saisi sua ikävöidä. Se on niin väärin. Kun ikävä vain ei lopu. Joskus ottaa ihan kipeästi tuosta sydämmen kohdalta, kun tiedän etten sua voi koskaan saada.
Katselen sun kuvaa usein ja silitän poskea ja sanon hyvää yötä. Usein mietin, että tätäkö tämä elämä on loppuun asti. Itkenkö jossain vuodeosastolla vanhana viimeisinä ajatuksina vain sä mielessä.
kun on sen aika, että sydän sammuu, niin sitten ei ole tätä pahaa oloa, jonka kanssa täytyy vain elää. Eipä täällä lukeminen kyllä ole auttanut. Pahempi olo vain.
Miten voin unohtaa jos joka päivä tulee asioita ja varsinkin jos kuulen sun etunimen jossain, vaikka radiossa, niin sieltä se ikävä taas iskee.
Olenkohan jotenkin tuolta yläkerrasta lahoamaan päin...
Katselen sun kuvaa usein ja silitän poskea ja sanon hyvää yötä. Usein mietin, että tätäkö tämä elämä on loppuun asti. Itkenkö jossain vuodeosastolla vanhana viimeisinä ajatuksina vain sä mielessä.
kun on sen aika, että sydän sammuu, niin sitten ei ole tätä pahaa oloa, jonka kanssa täytyy vain elää. Eipä täällä lukeminen kyllä ole auttanut. Pahempi olo vain.
Miten voin unohtaa jos joka päivä tulee asioita ja varsinkin jos kuulen sun etunimen jossain, vaikka radiossa, niin sieltä se ikävä taas iskee.
Olenkohan jotenkin tuolta yläkerrasta lahoamaan päin...
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei hitsi...koskettava teksti...kyyneleet tuli, vaikka piti niin olla jo yli kaikesta...
voi sydänparka, taas sitä koetellaan...