ADD parempaa ei ooo.

Suurin kummitus on asenteesi, jonka annat vaikuttaa OMAAN arkeesi!
Itseäni harmittaa, että omasin samanlaisen asenteen ja annoin vuosien mennä sähläämisessä ja ainaisessa työnteossa. Nykyisin on aikaa jopa harrastaa ja tehdä kaikkea, mitä en ole saanut aikaisemmin tehtyä. No parempi myöhään, kun ei milloinkaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11983662

Kyllä lasten ja nuorten kohdalla pitää panostaa ravintoon ja muuhun sisältöön, kun tutkittua tietoakin no saatavilla. Toista oli 60-80luvuilla. Kyllä sen verran kivikkoinen tie on kuljettu- ja kaikkea kokeiltu, että omalla kohdalla juuri tuo lääkitys toimii ja on minulle paras vaihtoehto..
Kaikki ei parannu lääkkeellä, vaan sitä työtä itsensä eteen pitää tehdä edelleen myös itse.
Lääkkeen vahvuudella on myös iso vaikutus. 36 rauhoitti nippa nappa 54 meni heti kohdalleen.

Edelleen väärinkäyttöä on jokaisella jutulla, ja tulee aina olemaan. Asiana kuitenkin yhtä viisas verrattava, kuin autovarkaan, tai juopon ajamisesta syyttäisi autoa.

No ei sun varmastikaan kannata hakea niitä lääkkeitä jos pärjäät hyvin ilmankin. Ja voisi olla, että sinulla väärä diagnoosikin jos koet noin. Monissa persoonallisuushäiriöissäkin samoja ongelmia. Itselläni add:n aiheuttamat ongelmat esim. myöhästely ja saamattomuus aiheuttaa niin paljon itsetunnonlaskua, ahdistumista ja masennusta, että lääkitys auttoi noihin kaikkiin. Ennen lääkitystä kärsin vuorotellen masennuksesta ja ahdistuksesta eritasoisina.

se sama: mä oon NIIN messissä sun kanssa.

Kärsin melkein 40 vuotta (lue: elin myös enemmän ihanaa elämää) oireista, jotka olivat vain `ylivilkkautta`kuten minulle oli lapsena opetettu.
Sitten rasitus kävi ylivoimaiseksi itselleni ja hain apua, jota myös sain, tosin vasta kaivamalla satasia ja menemällä yksityiselle. No, sain lääkkeet, consertan ja medikinetin.
Silloin, jo ensimmäisinä päivinä, totesin lääkkeen tuovan minulle uusia ulottovuuksia elämään ja parantavan huomattavasti niitä asioita joiden kanssa tiesin olevan suuria ongelmia, mutten niistä viis veisannut niinkuin tavan ihminen sanoisi. Itse sanoisin vain että ne asiat olivat koko ajan päässäni mutteivät "framilla".
Lääke toi minulle myös uusia asioita, kuten tunteita, joita en ollut koskaan kokenut. Tässä vaiheessa varoitan, että jos tunnistat itseäsi samankaltaiseksi persoonaksi kuin minä, lue varauksella sillä minä olen minä ja sinä olet sinä, yksilö.
Conserta. Alun alkaen kannattaa olla varovainen annostuksessa, joka on hankalaa ko. lääkkeen koostumuksen vuoksi. Se sisältää "ajopanoksen" joka sylkee lääkkeen ulos vasta pitkällä elimistössä, jolla on haettu optimaalista toimivuutta. Tämä saattaa haitata joitain, kuten minulle selvisi. Itse vaikutus on hyvä, alun HUIMIA eroja ja niiden sisäistä sulattelua vaatineen ajan jälkeen saatat "päästä kyytiin". Älä lue niin että olisit kamoissa, olet varmasti enemmän itsesi kuin olet koskaan ollut.
Käytin Consertaa vuoden, puolitoista. Annostuksen saaminen kohdalleen päivittäin oli haaste, siksi otinkin mielummin Medikinet:iä,samaa ainetta mutta normi pillerinä jolla on helpompi kontrolloida "nousua" ja ylläpitoa.
Asenteesi ymmärrän täysin, läpikäyneenä väärät diagnoosit ja lääkityksiä, jotka ovat nykyisin jo kielletyjäkin.
Conserta oli minulle ovi, jota nyt vuosien hionnan ja maalaamisen jälkeen osaan käyttää ja nautin suuresti perhe-elämästä, joka oli minulle ja läheisilleni yhtä helvettiä aiemmin. "Fiiliksiä" en ryhdy tässä avaamaan,(huom. yksilö....) mutta totean vain että KANNATTAA KOKEILLA.
Minulla olisi miljoona tarinaa asioista jotka ovat muuttuneet parempaan suuntaan, hyväksi, jopa ihanaksi mutta tässä ei tila riitä. Vastaisin kyllä mielelläni kaikkiin kysymyksiin jos mieleen tulee.
Vilpittömästi asian puolesta; Jack.

http://www.youtube.com/watch?v=KrI5CBTLFvw

"Fred A. Baughman Jr., MD has been an adult & child neurologist, in private practice, for 35 years. Making “disease” (real diseases–epilepsy, brain tumor, multiple sclerosis, etc.) or “no disease” (emotional, psychological, psychiatric) diagnoses daily, he has discovered and described real, bona fide diseases.


It is this particular medical and scientific background that has led him to view the “epidemic” of one particular “disease”–Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD)–with increasing alarm. Dr. Baughman describes this himself. Referring to psychiatry, he says:

“They made a list of the most common symptoms of emotional discomfiture of children; those which bother teachers and parents most, and in a stroke that could not be more devoid of science or Hippocratic motive–termed them a ‘disease.’ Twenty five years of research, not deserving of the term ‘research.,’ has failed to validate ADD/ADHD as a disease. Tragically–the “epidemic” having grown from 500 thousand in 1985 to between 5 and 7 million today–this remains the state of the ‘science’ of ADHD.”

In addition to scientific articles that have appeared in leading national and international medical journals, Dr. Baughman has testified for victimized parents and children in ADHD/Ritalin legal cases, writes for the print media and appears on talk radio shows, always making the point that ADHD is fraudulent–a creation of the psychiatric-pharmaceutical cartel, without which they would have nothing to prescribe their dangerous, addictive, Schedule II, stimulants for–namely, Ritalin (methylphenindate), Dexedrine (dextro-amphetamine), Adderall (mixed dextro- and levo-amphetamine) and, Gradumet, and Desoxyn (both of which are methamphetamine, ‘speed,’ ‘ice’).

The entire country, including all 5-7 million with the ADHD diagnosis today, have been deceived and victimized; deprived of their informed consent rights and drugged–for profit! It must be stopped. Now!"

Suurin ajatusvirhe on siinä, että rinnastat aineen huumeeksi ja ajattelet, että joku yrittää kontrolloida sinua muuttumaan joksikin, mikä et ole.

Kaikki kemialliset aineet ovat aineita, joita ei elimistössä ole, ja ne tekevät kaikki jotain sellaista, mihin ne on tarkoitettu, ja myös sellaista, joka on epätoivottavaa. Huumeen tarkoitus on aiheuttaa euforiaa, kadottaa todellisuudentuntu. Lääkkeen tarkoitus on korjata jotain ongelmaa, ja sen käytössä on aina punnittava, onko lääkkeestä saatava hyöty suurempi kuin haitta - haitatonta lääkettähän ei ole eikä lääke ikinä hävitä koko ongelmaa, johon se on määrätty. Tuo punninta on se viimekätinen juttu, joka sinun on suoritettava itse. Etkä oikeastaan voi tietää sitä ennen kuin olet kokeillut lääkettä, koska varsinkin Concertan kanssa toimiva annos ja sivuoireet vaihtelevat henkilöittäin paljon.

Osa huumeista ja lääkkeistä on samoja aineita, tottakai. Morfiinista tulee hyvä matka, mutta se on myös aika toimivaa syövän viimeisinä päivinä. Muuten morfiini ei ole pitkäkestoisena lääkkeenä hyvä, kun sen toleranssi nousee nopeasti ja addiktiokin tulee nopeaan. Ei kukaan silti sano, että morfiini on kelvoton aine. Se on paikallaan tietyissä tilanteissa, mutta ei vaikkapa käsikauppalääkkeenä.

Metyylifenidaattia voi käyttää huumeena. En nyt mene yksityiskohtiin, koska se on sääntöjen vastaista. Mutta lääkkeenä se on puskuroituna kapseleihin, jotka luovuttavat ainetta vähän kerrallaan, ja määrä on niin pieni, että sillä ei matkoja tehdä. Sitä ei oteta niin että pitoisuus pysyy samana koko ajan, vaan ainoastaan tarvittaessa, ja niin pieni määrä, kuin tarvitaan oireiden lievittämiseen. Oikein käytettynä siihen ei synny addiktiota, koska jo vuorokaudessa jää väliin riittävä aika täysin metyylifenidaatitonta aikaa. On sitten oma valintasi, alatko rännäämään lääkkeellä, vai yritätkö käyttää sitä sairautesi korjaamiseen. Näinhän se on vaikka yskänlääkkeessä tai kipulääkkeessäkin.

Stimulantti se on. Niin on kofeiini ja nikotiinikin. ADHD:n ongelmana on juuri se, että aivot tarvitsevat lisästimulaatiota selvitäkseen, ja henkilö hakee sitä keinotekoisesti suuttumalla, shoppaamalla, hyppelehtimällä, keksimällä koko ajan uusia jänniä asioita ajateltavakseen, ja siksi elämänhallinta katoaa. Voi itse miettiä, mikä on "terve" tapa elää. Onko kivempaa, että kiukuttaa tai vetää herneitä ja katkoo ihmissuhteensa, vetää kännit, kun on niin rankkaa, hankkii itselleen maksuhäiriöitä ostellessaan hetken mielijohteesta tai jättää kaikki jutut viime tippaan, että voi stressin avulla saada riittävästi puhtia asian loppuun tekemiseen? Jos olet oikeasti ADHD ja olet mennyt hoitoon jonkun elämäsi ongelman takia, tiedät tasan, mistä puhun nyt. Toi kaikki käytös johtuu siitä, että aivosi eivät toimi niin kuin muilla. Concerta vaikuttaa aivoissa niin, että et enää etsi hetken tyydytystä tai voimakkaita tunnetiloja, ristiriitoja, vaan sinun oma minäsi pääsee tekemään ne päätökset. Voit ehkä mennä töihin, parisuhde onnistuu, koska aivosi eivät jumita perusasioissa.

Eihän se Concerta kaikilla toimi, ja joskus sivuvaikutuksia on enemmän kuin hyötyjä. Eikä se paranna, se vaan antaa "kirkkaita hetkiä", jolloin voit järjestellä elämääsi vähän paremmaksi. Mutta se jenkeistä tuleva höpönlöpö, että se tekisi kaikista narkkareita ja zombieita, ei ole millään tavalla todellisuuteen pohjaava. Yleensä esimerkiksi riski päihteiden käyttöön vähenee. Jenkeissä voi ihan hyvin selittää, että evoluutio on juutalaisten salaliitto ja abortti tarkoittaa aina elinkelpoisen vauvan pilkkomista tuskallisesti kohtuun. Samaa propagandaa nuo vitamiinityyppien selitykset ovat. ADHD-ihmisillä näkyy poikkeavuuksia aivoissa, jos niitä kuvataan. Kuvitellut sairaudet eivät siellä näkyisi.

Tottakai täytyy hyväksyä itsensä, ja opetella elämään ongelmansa kanssa. Yksi hyvä, oikeasti tutkimuksiin perustuva kirja on ADHD-aikuisen selviytymisopas (http://www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/uutiset/uusi-kirja-aikuisille-adhd-oireisille-nyt-saatavana-adhd-liitosta). Siinä selitetään helppotajuisesti, miksi meidän aivomme toimivat niin kuin toimivat, ja miten arjessa voi helpottaa ongelmia lääkkeettömin keinoin. Suosittelen sitä mieluummin kuin noita filosofisia höpönlöpöjä.

Kiitoksia mielenkiintoisista kommenteista, varsinkin Fisu2 ja ADHD aikuinen. Olen jo edennyt siihen asti, että lääkkeet odottavat pöytälaatikossa. Kerään vielä hetken rohkautta... ja palaan asiaan.

http://www.worldpublicunion.org/2013-03-27-NEWS-inventor-of-adhd-says-adhd-is-a-fictitious-disease.html