Hei. :) Onko täällä muita yksinäisiä nuoria? Itse oon 16, kohta 17-vuotias ja kärsin yksinäisyydestä. Mulla on muutamia kavereita lukiossa, mutta ei yhtään kunnon ystävää, jolle kertoa kaikki.
Muita samankaltaisessa tilanteessa olevia?
Muita samankaltaisessa tilanteessa olevia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
minä !
mä oon 17, lukiossa myös :D mulla on siellä vaan yks hyvä kaveri, johtuu varmaan ihan siitä että oon niin vaikeesti lähestyttävä ihminen :/ mutta joo, oon tosi yksinäinen
Hah, en olekaan ainut sitten :D Mäkin taidan olla jotenki vaikeesti lähestyttävä ihminen, mutta en vaan oikein osaa tutustua muihin.. Tykkään kyllä olla ihmisten seurassa ja jutelle niille.
no niin mäki tykkäisin :D
kun vaan osais avaa suunsa ja keskustella ihmisten kanssa hahah
No niinpä, se ei vaan ole niin helppoa ._.
Samaa ikäluokkaa 16, kesällä 17. Lähes kaveriton nuori.
Satunnaisia hyvänpäivän tuttuja, joiden kanssa pystyy sanomaan päivää, iltaa, terve ja näkemiin jne.. Mutta kaikki muut jutustelut oikeastaan jää sillee tielleen.
Ensimmäinen kaveri asuu 200 km päässä, ja heillä ei tunnu olevan enään aikaa puhua kanssani kun he ovat tutustuneet aivan uusiin ihmisiin. Jossain vaiheessa siis tulen varmaan sulkeutumaan viimeisistäkin kaveraistani ulos.
Olen yrittänyt sosiaalistua ja rohkennut käymään pari kertaa tyttöjentalolla. Ensimmäiset kerrat oli pelkkää tuskaa, seisoin oven takana varmaan 20-45 minuuttia oven takana ennen kuin uskalsin soittaa edes ovikelloa. Sitten ensimmäisen tunnin ajan olin hiljaa ja kyyhötin nurkassa. Kyllä ohjaajat yrittivät jutella mulle mutta keskustelut olivat lyhyitä ja täynnä piinaavia taukoja, lopulta he antoivat minun olla. En vain kerta kaikkiaan pystynyt avaamaan suutani paineeni alla.
Näin käy useimmiten kun tutustun uusiin ihmisiin, pelkäänköhän sosiaalisia tilanteita ihmisten kanssa? Olen viimeksi saanut yksin alussa yhden kaverin, joka oli myös yksinäinen ja aika kaveriton.
Päivät menee 8 tuntia koulussa ja loput tietokoneella, ettei minun tarvi ajatella jatkuvaa yksinäisyyttäni. Ehkä kuvittelen tilanteeni liian pahaksi? :/
Mm, kohtalotovereita.
Mäkin oon yrittänyt muuttua sosiaalisemmaksi, mutta ei siitä ikinä tule mitään. Tyttöjentalolla en ole käynyt (tosin ei täällä semmoisia olekaan), mutta en usko että pystyisin siellä juttelemaan paineen alla ahdistuneena. Ymmärrän siis hyvin tuon sun kokemuksesi :d
Voihan tuo olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Itsellänikin epäilen sen olevan sitä. Kavereita on yllättävän vaikea saada.
Yyh, kuulostaa aika lailla mun päivältä. Ja kyllä tuo kuulostaa pahalta, varsinkin jos se haittaa sua :(
tuttuahan tämä on, vaikka mies olenkin, ja kaikenliäksi jo parikymppinen
itse koin suurenluokan elämänmuutoksen, jonka johdosta vähän masennuin ja koitin siinä samalla sinnitellä muutaman vanhan kaverin kanssa. heillä oli paljon uusia kavereita ja aluksi yritin tulla heidänkin kanssa toimeen, mutta homma ei vain toiminut. niinpä syrjäydyin heistä, ehkä vähän oma syynikin muttei heitäkään kyllä juuri menoni kiinnostanut enää ja ei kiinnosta edelleenkään. tästä on siis jo pari-kolme vuotta aikaa, ollessani about 18v.
parin vuoden ajan aika mennyt suorastaan hukkaan istuessani vain koneella juoden joka vklp yksinäisen kalsarikännin, ainoat juttutoverit oman perheen jäsenet sekä psykologi. olen oikeastaan masentunut edelleen, eikä tämä yksinäisyys hommaa helpota lainkaan. yöt nukun unilääkkeillä, muuten menee homma överiksi.
puolivuotta vielä amista jäljellä, en tiedä mitä sitten teen. syrjäytynen täysin jonnekkin kiven alle. ken tietää?
jossei kavereita niin onneksi on sentään perhe vielä. muuten olisin varmaan hypännyt jo junan alle.
kaikkea hyvää teille, elkää päätykö samaan jamaan.
jos sosiaaliset tilanteet kasvokkain aiheuttavat ahdistusta niin olisikohan nettikavereista apua?
Ei nettikaverit kunnolla korvaa niitä oikeita kavereita.
Ei niin, mutta jos ja kun ne on tyhjää parempia, niistä on silti apua. Ja aina voi käydä niinkin, että nettikaveri paljastuu naapurikylän asukiksi tai muuttaa samaan kaupunkiin ja siitä saa ihan oikean kaverin.
Olin yksinäinen nuori, nyt olen yksinäinen aikuinen. Tee jotain ettei sulle käy samoin!
Moro, täällä kanssa 17v yksinäinen Kokkolasta.
Oishan se kiva saada kavereita mutta kyllä sitä jotenki osaa elää jo asian kanssa :D
Aika ajoin tulee kova yksinäisyyden tunne.
suosittelen vahvaa humalatilaa tai vaihtoehtoisesti uusia harrastuksia jne paskaa jossa tapaat uusia ihmisiä?
28 yksinäistä vuotta on tullut vietettyä, koulussa mulla oli teeskenteleviä kavereita mut heivasin ne pois, intissä oli pari kaveria mut intin jälkeen nekin katos kauas pois, nyt oon ollu 5v työttömänä ja ainut ystävä on mun mutsi kenet näen joka päivä, muuten olen 24/7 yksin himassa koneen ääressä, kun kavereita ja ystäviä on tasan nolla niin ei hirveemmin ole mitään.
Ketään kun ei välitä, ketään ei juttele mulle, ja jos jutteleeki niin käsketään mennä katuojaan kuolemaan tai jotain muuta.
Koira kuoli, isä kuoli, jäin työttömäks, kavereita tasan nolla....ei mua silti masenna ollenkaan, on mulla siisti kämppä sentäs mikä piristää mieltä ja jaksan yrittää täs hiton maailmassa.
Ehkä maailma olisi parempi paikka ja ihmiset onnellisempia ilman mua.
Tehkää pliis niitä tunnuksia että teille voi lähettää yksityis-viestejä, ja kertokaa missä asutte yms. Niin sitten olis mahdollisuus saada niitä ystäviä.
Terveisin 21v miespuolinen henkilö pk-seudulta.