mikä mul on

Miksi sun pitäisi laihtua? Tiedän,et sinäitä halua vaan syömishäiriö.

Ahmimiskohtaukset estät syömällä viisi kertaa päivässä säännöllisesti. :)

Jokainen anoreksiaan sairastunut on ollut omas normipainossa ennen sairastumista.

Anoreksiasta sairautena vain 10 prosenttia on paino,loput prosentit on päässä. Paino nostetaan liian paljon esiin,mielestäni den vuoksi koska se on konkreettinen asia korjata ja arvioida. Ajatustapaa ja käytöstä on niin paljon vaikeampi korjata ja puuttua siihen. Syömishäiröihin erikoistuneet kuitenkin tietävät totuuden.

Älä viitti pilata elämääsi. Sanon tämän sen takia koska tiedän ettet kuuntele,mutta vastuu on sinulla ja tulet ennemmin tai myöhemmin että tämä ei ole se oikea tie. Kelle haluat näyttää että sulla on anoreksia? Mitä haluat sillä todistaa? Anoreksia ei ole ylpeydenaihe,se on sairaus siinä missä skitsofrenia, syöpä ja kumppanitkin ovat.
Anoreksia on vain tämän aikakauden ns muotisairaus joka minua ottaa suuresti päähän.

Itse sinä sen tiedät jos olet proana vai et. Itse sinä tiedät miksi ajattelet sillä tavalla millä ajattelet. Itse tiedät oletko riippuvainen tästä vai et ja itse tiedät pystytkö lopettamaan tätä.

Itse aloin laihduttaa syksyllä kun koulu alkoi, pyrin syömään alle tuhat kaloria päivässä: aamulla rahkaa marjoilla, päivällä salaattia reippaasti kanan tai muun lihan kanssa kastikkeineen, raejuustoa jne. Söin "paljon".

Kuitenkin huomaamattani kun paino alkoi pudota aloin syömään max. 800 kcal päivässä koska olin kai innoissani. Repsahduksia tapahtui ja tapahtuu vieläkin, isoja sellaisia ja monen päivän mittaisia.

Pilttejä, raejuustoa, rahkaa, mustikoita, kalorittomia mehuja, tummaa suklaata....
Kouluruoka on alkanut ahdistaa kun en tiedä sen tarkkaa kalorimäärää. En ole ikinä ymmärtänyt kaloreiden laskemisen päälle eikä se ole kiinnostanut minua mutta nyt lasken ja haluan tietää kaikki, tarkalleen. 800 kaloria päivässä tuntuu liialta ja moitin itseäni siitä. Oksennan myös silloin tällöin, kuitenkin viikottain kerran tai useammin koska kadun syömisiäni.

Olen kokonaisuudessaan laihtunut nyt 8 kiloa, paino on pysynyt alhaalla vaikka viikonloppuisin syön todella paljon; grilliruokaa, pullaa, kaikenlaisia herkkuja, kunnon ruokaa...

Tänään söin aamulla puoli purkkia rahkaa mustikoilla ja funlight-mehutipalla, join kahvia 4 kuppia maidolla. Koulussa söin juustoista kasviskeittoa kauhallisen vähän salaattia. Join kahvia. Söin iltapäivällä koulussa myös kaksi palaa gluteenitonta mustikkapiirakkaa vaniljavaahdolla.

Tuntuu liialle, oksettaa. En syönyt enää mitään kun pääsin kotiin, join kupin teetä ja menin nukkumaan. Koulunkäynti ahdistaa koska siellä mun on pakko syödä koska en kestä sitä vatsan kurinaa joka tulee syömättömyydestä, se on niin voimakasta.

Paino on tällä hetkellä 46 kiloa, pituus 162-164 cm hujakoilla. Käteni ovat oksettavat narut ja ne puutuvat kun laitan esimerkiksi tukkaa aamulla. Ei tunnu mukavalta. Väsyttää, tukka lähtee päästä ja on voimaton olo. Silti haluan laihtua vielä. "43 kiloa olis hyvä, sit ei enempää." Ensin halusin painaa hieman alle 50 kiloa, sitten 45. Ei se lopu. Harmittaa aiheuttaa niin iso huoli perheelle ja miehelleni.

En liiku oikeastaan yhtään ikinä. Kurjaa tämä on. Ahdistella asiaa joka oli niin mukavaa aiemmin ja miettiä päänsä puhki, taukoamatta ruokaa ja kaloreita.