se auttaa,ettei ainakaan vanhempana tule kiveskasvaimia.
Aloittajalle.Kyllä tärkein pointti on rodut eli mitä rotuja kysessä,ei niinkään onko pallit vai ei.Jos on kyseessä vähemmän sosiaaliset rodut,niin ei pallinpoistolla mitään virkaa ole,tuleeko toimeen vai ei,jos niikseen tulee ja saa ykslön/yksilöt,jotka ei omaa sukupuoltaan rakasta.Jos taas normisti sosiaalinen rotu,niin taas toisinpäin.Toki aina yksilölliset eronsa olemassa,mutta raamit on kuitenkin olemassa.
Komppaan sua täysillä. Koulutus ja harrastukset, aktivointi avainsanat.
Ei ole mitään järkeä tervettä koiraa ruveta silpomaan.
Jos nykyinen koirasi tai tuleva pentu on luonteeltaan dominoiva, kovapäinen tai helposti provosoituva leikkauttaminen on ihan hyvä idea etenkin jos uroksilla ei ole paljoakaan ikäeroa. Muuten sillä ei välttämättä ole merkitystä.
Leikkauttaminen ei yleensä vaikuta koiran luonteeseen sen kummemmin ja niissäkin tapauksissa missä koiran koetaan muuttuneen suuntaan tai toiseen leikkauksen jälkeen koira on mitä todennäköisimmin leikattu siinä 1-3 vuotiaana eli aikuistumisen kynnyksellä (eli luonteen muuttuminen ei välttämättä johdu millään tavalla leikkauttamisesta). Leikattu uros ei ole uhka muille eikä se koe muita uroksia uhkana samalla tavalla kun hormonitoiminta ei enää vaikuta uroksen toimintaan.
Kaveripiirissäni on 7 leikattua urosta. Yksi alkoi lihomaan leikkauttamisen jälkeen mutta laihtui taas normaalipainoiseksi kun omistaja vaihtoi ruuan kevyempään ja muilla ei olekkaan sittenn ilmennyt minkäänlaisia negatiivisia muutoksia. 5/6 sanoo koiransa rauhoittuneen hieman, lähinnä muiden urosten kanssa toimeentulo sujuu mutkattomemmin.
Mä en kyllä ymmärrä, MIKSI TERVE uros pitäisi leikkauttaa !!
Mulla oli 4 leikkaaamatonta näyttely- urosta, samanrotuisia, eikä koskaan ollut mitään ongelmia. Jos jotain yrittivät nahistella, niin puutuin asiaan, koska olen laumani pomo.
Yksinkertaista. Tarvii vaan kouluttaa ne koiransa JA TEHDÄ SELVÄKSI, KUKA MÄÄRÄÄ.
Veikkaisin että olet itse mies kirjoituksen takana, koska tuo on hyvin yleinen miehen kommentti. Ei siis pahalla.
Mutta jos uroskoiran liiallinen seksuaalivietti oikeasti haittaa koiran/omistajan joka päiväistä elämää, esim. kaikki "kilpailevat" urokset pitää eliminoida tai jokaista naispuolista ihmistäkin pitää nylkyttää/lutkuttaa, uros karkailee kotoota etsimään naapurin hemasevaa pimatsua yms. on hyvä että uroskoira leikkautetaan ELLEI sillä tahdo tehdä pentueita. Onhan se tollaselle gigolomielelle stressaava asia kun hormoonit käskee mutta koskaan ei tule pääsemään pukille, että se stressitekijä poistetaan.
Samahan se on narttukoirien leikkauttamisen kannalta, jos nartulle tulee paljon valeraskauksia ja sen takia aggressiivisesti suojelee esim. pehmoleluja tai muita tavaroita. Tai samallatavalla hyökkäilee muiden narttujen kimppuun.
Eihän se seksiaddiktikaan ole "terve".
Juuri näin. Meillä on leikattu poikakoira, ja se ei voisi vähempää välittää nartuista edes niiden kiima-aikana. On myös leppoisa ja leikkisä kaveri, ei murise toisille uroille, ei tarvi pullistella ja kilpailla nartuista. Minun huomiosta kyllä alkaa kilpailemaan, jos huomaa minun rapsuttavan toista koiraa. tulee meinaan kiire kiilata väliin! :D
Meillä on jokainen uros päässyt myös astumaan, eli tietävät / tuntevat ne tuoksut kyllä.
Meillä ei koirat nylkytä / lussuta ihmisiä- ei vierailevia eikä talonväkeä.
Koulutuksen tulosta, sanoisin.
Niin, ja kyllä olen ihan aikuinen nainen. Koirat ovat minun ja niiden kanssa asun. Minä olen myöskin lauman pomo.