- Nykyisellään rahoitusjärjestelmä ohjaa lastensuojelua niin taloudellisesti kuin inhimillisesti tarkastellen kestämättömään suuntaan eli huostaanottoihin. Kuntia ei kannusteta ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kautta kestävään ja lasten sekä perheiden etua ajavaan sosiaalipolitiikkaan, kansanedustaja Hanna Mäntylä toteaa.
"Lastensuojelusta nousee aika-ajoin vahvaa keskustelua, kun yksittäinen tapaus päätyy julkisuuteen syystä tai toisesta. Ikävä kyllä liki poikkeuksetta keskustelu laantuu eikä mikään todellisuudessa muutu, kun pahin kohu on ohitse.
Olen usein miettinyt mitä oikein pitää tapahtua, että hallitustasolla tähän kokonaisuuteen puututaan?
Hallitus on tehnyt vain pieniä kosmeettisia korjauksia lainsäädäntöön ja lisännyt vähäisen määrän rahaa niiden toimeenpanoon. Todellisuudessa näillä kosmeettisilla muutoksilla ei lastensuojelun tilannetta muuteta, päinvastoin. Tavoitteet ovat kauniita, mutta toteuttaminen ei toimi. En ymmärrä miksi tämä lastensuojelu on niin ”pyhä lehmä”, ettei siihen kukaan oikein halua puuttua – ei vaikka vahvat alan ammattilaiset muutostarpeista puhuisivat ja ovat puhuneet jo kauan.
Kaiken lähtökohta olisi ottaa kokonaisvaltainen ote koko lastensuojeluun sekä ylipäätään lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaan, sekä laittaa lastensuojelun rahoituspohja kuntoon. Siis myöntää, että nykyisestä lastensuojelukerroinmallista eivät yksinkertaisesti hyödy muut, kuin sijaishuoltoa tuottavat yritykset.
Aivan liian usein päädytään kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen. Kunnille kuitenkin parasta tässä on se, että monimutkaisen lastensuojelukertoimen kautta kuntien kustannuksia kompensoidaan valtionapujen osalta. Tosiasia on, että lastensuojelussa pyörii satojen miljoonien eurojen rahamassa, joka tällä menolla lähentelee pian miljardia euroa. Jokainen ymmärtää, että puhutaan sellaisista summista, että ottajia kyllä löytyy. Niin kauan, kun ns. lastensuojelukerroin on valtionavun laskentaperuste, tämä kehityssuunta ei muutu. Talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat kyllä mielellään ottavat jokaisen irtoavan euron sen sijaan, että panostaisivat niukoista rahoista pitkällä aikajänteellä saataviin säästöihin eli ennaltaehkäisevään perhe- ja lastensuojelutyöhön.
Olisiko lastensuojelun sijaishuolto syytä palauttaa laajemmin kunnan omaksi toiminnaksi ja näin myös vahvemmin valvottavaksi sen sijaan, että ne ovat ostopalveluja yhä suuremmilta alan yksityisiltä toimijoilta, joiden valvontakin ontuu? Kuten ennenkin olen korostanut, tiedän useita pieniä yksityisiä toimijoita jotka tekevät aidosti erinomaista työtä, ja näitä toimijoita tarvitsisimme jatkossakin, sillä on tilanteita joissa lapsen tai nuoren parhaaksi on kodin ulkopuolinen sijoitus. Valitettavasti näitä yksiköitä on aina vain vähemmän. Sama ilmiö näkyy myös vammais- ja vanhuspalveluissa. Suuret yritykset ostavat pienet pois.
Suurin peiliin katsomisen paikka onkin nyt heillä, jotka todellisuudessa tällä hetkellä päättävät lainsäädännöstä ja rahoituksesta. Joko vihdoin tähän kokonaisuuteen uskalletaan tarttua?
http://yle.fi/uutiset/mantyla_lastensuojelukerroin_uusiksi/6508257
http://hannamantyla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158187-lastensuojelu-pyha-lehma
"Lastensuojelusta nousee aika-ajoin vahvaa keskustelua, kun yksittäinen tapaus päätyy julkisuuteen syystä tai toisesta. Ikävä kyllä liki poikkeuksetta keskustelu laantuu eikä mikään todellisuudessa muutu, kun pahin kohu on ohitse.
Olen usein miettinyt mitä oikein pitää tapahtua, että hallitustasolla tähän kokonaisuuteen puututaan?
Hallitus on tehnyt vain pieniä kosmeettisia korjauksia lainsäädäntöön ja lisännyt vähäisen määrän rahaa niiden toimeenpanoon. Todellisuudessa näillä kosmeettisilla muutoksilla ei lastensuojelun tilannetta muuteta, päinvastoin. Tavoitteet ovat kauniita, mutta toteuttaminen ei toimi. En ymmärrä miksi tämä lastensuojelu on niin ”pyhä lehmä”, ettei siihen kukaan oikein halua puuttua – ei vaikka vahvat alan ammattilaiset muutostarpeista puhuisivat ja ovat puhuneet jo kauan.
Kaiken lähtökohta olisi ottaa kokonaisvaltainen ote koko lastensuojeluun sekä ylipäätään lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaan, sekä laittaa lastensuojelun rahoituspohja kuntoon. Siis myöntää, että nykyisestä lastensuojelukerroinmallista eivät yksinkertaisesti hyödy muut, kuin sijaishuoltoa tuottavat yritykset.
Aivan liian usein päädytään kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen. Kunnille kuitenkin parasta tässä on se, että monimutkaisen lastensuojelukertoimen kautta kuntien kustannuksia kompensoidaan valtionapujen osalta. Tosiasia on, että lastensuojelussa pyörii satojen miljoonien eurojen rahamassa, joka tällä menolla lähentelee pian miljardia euroa. Jokainen ymmärtää, että puhutaan sellaisista summista, että ottajia kyllä löytyy. Niin kauan, kun ns. lastensuojelukerroin on valtionavun laskentaperuste, tämä kehityssuunta ei muutu. Talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat kyllä mielellään ottavat jokaisen irtoavan euron sen sijaan, että panostaisivat niukoista rahoista pitkällä aikajänteellä saataviin säästöihin eli ennaltaehkäisevään perhe- ja lastensuojelutyöhön.
Olisiko lastensuojelun sijaishuolto syytä palauttaa laajemmin kunnan omaksi toiminnaksi ja näin myös vahvemmin valvottavaksi sen sijaan, että ne ovat ostopalveluja yhä suuremmilta alan yksityisiltä toimijoilta, joiden valvontakin ontuu? Kuten ennenkin olen korostanut, tiedän useita pieniä yksityisiä toimijoita jotka tekevät aidosti erinomaista työtä, ja näitä toimijoita tarvitsisimme jatkossakin, sillä on tilanteita joissa lapsen tai nuoren parhaaksi on kodin ulkopuolinen sijoitus. Valitettavasti näitä yksiköitä on aina vain vähemmän. Sama ilmiö näkyy myös vammais- ja vanhuspalveluissa. Suuret yritykset ostavat pienet pois.
Suurin peiliin katsomisen paikka onkin nyt heillä, jotka todellisuudessa tällä hetkellä päättävät lainsäädännöstä ja rahoituksesta. Joko vihdoin tähän kokonaisuuteen uskalletaan tarttua?
http://yle.fi/uutiset/mantyla_lastensuojelukerroin_uusiksi/6508257
http://hannamantyla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158187-lastensuojelu-pyha-lehma
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö se Mäntylä ollut ennemmin myös joku sossu?
Mitenkähän toimi silloin sossuna ollessaan?
Ehkä ei ole päässyt osingoille ja nyt harmittaa?
Eroava lapsiasiavaltuutettu: Valtuutetun toimistossa on liian vähän henkikökuntaa suteessa kansalaisten yhteydenottojen määrään
Yle uutiset 20.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/eroava_lapsiasiavaltuutettu_lisaresursseja_tarvitaan_kansalaisneuvontaan/7040573
----------
Huostaanottopäätökset muuttuvat harvoin Sosiaaliviranomaisen hakemus lapsen huostaanotosta menee usein läpi hallinto-oikeudessa
Kaleva lehti 19.1.2014. Lue juttu ja 43 kommenttia.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/huostaanottopaatokset-muuttuvat-harvoin/653799/
-----------