Uskovainen lapseton sinkkumummeli, jolla lähiomaiset ovat neljä sisarusta. Mummeli testamenttaa koko omaisuutensa lestadiolaisseurakunnalle. Ovatko sisarukset oikeutettuja johonkin/millaiseen lakiosaan perinnöstä?
Kirkolle vai sisaruksille?
testamenttihirvittää
14359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eivät, vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Eri asia on, jos esim. mummelin omat vanhemmat ovat laittaneet testamentteihinsa toissijaiset perilliset.
järkyttävää. Tosin isosta perinnöstä ei kyse, mutta mielestäni tuo on vaan niin väärin kun miettii tuota perinnönsaajana olevaa liikettä ja heidän tekemisiään ja periaatteita. Olis muori laittanut siihen paperiin vaikka lastensairaalan tms.
Onhan se järkyttävää jos testamenttaa omaisuutensa eri uskonlahkolle. Hiljattain uutisoitiin, että yhä useampi jättää testamentissa omaisuutensa jollekin järjestölle jos ei ole omia lapsia. Hyviä kohteita on vaikka kuinka. Itselle tulee mieleen Spr, eläinsuojelu, lastensuojelu, unisef tms joille voisin testamentata.
Suuri osa ns. "hyväntekeväisyysjärjestöistä" tekevät eniten hyvää vain omalle taloudelleen., En suosittelisi jättämään mitään kirkoille, mutta en myöskään sairaaloille myrkkyineen ja sädetyksineen.
Minä jätän kaikkeni puolisolleni ja hänen jälkeensä hänen lapsilleen, koska omat sisarukset ovat hirviöitä. Teen myös parhaani sen estämiseksi, että he tulisivat härkkimään omaisuuttani kuolemani lähestyessä; jos olen liian heikkona itse sitä järjestämään, pidän huolta etukäteen, että jos joku hirviö paikalle ilmaantuu, häntä videoidaan, ja hänelle luetaan muutama harkittu sana minulta, kunnes hän poistuu.
Meillä kuoli aika varakas "sinkkusetä". Hautajaisissa oli yksi "seura", vesi kielellä kertoi sukulaissedän olevan heidän jäsenensä. Mutaa dadam: setä olikin tehnyt testamentin parille sukulaiselle, ketkä hoitelivat häntä viimeisinä vuosinaan. Minä jäin nuolemaan näppejäni, mutta silti pidän testamenttia oikeudenmukaisena.
En osaa ajatella testamenttia koskaan oikeudenmukaisena tai epäoikeudenmukaisena. Jokainen päättää ihan itse, mihin varansa määrää kuolemansa varalta. Ei siinä ole kysymys oikeudenmukaisuudesta.
Kiva tyyppi! Hyvä asenne! Jos tuntisin sinut, saattaisin hyvinkin testamentata jotain sinulle, omat sukulaiset kun ovat perijöiksi kelvottomia.
Saattaa olla niin, että lähisukulainen huolehtii jopa muutaman vuosikymmenen yksinäisestä sukulaisestaan miettimättä, onko testamentannut omaisuutensa ja kenelle. Kyllä olettaisi oikeudenmukaisuuden toteutuvan, jos hän tenstamenttaa pienen omaisuutensa luottohenkilölleen, sillä vanhus voi olla todella yksin, jos hänellä ei ole ketään, joka häntä käy säännöllisesti tervehtimässä, hoitaa hänen juoksevia asioita ja on ennenkaikkea ns. tuki ja turva, jonka puoleen voi aina kääntyä tarpeen tullen.
Paljon puhutaan, miten paljon on yksinäisiä vanhuksia ja jotka kaipaavat niin seuraa, kuin myös turvallisuuden tunnetta, että on joku, joka heistä välittää.
On myös uskonlahkoja, joita kiinnostaa yksinäisissä vanhuksissa vain heidän maallinen omaisuus, ja kiinnostusta vanhusta kohtaan kestääkin juuri niin kauan, kun testamentti on laadittu k.o. uskonlahkon hyväksi tai sitten k.o. uskonlahkon sisarelle tai veljelle. Näistä riittää esimerkkejä loputtomiin.
On se kumma, että uskonnolliset järjestöt katsotaan aina pahoiksi, kieroiksi ja vaikka miksi. Onneksi testamentaaja saa itse päättää, kelle jäämistönsä jättää!
Mitä tulee vanhusta tms. auttaviin ihmisiin, on avunsaajan varmaan hyvä, taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan, korvata jotain, edes kulut, auttajalleen. Näinkin voi avunsaaja osoittaa arvostuksensa. Testamentti on eri asia, sehän on viisasta tehdä ajoissa, kun varmasti on vielä toimintakykyinen. Siinä vaiheessa ei vielä voi tietää avuntarvettaa ja auttajiaan.
Uskonnolliset lahkot, tai sen jäsenet valvovat etunsa, eli testamentin teon vanhuksen tai sairaan kuolinvuoteen äärellä. Jos se ei ole ahneutta, niin mikä sitä sitten on? Menettely voi olla hyvinkin raadollista, jota tavallinen maallikko ei usko todeksi, jos sitä ei ole käytännössä nähnyt.
Voihan se olla "raadollistakin", mutta silti minusta on vaikea käsittää, etteivät omaiset - lähemmät tai kaukaisemmat - voi riitelemättä hyväksyä oikeustoimikelpoisen henkilön testamenttia. Kun periaatteena kuitenkin pitäisi olla se, että jokainen saa itse päättää omaisuudestaan paitsi elinaikanaan myös määräämällä siitä, mitä omaisuuden kanssa hänen kuolemansa jälkeen tehdään.
Perintökaaren lakiosa- ja suosiolahjasäännökset ovat poikkeus tästä periaatteesta, mutta minusta niistäkin olisi jo syytä luopua. Itse ainakin haluan päättää omaisuudestani täysin vapaasti ja uskon, etten ole ainoa tätä laatua.
Minäkin taidan testamentata omaisuuteni Vapaakirkolle, eipähän sukulaiset riitele keskenään.
Siinäpä se ongelma on ollutkin, että oikeustoimikelpoinen ihminen ei olisi saanut tehdä, usein muuttaa testamenttiaan niinkuin parhaaksi itse katsoi. Usein on niin, että olosuhteet ja tilanteet on muuttuneet siitä, kun on tehnyt testamentin, ja henkilö päättää uusia testamenttinsa edunsaajan. Siitä sitten riidellään vuositolkulla, että eihän hän olisi enää saanut, voinut näin tehdä, kun kerran on sanonut testamentanneensa usein pienen omaisuutensa henkilölle, joka ei sitten tästä vanhuksesta sen tiedon jälkeen ole enää välittänyt ennenkuin kuolinpesän jako on ajankohtainen.
Mutta missä nuo uskonlahkot tulee ns. saaliinjaolle, onkin yleensä tilanne, jossa vanhus tai sairas on kuolinvuoteellaan ja hänet manipuloidaan muuttamaan testamenttinsa, tärkeintä on kuitenkin se taivaspaikka. Minusta tämä on häikäilemätöntä toimintaa, enkä mielipidettäni muuta.
Vanhoista testamenteista turha riidellä, kun edes oikeus ei ota käsittelyyn, jos uusi testamentti tehty todistettavasti täysissä ruumiin ja sielunvoimissa sekä siihen on merkattu seuraava lause eli Tämä testamentti kumoaa kaikki edelliset testamentit, jotka tehty ennen tätä päivämäärää.
Minulla kyllä salatilit ulkomailla ja periaatteessa jokainen joka tietää tilin numeron ja koodin saa ne omakseen.Maksakoon veroja jos haluaa ei le pakko.Edes perilliset ei tiedä , jotta siirtänyt rahat sinne aikanaan:=)
Koodi on hyvässä jemmassa ja testamentissa vihje miten löytää sen.Saavat etsiä jos löytävät ja tapella keskenään sitten::::ja minä nauran pilven reunalta.