Jarmo Rosenlöf valittaa lehtikirjoituksessaan siitä, että kaupunkilaiset käyttävät heille lain mukaan kuuluvaa valitusoikeuttaan - eritoten koskien kaavoja, jotka loukkaavat heidän oikeustajuaan ja käsitystä hyvästä kaupunkirakenteesta. Rosenlöf pelkää, että kaupungin pohjaton kassa saattaa jäädä vaille, jo budjetoituja, herkullisia kaavoituskorvauksia.
Vastauspuiheenvuorossaan, myös poliitikko, Elina Sandell puolustaa kansalaisten oikeutta valittamiseen silläkin uhalla, että kaupungilta jäisi rahaa saamatta.
Totuus lienee raadollisempi?
Kuulimme eilen uutisista, että TuTo ei pääse mestikseen, koska sen raha-asiat eivät ole kunnossa. Niinpä TuTo:n omistamalle tontille ollaankin kaavailemassa huimaa rakennusoikeuden lisäämistä seuran talouden kuntoonsaattamiseksi.
Näin tutolaisten huoli kaavan sutjakasta eteenpäinmenosta on ymmärrettävää. Harmi tässä tapauksessa on se, että TuTo:n tontti sijaitsee keskellä kaupungin kauneimmaksi äänestetyn, suojelun arvoisen puutalon pihamiljöötä. Nyt tontille ollaan ajamassa, kuin käärmettä pyssyyn, usean "pilvenpiirtäjän" mahdollistavaa tehokaavaa.
Jokainen kaupunkilainen ymmärtää, ettei sellainen kaavoitus ole lain tarkoittamaa hyvän rakennustavan edistämistä, perusteltakoon sitä sitten kaunissanaisesti vaikka kestävällä kehityksellä!? Juuri tällaisia kiinteistöbisnekseen viittaavia hankkeita varten kuntalaisille on varattu mahdollisuus valitusmenettelyllä saada asia aina oikeuskäsittelyyn asti.
Vastauspuiheenvuorossaan, myös poliitikko, Elina Sandell puolustaa kansalaisten oikeutta valittamiseen silläkin uhalla, että kaupungilta jäisi rahaa saamatta.
Totuus lienee raadollisempi?
Kuulimme eilen uutisista, että TuTo ei pääse mestikseen, koska sen raha-asiat eivät ole kunnossa. Niinpä TuTo:n omistamalle tontille ollaankin kaavailemassa huimaa rakennusoikeuden lisäämistä seuran talouden kuntoonsaattamiseksi.
Näin tutolaisten huoli kaavan sutjakasta eteenpäinmenosta on ymmärrettävää. Harmi tässä tapauksessa on se, että TuTo:n tontti sijaitsee keskellä kaupungin kauneimmaksi äänestetyn, suojelun arvoisen puutalon pihamiljöötä. Nyt tontille ollaan ajamassa, kuin käärmettä pyssyyn, usean "pilvenpiirtäjän" mahdollistavaa tehokaavaa.
Jokainen kaupunkilainen ymmärtää, ettei sellainen kaavoitus ole lain tarkoittamaa hyvän rakennustavan edistämistä, perusteltakoon sitä sitten kaunissanaisesti vaikka kestävällä kehityksellä!? Juuri tällaisia kiinteistöbisnekseen viittaavia hankkeita varten kuntalaisille on varattu mahdollisuus valitusmenettelyllä saada asia aina oikeuskäsittelyyn asti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kait Rosenlöf on tuskastunut tuohon tiettyyn sakkiin, joka valittaa aina kun se on mahdollista. Aiheesta saa tietysti valittaa, mutta jotta on yksi vastahankainen porukka, jolle ei ole väliä mistä valittaa, kunhan valittaa..
Aiheesta valittaminen on tietysti ok. Tapavalitajat kuten Puu ja Talo ja Meidän Turku ovat sitten kokonaan toinen juttu.
Joskus saattaa olla aihettakin ihmetellä onko toimittu lain hengen tarkoittamalla tavalla kaupunkilaisten kokonaisetua ajatellen, jos vaikka olisikin toimittu laintulkinnan juridisesti oikein menneen prosessin mukaan. Silloin valittajien näyttää aina olevan tyytyminen lain kirjaimeen, ei sen hyvää tarkoittavaan henkeen.
Esimerkeejä löytyy Turustakin pilvin pimein.
Kokemus on osoittanut, että kaupungin tekemästä päätöksestä esimerkiksi kaavan tarkoituksenmukaisuudesta ja hyvyydestä on turha valittaa - oikeus tutkii vain prosessin kulun oikeellisuuden! Jos asian käsittelyä koskeva lain kirjain on täytetty, asia on lilman muuta lainvoimainen...
Osayleiskaavan puuttuessa voidaan rakentaa mitä vain minne vain?
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/272796-mielipide-turun-hallintomenettely-kuntalain-vastaista
Tururakentamkista ohjaavat maakuntakaava, yleiskaava ja melkein koko rakennettua kaupunkialuetta koskevat asemakaavat.
Suomen kaavasysteemi toimii siten, että ylimpänä tasona on maakuntakaava. Se ohjaa yleiskaavan laatimista. Maakuntakaavaa noudatetaan silloin kun alueella ei ole muita lainvoimaisia kaavoja. Silloin kun alueella on voimassa yleiskaava, noudatetaan sitä. Jos alueella taas on voimassa asemakaava, noudatetaan sitä. Maakuntakaava ja yleiskaava eivät siis mene asemakaavan yli, kuin ei myöskään ns. osayleiskaava, joka tarkoittaa pienelle osalle kaupunkia laadittua yleiskaavaa.
Kun meillä on näinkin monimutkainen ja aukoton kaavajärjestelmä,voi kysyä mihin tarvittaisiin asemakaava-alueilla vielä lisää näitä ns. osayleiskaavoja - varsinkin kun otetaan huomioon, että niiden alueella aina tarkin kaava eli asemakaava voittaa ylemmät kaavat eli on se kaava, jota rakennettaessa noudatetaan? Usein sanotaankin, että alueella, jolla on lainvoimainen asemakaava, ylemmät kaavat, kuten maakuntakaava ja yleiskaava (tai osayleiskaava) eivät ole voimassa!
Näyttäisi suorastaan siltä, että erilaisia osayleiskaavoja usein vaaditaankin laadittavaksi vain ja ainoastaan asioiden käsittelyn jarruttamiseksi!?
Kaavajärjestelmä on luotu ohjaamaan rakentamista. Se ei määrittele rakentamisen aikatauluja. Turussa esimerkiksi on suurella osalla kaupunkia voimassa hyvinkin vanhoja kaavoja, osa melkein parinsadankin vuoden takaa (1827).
Jokainen ymmärtää, ettei kaupungilla ole mahdollisuutta näinä aikoina hetkessä laatia suuria osia kaupungin asemakaavoitetusta alueesta kattavia uusia lainvoimaisia kaavoja?
Mikäli jollain alueella voimassaoleva asemakaava todetaan määräyksiltään ja vaikutuksiltaan vanhentuneeksi, voidaan aloittaa ko. kaavan muuttaminen uusia tarpeita vastaavaksi. Tällöin aluelle, jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa, astuu voimaan kielto rakentaa kunnes uusi kaava on saanut lainvoiman. Siitä huolimatta tällaiselle ns. rakennuskieltoalueellekin voidaan myöntää uudisrakennuslupia kunhan todetaan, ettei kyseinen uudishanke kohtuuttomasti haittaa meneillään olevan kaavanmuutoksen tavoitteita!
Puu ja Talo yhdistyksen valituksissa merkillepantavaa on se, että niissä suorastaan valehdellaan asioiden olevan jotakin muuta kuin ne ovat. Tämän tyyppinen valittaminen tulisi laittaa aisoihin säätämällä asiasta rangaistus. Puu ja Talo yhdistys toimisi hyvänä esimerkkikohteena.