Nuo Psykiatrin ja lääkkeiden vastustajat LIENEE kiusaajatyyppejä

tai joitain joilla ei oo tietoa asiasta.
Eli kiusaajina he haluaa ettei kukaan käytä lääkkeitä ja että sairaat tekisi itsemurhia.
Tai he ei diggaa siitä, ku ihmiset ei käy töissä.
He ei ymmärrä.
Pitää meitä laiskoina kenties.
Psykiatria on kuitenkin virka ja Psykiatrit on korkeastikoulutettua sakkia, että sillä viissii.
Miettikkääs sitä!!!!

Osalla ei kai oo tietotaitoa??
Tuskin Psykiatreilta sitä puuttuu, koska on sen alan ammattilaisia, eikä ne tahallaan tai tietämättään meitä ravitsisi lääkkeillä.


Kiusaajatyyppien on vaikea olla siinä todellisuudessa, koska ne tajuaa olevansa huonoja ihmisiä(ns skeidakikkareita), ja että ne lopulta tuhoaa ittensä, kuten Pelle Miljoona laulaa siinä yhdessä biisissään.
Kiusaajat joutuu tekeen töitä kiusattujen puolesta työelämässä, sillä meijän eläkeläisten ja työttömien toimeentulotuki on heijän verorahoista tullutta.
Siinä tapahtuu oikeus mielestäni, siis tarkoitan kiusattuja ja kiusaajia, että se on rangaistus kiusaajille.
Osa heistä saattaa seota, koska ovat pahoja ihmisiä.
He ei lopulta tule kestämään itteään, mut osa on niin julmia, että he koko lopun ikänsä harrastaa pahuutta kiusaamis-ja muissa muodoissa.
28181
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Psykiatrin erikoislääkäri Hannu Lauerma luennollaan;
"Kiusaajat ovat psykopaattien hengenheimolaisia"
"On olemassa kahdenlaisia psykopaatteja, ne jotka tappaa vihan tunteessa ja ne jotka tappaa tuntematta mitään"
"Kiusaaminen on yksi pahuuden muoto, ja kiusaajat on usein narsisteja ja psykojen sukulaisia tai itse psykoja"

Hannu Lauerma on kirjanoppinut mies, jolla monta koulutusta.

Äänestä

No sinut ne valkotakkipellet ovat ainakin selvästi ylipuhuneet, heh heh!

Ei me mitään kiusaajia olla, päinvastoin.

Et taida juuri käsittää että osa järkevistä ihmisistä huomaa että psykiatria on valetta ja ihmisoikeuksien viemistä.

Te loput pellet jotka valkotakkiapinoille kumartelette, te olette v*tun säälittäviä :)

voisit painua h*lvettiin täältä ylistelemästä niitä rottia jotka tuhoavat monen elämän pili-pali-lääkkeillään.

Äänestä
  • "Tuskin Psykiatreilta sitä puuttuu, koska on sen alan ammattilaisia, eikä ne tahallaan tai tietämättään meitä ravitsisi lääkkeillä."


    Ja p*skanmarjat sanon minä ja muut.
    Ammattilainen on vain nimitelmä koulutuksesta ja nämä taliaivot pitävät lääkebisnestä pystyssä, jakelevat papereihin diagnooseja tietämättä hevonv*ttua oikeasti mikä ihmistä vaivaa, jakavat nuorille aivoja tuhoavia lääkkeitä, lähettävät poliiseja ja ambulansseja ihmisten koteihin kohti pakkohoitoa.

    Ihan v*tun p*skasakkia ovat että se siitä.

    koko ala on täysi p*rseenreikä.

    Äänestä

Lauerma puhuu kollegoistaan,kun puhuu kiusaamisesta.Nimenomaan psykiatrit osaavat kaikki henkisen väkivallan muodot.He ovat siinä mestareita.Puhutaan päälle,ei vastata kysymyksiin,verikokeiden tuloksia ei kerrota niin että potilas tulee kaistapäiseksi pelosta,että onko hänellä jokin vakava sairaus.Raivostuttavinta on kun pistetään sanoja suuhun,väitetään potilaan sanoneen jotain mikä ei pidä paikkaansa.JNE.Esimerkkejä olisi vaikka kuinka psykiatrien tavasta harjoittaa henkistä väkivaltaa!

Äänestä

Psykiatrian vihaaja,pitäähän täällä saada kertoa kokemuksistaan myös myönteisesti psykiatriaan suhtautuvat.Olisi yksipuolista jos ainoastaan kriittiset saisi ilmaista mielipiteensä.Eikä haistattelu ole mitenkään järkevää käytöstä.Sinä alennut vihaamiesi psykiatrien tasolle.Niillä on tapana kertoa potilaille asioita potilaasta,kysymysten tai vasta-argumenttien esittäminen on turhaa.

Äänestä

Aloittaja on jutuistaan päätellen aika pahasti lääkkeistä sekaisin!

Äänestä
  • "sekopää" siis tarkoitit?? =)
    Ei oo tarvinnu hakata ketään ku oon lääkitty, enkä ennen ilman lääkitystä hakannu ketään, mut olin hieman uhkaava, ja mm löin nyrkillä lujaa seinään ja muita harhaluuloja ja paniikinomaisia ajatuksia, kovaa ahdistusta.
    Jos sekopääksi mut tituulerataan, ni se on aika kornia, koska eikös sekopäät oo kuitenkin semmosia, jotka kiusaa ja tappaa tai muuten ovat väkivaltaisia??
    Huumehörhöjä kutsuisin paremminki nimikkeellä sekopää enkä ite oo kyllä semmonen.
    Huumorintajuni on tosin outoa, hieman sekavaa, mut se on ollu jo nuoresta pojjasta saakka.
    Harhaisuudet johtuu kiusaamiskokemuksista.
    En oo kuitenkaan skitso, vaan paranoidi.
    Meinaakko että mun kohdalla lääkitys ei toimi ja se vie mut sekopääksi??
    noh kai sullaki on oikeus ajatella noin ja päätellä se kirjoitusteni perusteella.
    Ite en toki ihan tuota usko, että oisin sekopää, sillä minusta ne todelliset sekopäät semmosia jotka vaarallisia ihmisiä.

    Äänestä

laittavat ihmisen ajattelemaan ja kirjoittamaan tuollaista kuin nim. sekopää epäilee (siis ei tiedä) eikö se ole silloin hoitovirhe ja valittamisen paikka. Jos sama lääkäri syytää useampia potilaita samanlaiseen tilaan kannattaa ehdottomasti valittaa Valviraan.

Äänestä
  • Mä ainakin laittaisin kanteen; jos jostakin, niin siitä, että esimerkiks mun yliopistossa yksi psykologian alan tutkija aiheellisesti pidätettiin huumausainerikollisuudesta: sitä p*skasakkia ei tarvita eettiseen ammattiin, jotka tavoittelee taloudellista etua titteleiden kautta. Hyypiö oli vuosia harjoittanut jotakin huumekauppaa ja muka tutkijakin vielä, hyi pthyi! Vielä rankempi homma olisi, jos psykiatreina toimisi -ja veikkaan että usein toimiikin- talousongelmaisia: hyh hyh sitä rikollisuuden mahdollisuutta ja hyötymmisen mahdollisuutta potilaistaan niillä. Miten suuri osa muuten sairaanhoidon parissa Suomessa toimivista omaa rikosrekkarin tai vakavia talousongelmia? Laiho on vaan yksi esimerkki.

    Skitsofrenia on sen verran harvinainen sairaus, että älkää tehkö pilkkaa niillä paroilla, joilla on jokin niin vakava sairaus ja älkää etenkään netin avulla leimatoko terveitä herjaamisella mielisairauksi väärän tiedon levittämisen kiusaamismielessä kautta.

    Äänestä

Minulla on enemmän hyviä kokemuksia psykiatreista kuin hoitajista. Psykiatrit ovat yleensä älykkyitä kun taas osa hoitajista on vähän yksinkertaisia, tai sitten ovat vaan niin väsyneet siihen työhön että toistelevat samoja fraaseja vuodesta toiseen miettimättä onko niissä oikeastaan mitään järkeä ja voivatko ne edes oikeasti auttaa ketään.

Äänestä
  • Psykiatrit ovatkin varmaan älykkäitä, mutta täysin omien näkemystensä sokaisemia. Heille ihminen on vain kone, jota aivokemia ohjaa ja jos se kone käyttäytyy jotenkin oudosti, niin sitten syy on psykiatrien mukaan vain ja ainoastaan jossain kemiallisessa häiriössä...

    Äänestä

Oletteko koskaan miettineet, että maailmassa yhtä monta ongelmaa ihmisillä, kuin ihmisiä on lukumäärällisesti? Ja tähän lisäksi monia ihmisten ongelmia ei ole todellisuudessa olemassakaan, joten niille on siis myös keksittävä olemattomia hoitokeinoja.

Ei ole mikään ihme, että psykiatria ei pärjää monesti ja joutuu "pakko syöttämään" oppejaan, jolloin tullaan tilanteeseen, jossa potilaalle/asiakkaalle etsitään parhaiten sopiva kuvaus/profiili. Jos tämä on pahasti hakoteillä, on hoidon lähtökohta jo täysin väärä. Ihmistä hoidetaan sen perusteella, mitä hän on jaksanut/kyennyt juuri sillä hetkellä kertomaan esim. testeissä tai keskustelun aikana. Jos hoitosuhteessa on alistava ja henkilön minäkuvaa hajoittava ilmapiiri, tulee mukaan myös sellaisia oireita, joita ei alunperin henkilöllä ollut. Mutta nämä oireet tulevat virallisen ja jäykän hoitosuhteen myötä.

Ihmisiä voidaan auttaa ilman virallisia oppeja sivistyksellä. Oikea välittäminen ei edellytä oppineisuutta tai virallista kaavaa. Psykiatrian heikkous on sen auktoriteettiharhainen suhtautuminen omaan alaansa. Tätä ei ole millään muulla tieteenalalla, uskallan väitää. Viran myötä hoitohenkilökunnalla on myös kaventunut sananvapausoikeus. Esim. psykiatri ei voi sanoa tiettyjä asioita asiakkaalle, tämä on laissa kielletty. Tällöin ongelmalliseksi voi muodostua enemmänkin se mitä ei sanota asiakkaalle ja se mitä sanotaan.

Miten helpolla joskus päästäisinkään, jos esim. avoimen dialogin hoitomallia alettaisiin soveltaa valtakunnallisesti? Uskoisin, että ihmiset jaksaisivat paljon paremmin.

Äänestä
  • Jos ihminen ei kykene töihin, niin kannatatko sitten pakkotyötä?
    Sen myötä koko Suomi-Finland ghettoutuisi ja tulisi hurja määrä pahoinvointia ja rikollisuutta.
    Sitäkö haluatte???

    Äänestä

Mikäs se siellä kirjoittelee siihen malliin, että muka psykiatriasta ei saisi esittää kritiikkiä? Ja onks teistä jokainen kirjoittaja tälläkin palstalla muka "kiusaaja", joka kertakaikkiaan kun ei voi tietää millaisten ihmisten kanssa kirjoittelee, että sitten esittää oman näkemyksensä?

Ei kukaan normaalieettinen tietenkään esitä mielenterveysaiheen palstalla, että niiden jotka oikeasti ovat mieleltääni sairaita, että sellaisten ihmisten ikinä pitäisi jättää ottamatta mielenterveyslääkkeensä. Tottakai on olemassa todella vakavia mielenterveyden sairauksia, kuten vaikka joku skitsofrenia tai bibolaarinen häiriö, ja tietenkin sellaisia ihmisiä auttavat mielenterveyslääkkeet, eivätkä he edes pärjäisi ilman, mutta kun nykyisin psykiatrien pakeilla käyvät monet myös ns. ihan "tavallisetkin" ihmiset, joilla vaan on esimerkiksi stressia ja huolia joihin kaipaavat empaattista keskusteluapua, niin ei siinä välttämättä tykkää, jos psykiatrian alan ihminen ensimmäisenä on tarjoamassa pääkoppamömmöjä tai analysoimassa ja keksimässä mielenterveyden ongelmia ihmiselle. Psykiatreissa on sekä empaattisia ihmisiä, että vähemmän empaattisia.

Kukaan ihminen ei kirjoittaisi tai kertoisi tätä missään nimellä, mitä minä nyt tässä kerron ( olen nimittäin melkoisen terve pääkopastani ja haluan vielä joskus töitäkin, eli en avautuisi tästä tai tällaisella palstalla nimellä JA toivon, että ne jotka tätä keskustelupalstaa käyttävät yksityisasioiden urkkimiseen ja tiedon keruuseen, jättäisivät minut rauhaan!), mutta itselläni on esimerkiksi ei- niin kauan sitten sellainen kokemus psykiatrista ja psykologista, että hakeuduin yleistyneen stressin, yksityiselämäni huolien ja satunnaisten univaikeuksien vuoksi psykologin ja psykiatrin pakeile. Kokemus on ollut kammottava. Psykologi tuntuu vaan tyypiltä, jolla on kiire päästä kirjailemaan koneelleen yksityiskohtaisesti mitä minä hänelle kerron ( psykologin pakeille kylläkin mennään juuri siksi, ettei kuorimitettasi lähimmäisiä huolilla), ei osoita juurikaan empatiaa ja tuntuu kuvittelevan, että psykologin työ on kirjaimellisesti palkallisena kuunnella kiinnostavia tarinoita tunhtemattoman yksityiselämästä, eli istua tatittaa tuolissaan ja välillä kysellä yksityiskohtia. Kokemus psykiatrista taas oli aivan kammottava, en koskaan ole aikuisiälläni joutunut sellaisen, niin epäempaattisen ihmisen hampaisiin:

Pyytäessäni tai ehdottaessani lyhyttä sairauslomaa, koska olen kuormittunut yksityiselämäni huolien vuoksi, psykiatri alkoi vihjailla ( tai itseasiassa sanoi aika suoraankin), että en ole mukamas kymmeneen vuoteen (aika härskiä!) saanut aikaan mitään ja muutenkin syyllistävä oli puhetyylinsä, tuntui kuvittelevan että minä muka sosiaalitukien vuoksi tai siis muka huvikseni hakisin sairauslomaa, koska olin hänelle tuonut avoimesti julki että minulla on ajoittain ollut myös huolta taloudellisesta selviytymisestä, syytteli lääkekielteiseksi kun en kroonisen fyysisen aika vakavan sairauteni vuoksi ole erityisemmin innostunut pääkoppamömmöistä, vähättteli fyysistä vakavaa sairauttani josta ei varmasti edes tiedä mitään ( erikoislääkärini olisi varmasti eri mieltä!) ja lopuksi määräsi minulle juuri jotakin sellaista mömmöä, joka oikein turvottaisi ja nostaisi maksa-arvojani, kysymättä edes onko minulla mikä muu lääkitys ( eli lääkeiden yhteisvaikutukset eivät häntä kiinnostaneet). Kaiken huipuksi kehtasi ehdottaa minulle pitkän aikavälin tutkimuksia ilmeisesti jossakin mentaalipuolen hoitolaitoksessa, mistä todellakin kieltäydyin, kun en todellakaan ole elämässäni minkäntyylisten mielenveyshoidon piirissä edes ollut. Jessus, siis päästään terveelle ihmiselle, opiskelijalle ehdotti sellaisia!:D

Päätin sitten, että tämä on kyllä tasan tarkkaan minun viimeinen kertani, kun oma-aloitteisesti hakeudun ainakaan erään säätiön mielenterveyspalveluiden piiriin. Ne ihmisethän tekevät jo muutenkin ahdistuneista ihmisistä vielä ahdistuneempia "auttamisellaan", jos on kuitenkin verraten päästään terve yksilö kyseessä. Aion sanoa korkeintaan suorat sanat sillle psykologille, kun kerran vielä sen tapaan, ja vaatia KAIKKI paperini nähtäväkseni, mitä nämä minua ja terveyshistoriaani tutntemattomat ihmisdet minusta ovat ylös kirjailleet.

Että ei kaikki jotka arvostelee psykiatriaa, ole mitään kiusaajia. Aika moni moderni ihminen on tänä päivänä sitä mieltä, että psykiatria on ajastaan jälkeen jäänyt tiede, eikä se hyödytä kuin varmasti niitä, jotka ovat kaikkein sairaimpia. Ainakin epäeettiset diagnoosikikkailut luulojen perusteella v*tuttaa. Sekin psykiatri, jonka pitäisi olla empaattinen ihminen, tulkitsi tahallaan kaikkia kommenttejani muka sairauden oireiksi: jos siinä huoneessa olisi istunut yksikään ulkopuolinen, olisi ollut ihan samaa mieltä minun kanssani, että minua kohdeltiin törkeästi ja alentavasti.

Äänestä
  • Itselläni on vastaava kokemus avioeroni ajalta.Mutta en itse hakeutunut psykiatrin juttusille ennen kuin ex mieheni oma psykologi oli tämän ex miehen kertoman perusteela kirjoittanut ja toimittanut minua koskaan tapaamatta nk mt epäilypaperin perheasiaintoimistolle.
    Meillä oli paha huoltajuuskiista ja ex yritti leimata minua "hulluksi".

    Vaadin asian korjaamista,koska psykologi ei ollut menetelyt oikein ja oli kunnallinen ja asia olisi jäänyt kummittelemaan papereihini.Terveyskeskus kieltäytyi muuttamasta lausuntoa ja kieltaytyi järjestämään minulle mitään tutkimuksia todistaakseni että olisin ollut "terve".Niinpä menin sitten yksityiselle kallonkutistajalle ja teetin itsestäni viralliset testit.
    Ei kelvannut merkintöihin lisättäväksi.Omalääkärini sanoi että heillä ei ole tapana lisäillä "maksettuja" lausuntoja kunnalliseen järjestelmään.Exäni oli pyydellyt tältä omalääkäriltä itselleen lausuntoja sairauskertomuksestani,mikä oli lähinnä synnytyksen jälkeiset tarkastukset ja pari keuhkoputken tulehdusta.Minusta oli tämän exän toimesta pyydetty lausuntoa kaikilta mahdollisilta tahoilta joidenka kanssa olin ollut tekemisissä.Minusta oli suoritettu salaa neuvolankin toimesta punnitusten yhteydessä "äitiyden tarkkailua".Isää oli paha tarkkailla kun ei ollut paikalla.

    Siis itse koen että olen leimattu.Että minulla on stigma.
    Saan koko ajan todistaa edelleenkin viattomuuttani tähän suureen "hulluuteen",mikä se sitten lieneekään.Mikä kiertää epämääräisenä tietona papereissani niin neuvolasta,perheasiaintoimiston kautta terveyskeskukseen.
    Nykyään en enää edes uskalla käydä lääkärissä.Minulla on astma ja siihen riittämättömät lääkkeet,joista pidän reseptiä yllä hakemalla Virosta tai muilla ulkomaanmatkoilla.

    Huluksi leimaaminen on perusterveelle kova paikka.Tuntuu kuin itsemäärämisoikeutta olisi loukattu ja se tekee asiallisen käyttäytymisen ja pukeutumisen äärinmäisen tärkeäksi.Roskapussitkin viedään ulos vain meikit naamassa.

    Äänestä

  • väärä kohderyhmä? kirjoitti:

    Itselläni on vastaava kokemus avioeroni ajalta.Mutta en itse hakeutunut psykiatrin juttusille ennen kuin ex mieheni oma psykologi oli tämän ex miehen kertoman perusteela kirjoittanut ja toimittanut minua koskaan tapaamatta nk mt epäilypaperin perheasiaintoimistolle.
    Meillä oli paha huoltajuuskiista ja ex yritti leimata minua "hulluksi".

    Vaadin asian korjaamista,koska psykologi ei ollut menetelyt oikein ja oli kunnallinen ja asia olisi jäänyt kummittelemaan papereihini.Terveyskeskus kieltäytyi muuttamasta lausuntoa ja kieltaytyi järjestämään minulle mitään tutkimuksia todistaakseni että olisin ollut "terve".Niinpä menin sitten yksityiselle kallonkutistajalle ja teetin itsestäni viralliset testit.
    Ei kelvannut merkintöihin lisättäväksi.Omalääkärini sanoi että heillä ei ole tapana lisäillä "maksettuja" lausuntoja kunnalliseen järjestelmään.Exäni oli pyydellyt tältä omalääkäriltä itselleen lausuntoja sairauskertomuksestani,mikä oli lähinnä synnytyksen jälkeiset tarkastukset ja pari keuhkoputken tulehdusta.Minusta oli tämän exän toimesta pyydetty lausuntoa kaikilta mahdollisilta tahoilta joidenka kanssa olin ollut tekemisissä.Minusta oli suoritettu salaa neuvolankin toimesta punnitusten yhteydessä "äitiyden tarkkailua".Isää oli paha tarkkailla kun ei ollut paikalla.

    Siis itse koen että olen leimattu.Että minulla on stigma.
    Saan koko ajan todistaa edelleenkin viattomuuttani tähän suureen "hulluuteen",mikä se sitten lieneekään.Mikä kiertää epämääräisenä tietona papereissani niin neuvolasta,perheasiaintoimiston kautta terveyskeskukseen.
    Nykyään en enää edes uskalla käydä lääkärissä.Minulla on astma ja siihen riittämättömät lääkkeet,joista pidän reseptiä yllä hakemalla Virosta tai muilla ulkomaanmatkoilla.

    Huluksi leimaaminen on perusterveelle kova paikka.Tuntuu kuin itsemäärämisoikeutta olisi loukattu ja se tekee asiallisen käyttäytymisen ja pukeutumisen äärinmäisen tärkeäksi.Roskapussitkin viedään ulos vain meikit naamassa.

    Niin. Jos tuokin tarina pitää paikkansa, ehkäpä sitten jopa tällaisillakin nimettömillä keskustelupalstoilla voi joskus harvoin olla jotakin ns. yhteiskunnallista merkittävyyttäkin, mitä kirjoittajien näillä palstoilla nimettömästi kertomiin asioihin tulee, vaikka suurin osa näiden Suomi24- mielenterveysaihepalstojen kirjoittajista lieneekin häiriityneitä kiusaajia, jotka tällaisia mielenterveysaiheen palstoja terrorisoi. Tuo mitä kerrot, kuulostaa kyllä todella omituiselta ja suoraan sanottuna asiattomalta, että jos pelkän kaveruussuhteen perusteella mikään laillistettu psykologi laatii minkäänlaisia mt-epäilypapereita, mitä huoltajuuskiistoihin tulee. Jotenkin tulis mieleen kauhea ajatelma, että millaista se mahtaa ollakaan joillakin vaikka pikkupaikkakunnilla tms joskus., missä tyyliin melkein kaikki tuntevat kaikki, ja että jos joku terveydenhuollon alan ihminen asemastaan käsin haluaisi kiusata jotakuta... Varmasti sitäkin tapahtuu: eivät terveydenhuollon alan ihmiset ole sen enempää pyhimyksiä kuin muutkaan, vaikka valtaosa heistä toki on eettisiä tai ainakin ammattieettisiä. Aina tulee kuitenkin muistaa, että potilailla on oikeus vaatia nähtäväkseen kaikki paperit, mitä heistä on laadittu: periaatteessa mitään ei saa jättää salaamatta potilaalta, jos on kyse diagnooseista.

    Omalla kohdallani veikkaan, että kyse on vain siitä, että olin ollut liian avomielinen psykologille. Kyseinen oli juossut suoraa päätä psykiatrin pakeille, joka ei edes tunne minua, sen enempää kuin ei psykologikaan ja kertonut omia "käsityksiään". En ole esimerkiksi alkoholisti, mutta tunnustin psykologille, että myös alkoholinkäyttöni stressaavassa elämäntilanteessani on väliin jopa huolestuttanut minua. Ihmetellyt lähinnä vaan sitä omalla kohdalla, että jos menee hakemaan keskusteluapua psykologilta ihan oma-aloitteisesti, että minkä ihmeen takia niiden edes pitää laatia A4-koon papereita asiakkaidensa sanomisista. Kun minä ainakaan en ollut mennyt mitään diagnoosia hakemaan, enkä ole sairas muutoin, paitsi jos stressaantuneisuus, lievä elämäntilanteesta johtuva ahdistus ja masennus katsotaan muka isoksikin sairaudeksi.

    Kyllä ne monet psykologit on mielellään leimailemassa perusterveitäkin henkisesti vinksallaan oleviksi. Luultavasti lääkärit saa siitä rahaa, että mitä enemmän niillä olis tyyppejä, jotka vetäis pääkoppamömmöjä ilman edes mielisairautta. Lääketehtaathan niiden kamuja on. Itselleni yllätys oli, että ihmiset joiden tulisi olla empatian ammattilaisia, ovatkin sellaisia, että heidän hoitoetiikkansa perustuukin ihmisten analysoimiseen, eikä empatiaperustaiseen kuuntelevaan auttamistyöhön.

    Omalla kohdallani meinasin revetä nauruun, kun psykiatri joka ei edes minua tunne, ehdotti tutkimuksia mielisairaalapuolella. Ainoa mikä siitä tuli mieleen, oli kiinnostus, että mitähän siellä oikein minusta sellaisten papereissa lukee, kun kohtelu oli niin outoa ja töykeää. Mulla ei edes ole mitään mielenterveyshistoriaa mistään mielisairauksista puhumattakaan, lukuunottamatta sitä, että lapsena kävin nuorisopsykiatrian poliklinikalla koulukiusaamisesta johtuneen kriisin jäkeen.

    Oma tulkintani on, että nykyisin esimerkiksi köyhyys on sairaus monien varmaan pääkoppalääkäreidenkin mielestä. Jos psykologille valittaa arkisia huolia taloudellisesta selviytymisestä mikä on ihan normaalia melkein kaikilla, niin sellainen tulkitsee, että " ei pysty pitämään itsestään huolta" (vaikka raha-asiat olisikin ihan kunnossa ja asianmukaisesti aina koko elämän hoidettu). Kyllä sekin psykiatri ( ikinä en enää mene psykiatrin pakeille), olisi mulle sairauslomaa myöntänyt, jos olisin tilanteessa, että kuukausituloni olisivat 5000-10000 euroa, mutta kun sattui olemaan köyhä opiskelija kyseessä., joka joskus joutunut turvautumaan jopa viimekätisiin sosiaalietuuksiin ( siltikin asiansahyvin hoitaen), niin tyyppi tulkitsi, että kun oikeassa tilanteessa pyytää stressinsä vuoksi sairauslomaa, ei muka käy ja että muka tukia olisin ollut kuppaamassa. Joku lääkäri jonka kuukausipalkka todella on lähemmäs 10000 euroa kuussa, ei tajua hevon pätkän vertaa pienituloisten elämästä ja arjesta.

    Joo ei terveet halua hulluiksi tullla leimatuksi mielivaltaisesti tai mielivallalla.

    Äänestä

Fakta on myös se että hyvin moni on saanut väärän diagnoosin papereihinsa esim- skitsofrenian ja joutuu sen takia väärintulkituksi.

Äänestä
  • Aika kova väite, koska Skitsofrenia ja Paranoidi on erittäin vakavia sairauksia, eikä niitä noin vain helposti diagnosoida kelle tahansa.
    Jos on koko ajan harhakuvitelmia, niin se on joko skitso tai paranoidi.
    jos kuulee ääniä, niin on varmuudella skitso ja jos on taipumusta väkivaltaisuuteen, niin se ennestään tuo varmuuden sille, että hän on skitso.
    Ite oon paranoidi.
    Jopa mun harhaluulot on osuneet joskus oikeaan.
    Se on muuten tosi pelottavaa.
    Pahimmillaan pelkäsin suihkussa ollessani, että joku tulee puukottamaan minut.
    Tai että internetissä ihmiset ovat kääntyneet minua vastaan ja aikovat, yrittävät tuhota mut henkisesti, missä eivät tule onnistumaan.

    Äänestä

  • MrJuha82vaansirpomo kirjoitti:

    Aika kova väite, koska Skitsofrenia ja Paranoidi on erittäin vakavia sairauksia, eikä niitä noin vain helposti diagnosoida kelle tahansa.
    Jos on koko ajan harhakuvitelmia, niin se on joko skitso tai paranoidi.
    jos kuulee ääniä, niin on varmuudella skitso ja jos on taipumusta väkivaltaisuuteen, niin se ennestään tuo varmuuden sille, että hän on skitso.
    Ite oon paranoidi.
    Jopa mun harhaluulot on osuneet joskus oikeaan.
    Se on muuten tosi pelottavaa.
    Pahimmillaan pelkäsin suihkussa ollessani, että joku tulee puukottamaan minut.
    Tai että internetissä ihmiset ovat kääntyneet minua vastaan ja aikovat, yrittävät tuhota mut henkisesti, missä eivät tule onnistumaan.

    Älä sä käyttele nimiä nimimerkkikentässä, kun ilmeisesti herjaat anonyymiuteesi luottaen. Vähintä mitä asialliselta Suomi24-kirjoittelulta voisi odottaa, olisi se, että kirjoittajat eivät kirjoittaisi nimettömien viestiensä nimimerkkikenttään nimiä.

    Siinä olet oikeassa, että skitsofrenia on vakava sairaus, eikä sellaista sairautta diagnosoida kenellekään tosta vaan. Käsite "paranoidi" taas on sinun oma mielenterveystermisi: sellaista diagnoosia ei ole olemassakaan. Kyllä varmaan moni minuakin voisi väittää paranoidiksi, kun en aikoinaan oikein ymmärtänyt, etä miksi tuntemattomien välisessä nimettömässä tässä Suomi24-keskustelussa jotkut epäeettiset uhosivat julkisissa nimettömissä keskustelupalstaviesteissään tuhoavansa minun elämäni ja vainoavansa minua ympäri internetiä aina: kun joku sanoo tuntemattomalle keskustelupalstalla siten, niin kyllä sen ottaa todesta ja pelästyy, koska kaikenlaisia hullujahan on olemassa ja etenkin internet- maailmassa. Jotka esimerkiksi kiusaavat väärillä identiteeteillä, varastavat identiteettejä, seurailevat netissä, perustavat herjaprofiileita nettiin viattomien nimiin ja sitä rataa.

    Kyllä sellainen ainakin todella olisi minua vastaan, joka mun nimettömiä Suomi24-tekstejäni käyttäisi asiattomasti nettitoiminnassa esim. identiteettimielessä. En ole kylläkään ikinä ketään ihmistä vastaan rikkonut, en kuulu edes mihinkään sosiaaliseen mediaan, enkä tunne outoja, joten ei löytyisi omasta lähipiiristäni ainakaan minua kiusaavat.

    Kyllä mun negatiivinen kokemus ainakin on, että kirjoittamalla nimettömästi tuntemattomille nimettömille Suomi24-keskustelupalstalle, voi saada aivan kaheleita herjaamaan itseään, vaikkei yhdellekään olisi mitään konkreettisesti tehnyt. Muistan kuinka aikoinaan yli 2000 täysin asiallista kirjoitustani yhtäkkiä poistettiin ja joku sekopäinen porukka yhdellä palstalla uhoili laittavansa reitittimet perääni, ku minä niiden hörhöjen mielestä olin tehnyt heille jotakin, mikä muka oikeutti sen julkisen rääkkäämisen.Lisäksi iusaajat uhoilivat tuntevansa ylläpitoa. Itse olivat käytännössä natseja, hörhöjä, kanoja tai muuten täysin friikkejä tekstiensä perusteella.

    Äänestä

  • mitäh? kirjoitti:

    Älä sä käyttele nimiä nimimerkkikentässä, kun ilmeisesti herjaat anonyymiuteesi luottaen. Vähintä mitä asialliselta Suomi24-kirjoittelulta voisi odottaa, olisi se, että kirjoittajat eivät kirjoittaisi nimettömien viestiensä nimimerkkikenttään nimiä.

    Siinä olet oikeassa, että skitsofrenia on vakava sairaus, eikä sellaista sairautta diagnosoida kenellekään tosta vaan. Käsite "paranoidi" taas on sinun oma mielenterveystermisi: sellaista diagnoosia ei ole olemassakaan. Kyllä varmaan moni minuakin voisi väittää paranoidiksi, kun en aikoinaan oikein ymmärtänyt, etä miksi tuntemattomien välisessä nimettömässä tässä Suomi24-keskustelussa jotkut epäeettiset uhosivat julkisissa nimettömissä keskustelupalstaviesteissään tuhoavansa minun elämäni ja vainoavansa minua ympäri internetiä aina: kun joku sanoo tuntemattomalle keskustelupalstalla siten, niin kyllä sen ottaa todesta ja pelästyy, koska kaikenlaisia hullujahan on olemassa ja etenkin internet- maailmassa. Jotka esimerkiksi kiusaavat väärillä identiteeteillä, varastavat identiteettejä, seurailevat netissä, perustavat herjaprofiileita nettiin viattomien nimiin ja sitä rataa.

    Kyllä sellainen ainakin todella olisi minua vastaan, joka mun nimettömiä Suomi24-tekstejäni käyttäisi asiattomasti nettitoiminnassa esim. identiteettimielessä. En ole kylläkään ikinä ketään ihmistä vastaan rikkonut, en kuulu edes mihinkään sosiaaliseen mediaan, enkä tunne outoja, joten ei löytyisi omasta lähipiiristäni ainakaan minua kiusaavat.

    Kyllä mun negatiivinen kokemus ainakin on, että kirjoittamalla nimettömästi tuntemattomille nimettömille Suomi24-keskustelupalstalle, voi saada aivan kaheleita herjaamaan itseään, vaikkei yhdellekään olisi mitään konkreettisesti tehnyt. Muistan kuinka aikoinaan yli 2000 täysin asiallista kirjoitustani yhtäkkiä poistettiin ja joku sekopäinen porukka yhdellä palstalla uhoili laittavansa reitittimet perääni, ku minä niiden hörhöjen mielestä olin tehnyt heille jotakin, mikä muka oikeutti sen julkisen rääkkäämisen.Lisäksi iusaajat uhoilivat tuntevansa ylläpitoa. Itse olivat käytännössä natseja, hörhöjä, kanoja tai muuten täysin friikkejä tekstiensä perusteella.

    Minä olin tuo omasta mielestäni aiheettomasti leimattu.Tilanne tapahtui Helsingissä Pitäjänmäellä.Kyse on siis yhdestä tilanteesta jonka tulkinta ryöstäytyi käsistä.
    Päällä oli siis huoltajuuskiista.

    Me molemmat olimme siis keskiluokkaisia tavallisia ihmisiä.Olin hiljattain paikkakunnalle muuttaneena hoitotuella kotona.

    Meillä riideltiin siis erosta.Kumman luona lapsi asuu jne.Ei mitenkään rajusti.Hiljaista nalkutusta puolin ja toisin.Miehelläni oli suhde toiseen naiseen joka oli raskaana ja tämä halusi että muutan pois kotoa ja jätän lapsen.Helsingin kaupungilla oli käytäntö asunnon saamiseksi yhdessä lapsen kanssa että molemmat yhteishuoltajat kirjoittavat suostumuksen lapsen "poisviemiseksi asunnosta" kaupungin vuokratoimistolle.Tähän ei mies kuitenkaan suostunut.Joten minä jouduin 5 vuoden asuntojonoon yksinäisenä hakijana.

    Yhtenä päivänä mies ilmoittaa että jos tästä lähtien poistun kotoa edes kauppaan,hän vaihtaa lukot oveen ja soittaa poliisit perään hakemaan lasta asunnottomalta vanhemmalta.Siitä syntyi kova riita ja mies lopulta otti minua kurkusta kiinni.En saanut häntä irroittamaan otetta niin huidoin avokämmenellä ja onnistuin läimäyttämään tätä kasvoille.Tilanne rauksesi siihen.Siis kyse ei ollut mistään hälyyttävästä.Miehellä suuttuessaan oli tapana ottaa vaatteista kiinni tai pitää minua lattialla tai vessassa lukittuna.Mittani tuli vain tuolloin täyteen.Meillä oli pitkä seurustelusuhde taustalla ja oli virhe virallistaa liitto.En oikeastaan koskaan ajatellut edes hakea tilanteeseen apua,koska ajattelin että kyse on perhekunniasta.

    Aloin syöttämään lasta ja ovelle tulee miehen paikalle hälyyttämä poliisipartio.
    Olin aika hämilläni tilanteesta,meillä kun ei yleensä ole sentään poliisit kotona rampanneet ja poliisin mukana saapuu päivystävä mielenterveyslääkäri.
    Minä en tiennyt siinä tilanteessa mitä olisin sanonut,joten sanoin että tilanne on jo ohi,riitelimme ja minulla on päänsärkyä.Mikä olikin totta.Olin aika järkyttynyt tilanteesta.Saan nämä vakuuttuneeksi että olen nk normaalissa mielentilassa ja nämä lähtevät pois.

    Seuraavalla viikolla meillä on perheasiain toimistossa aika,jossa selviää että mies on laittanut minut tarkkailuun neuvolassa jo muutama kuukausi aiemmin ja minulle on kirjoitettu mt epäily miehen psykologin toimesta,joka pohjautuu miehen sanomisiin ja pyytämiin lausuntoihin poliisilta ja kotona käyneeltä päivystävältä lääkäriltä.Siitä asiasta että mies käy psykologilla jutustelemassa minulla ei ollut aavistustakaan.Päivystävän mt lääkärin käynnin johdosta oli mies jotenkin saanut haltuunsa sairaskertomuskopion(joissa ei mitään mainitsemisen arvoista).Lisäksi hän oli käynyt näyttämässä punertunutta poskeaan päivystyksessä,josta myös "pahoinpitely" lausunto.Mies oli myös lisäksi käynyt poliisilla haastamassa minut tästä "pahoinpitelystä".Asianajaja oli kehoittanut miestä toimimaan näin.

    Eli minusta siis tehtiin hullu ilman että kukaan kysyi minulta mitään.
    Epäilys oli mm hoitamaton skitsofrenia-diaknoosi jonka ex mieheni oli kehittänyt itse.

    Tämän tapahtuman jälkeen mies soitteli minusta 127 eri ilmoitusta lastensuojeluun.Esim nakkipaketin löytymisen roskakorista johdosta.Tms kontrollisoitto kotiin päiväuniaikana ja lapsi ei vieä nukkunut.
    Kotikäyntejä oli tusina,joissa ei löydetty mitään hälyyttävää.Mutta merkinnät jäivät.

    Ja tosiaan kannattaa menetellä näin jos haluaa leimata toisen hulluksi.

    Tarina on tosi.Tervehdys Pitäjänmäen lastensyuojeluun,neuvolaan ja paikallisille terveysviranomaisile.Kiitokset yhteistyöstä myös kolmannen linjan perheasiointoimistolle.

    Äänestä

  • mitäh? kirjoitti:

    Älä sä käyttele nimiä nimimerkkikentässä, kun ilmeisesti herjaat anonyymiuteesi luottaen. Vähintä mitä asialliselta Suomi24-kirjoittelulta voisi odottaa, olisi se, että kirjoittajat eivät kirjoittaisi nimettömien viestiensä nimimerkkikenttään nimiä.

    Siinä olet oikeassa, että skitsofrenia on vakava sairaus, eikä sellaista sairautta diagnosoida kenellekään tosta vaan. Käsite "paranoidi" taas on sinun oma mielenterveystermisi: sellaista diagnoosia ei ole olemassakaan. Kyllä varmaan moni minuakin voisi väittää paranoidiksi, kun en aikoinaan oikein ymmärtänyt, etä miksi tuntemattomien välisessä nimettömässä tässä Suomi24-keskustelussa jotkut epäeettiset uhosivat julkisissa nimettömissä keskustelupalstaviesteissään tuhoavansa minun elämäni ja vainoavansa minua ympäri internetiä aina: kun joku sanoo tuntemattomalle keskustelupalstalla siten, niin kyllä sen ottaa todesta ja pelästyy, koska kaikenlaisia hullujahan on olemassa ja etenkin internet- maailmassa. Jotka esimerkiksi kiusaavat väärillä identiteeteillä, varastavat identiteettejä, seurailevat netissä, perustavat herjaprofiileita nettiin viattomien nimiin ja sitä rataa.

    Kyllä sellainen ainakin todella olisi minua vastaan, joka mun nimettömiä Suomi24-tekstejäni käyttäisi asiattomasti nettitoiminnassa esim. identiteettimielessä. En ole kylläkään ikinä ketään ihmistä vastaan rikkonut, en kuulu edes mihinkään sosiaaliseen mediaan, enkä tunne outoja, joten ei löytyisi omasta lähipiiristäni ainakaan minua kiusaavat.

    Kyllä mun negatiivinen kokemus ainakin on, että kirjoittamalla nimettömästi tuntemattomille nimettömille Suomi24-keskustelupalstalle, voi saada aivan kaheleita herjaamaan itseään, vaikkei yhdellekään olisi mitään konkreettisesti tehnyt. Muistan kuinka aikoinaan yli 2000 täysin asiallista kirjoitustani yhtäkkiä poistettiin ja joku sekopäinen porukka yhdellä palstalla uhoili laittavansa reitittimet perääni, ku minä niiden hörhöjen mielestä olin tehnyt heille jotakin, mikä muka oikeutti sen julkisen rääkkäämisen.Lisäksi iusaajat uhoilivat tuntevansa ylläpitoa. Itse olivat käytännössä natseja, hörhöjä, kanoja tai muuten täysin friikkejä tekstiensä perusteella.

    Mitäh? Mulla on diagnosoitu paranoidi ja se lukee mun papereissani.
    Paranoidi on sairaus, joka hieman lievempi muoto skitsofreniasta.
    Kyllä paranoidi on olemassa.
    Se lukee mun papereissani, ellet sitten oo sitä mieltä, että koko paranoidi on täysin turha käsite.
    Eipä silti, iha mielenkiintoista lukea muijen ihmisten kommentteja eri asioista.
    En sitten tiiä, kuka on oikeessa ja kuka ei.
    Kuitenkin oirehdin hyvin voimakkaasti ja lääkkeiden ansiosta oireeni on lieventyneet.
    Jos yritän vielä työelämään paluuta, niin rupian ehkä mattokauppiaaksi tai motokuskiksi.
    En tiiä, mut ongelma on myös siinä , että oon erakoitunut ja oon niin hiton ujo ja arka.
    Sekä oon kiusattu.

    Äänestä

  • Tosi tarina kirjoitti:

    Minä olin tuo omasta mielestäni aiheettomasti leimattu.Tilanne tapahtui Helsingissä Pitäjänmäellä.Kyse on siis yhdestä tilanteesta jonka tulkinta ryöstäytyi käsistä.
    Päällä oli siis huoltajuuskiista.

    Me molemmat olimme siis keskiluokkaisia tavallisia ihmisiä.Olin hiljattain paikkakunnalle muuttaneena hoitotuella kotona.

    Meillä riideltiin siis erosta.Kumman luona lapsi asuu jne.Ei mitenkään rajusti.Hiljaista nalkutusta puolin ja toisin.Miehelläni oli suhde toiseen naiseen joka oli raskaana ja tämä halusi että muutan pois kotoa ja jätän lapsen.Helsingin kaupungilla oli käytäntö asunnon saamiseksi yhdessä lapsen kanssa että molemmat yhteishuoltajat kirjoittavat suostumuksen lapsen "poisviemiseksi asunnosta" kaupungin vuokratoimistolle.Tähän ei mies kuitenkaan suostunut.Joten minä jouduin 5 vuoden asuntojonoon yksinäisenä hakijana.

    Yhtenä päivänä mies ilmoittaa että jos tästä lähtien poistun kotoa edes kauppaan,hän vaihtaa lukot oveen ja soittaa poliisit perään hakemaan lasta asunnottomalta vanhemmalta.Siitä syntyi kova riita ja mies lopulta otti minua kurkusta kiinni.En saanut häntä irroittamaan otetta niin huidoin avokämmenellä ja onnistuin läimäyttämään tätä kasvoille.Tilanne rauksesi siihen.Siis kyse ei ollut mistään hälyyttävästä.Miehellä suuttuessaan oli tapana ottaa vaatteista kiinni tai pitää minua lattialla tai vessassa lukittuna.Mittani tuli vain tuolloin täyteen.Meillä oli pitkä seurustelusuhde taustalla ja oli virhe virallistaa liitto.En oikeastaan koskaan ajatellut edes hakea tilanteeseen apua,koska ajattelin että kyse on perhekunniasta.

    Aloin syöttämään lasta ja ovelle tulee miehen paikalle hälyyttämä poliisipartio.
    Olin aika hämilläni tilanteesta,meillä kun ei yleensä ole sentään poliisit kotona rampanneet ja poliisin mukana saapuu päivystävä mielenterveyslääkäri.
    Minä en tiennyt siinä tilanteessa mitä olisin sanonut,joten sanoin että tilanne on jo ohi,riitelimme ja minulla on päänsärkyä.Mikä olikin totta.Olin aika järkyttynyt tilanteesta.Saan nämä vakuuttuneeksi että olen nk normaalissa mielentilassa ja nämä lähtevät pois.

    Seuraavalla viikolla meillä on perheasiain toimistossa aika,jossa selviää että mies on laittanut minut tarkkailuun neuvolassa jo muutama kuukausi aiemmin ja minulle on kirjoitettu mt epäily miehen psykologin toimesta,joka pohjautuu miehen sanomisiin ja pyytämiin lausuntoihin poliisilta ja kotona käyneeltä päivystävältä lääkäriltä.Siitä asiasta että mies käy psykologilla jutustelemassa minulla ei ollut aavistustakaan.Päivystävän mt lääkärin käynnin johdosta oli mies jotenkin saanut haltuunsa sairaskertomuskopion(joissa ei mitään mainitsemisen arvoista).Lisäksi hän oli käynyt näyttämässä punertunutta poskeaan päivystyksessä,josta myös "pahoinpitely" lausunto.Mies oli myös lisäksi käynyt poliisilla haastamassa minut tästä "pahoinpitelystä".Asianajaja oli kehoittanut miestä toimimaan näin.

    Eli minusta siis tehtiin hullu ilman että kukaan kysyi minulta mitään.
    Epäilys oli mm hoitamaton skitsofrenia-diaknoosi jonka ex mieheni oli kehittänyt itse.

    Tämän tapahtuman jälkeen mies soitteli minusta 127 eri ilmoitusta lastensuojeluun.Esim nakkipaketin löytymisen roskakorista johdosta.Tms kontrollisoitto kotiin päiväuniaikana ja lapsi ei vieä nukkunut.
    Kotikäyntejä oli tusina,joissa ei löydetty mitään hälyyttävää.Mutta merkinnät jäivät.

    Ja tosiaan kannattaa menetellä näin jos haluaa leimata toisen hulluksi.

    Tarina on tosi.Tervehdys Pitäjänmäen lastensyuojeluun,neuvolaan ja paikallisille terveysviranomaisile.Kiitokset yhteistyöstä myös kolmannen linjan perheasiointoimistolle.

    Mä en tarkoittanut sinua, vaan niitä, jotka käyttää nimiä herjausluontoisissa kirjoituksissa ja kiusaajia on tällaisilla nimettömillä keskustelupalstoilla valitettavan paljon, eikä kirjoittajien todellisia henkilöitä voi tietää. Sinun kertomasi on aivan järkyttävää ja toivon sinulle voimia. Muista, että meillä Suomessa on kuitenkin lait ja laki on rehellisen puolella lähtökohtaisesti Suomen juridiikassa aina: esimerkiksi lainkäytännöstä, vaikkapa holhouksenalaiseksi täysi-ikäinen henkilö voidaan Suomessa määritellä vain käräjäoikeuden päätöksen perusteella. Kukaan kiusaamasi esimerkiksi kaveri ei siis saa määritellä omavaltaisesti sinua vajaavaltaiseksi. Voit lisäksi vaatia nähtäväksesi kaikki mitä terveydenhuollon papereihin on sinusta kirjoitettu, tarvittaessa pyydä maksutonta kunnan oikeusapua. Älä jätä asiaasi tuohon, jos kertomasi pitää paikkansa.

    Järkyttävintä tossa lukemassani on lukea se, että joku ihminen on ollut kotonaan ja poliisipartion kera vielä joku mielenterveyslääkärikin tullut pyytämättä ovelle. Voimia ja koeta jaksaa, jos puhut totta.

    Äänestä

  • Mitäh? kirjoitti:

    Mitäh? Mulla on diagnosoitu paranoidi ja se lukee mun papereissani.
    Paranoidi on sairaus, joka hieman lievempi muoto skitsofreniasta.
    Kyllä paranoidi on olemassa.
    Se lukee mun papereissani, ellet sitten oo sitä mieltä, että koko paranoidi on täysin turha käsite.
    Eipä silti, iha mielenkiintoista lukea muijen ihmisten kommentteja eri asioista.
    En sitten tiiä, kuka on oikeessa ja kuka ei.
    Kuitenkin oirehdin hyvin voimakkaasti ja lääkkeiden ansiosta oireeni on lieventyneet.
    Jos yritän vielä työelämään paluuta, niin rupian ehkä mattokauppiaaksi tai motokuskiksi.
    En tiiä, mut ongelma on myös siinä , että oon erakoitunut ja oon niin hiton ujo ja arka.
    Sekä oon kiusattu.

    Ei,ei....En siis kommentoinut sinua.kerroin vain omasta tilanteestani.Olen jäänyt koukkuun näihin mt asioihin aikanaan tapahtuneen huoltajuuskiistan takia.Asia kaihertaa sikäli että en ole koskaan saanut asiassa oikeutta itselleni.
    Siis en millään tavalla ole mt rasisti.Kuulunhan itsekkin samaan sorrettujen kategoriaan.

    Minä olen yrittäjä ja nykyinen kumppanini on filosofi.
    Jännä juttu on että olen tämän mt epäilyn takia ottanut itselleni aseman että en pysty panemaan hanttiin kiusaamiselle.olen myös itse ollut ensin koulukiusattu,sitten viranomaiskiusattu ja nyt työkiusattu.Nyt en tiedä miten pääsisin kiusaamisesta enään irti,paitsi palkkaamalla itselleni nk "paskafiltterin" eli sihteerin.

    Hyvä ystävä.Mt asiat altistavat kiusaamisele aiheuttamalla stigmaa,jossa ihminen kuvittelee olevansa huonompi muita.Itselleni on käynyt juuri näin.On ymmärrettävää jos aidosti on ongelmia ja ei jaksa kömpiä sängystä ylös asian kanssa joka päivä.Itsellänikin on vaikeuksia,mutta on lähdettävä koska on pakko.Ihmiset eivät tee työtä ilman paikalla oloani ja olen vastuussa heidän palkoistaan.Elän tavallaan kaksoiselämää.Yksityisasiat ovat hyvin salattuja,ettei kukaan vain saisi tietää mt leimastani.Ihan typerää.Asia on kuitenkin minulle painolasti joten olisi kyettävä puhumaan asiasta avoimmesti.
    Koko asia on kaksiteräinen miekka.Minulla on asian kanssa vaikeaa en edes pysty samaistumaan siihen miltä sinusta mahtaa tuntua.
    Toivotan sinulle kaikkea hyvää.Aidosti.

    Äänestä

  • Mitäh? kirjoitti:

    Mitäh? Mulla on diagnosoitu paranoidi ja se lukee mun papereissani.
    Paranoidi on sairaus, joka hieman lievempi muoto skitsofreniasta.
    Kyllä paranoidi on olemassa.
    Se lukee mun papereissani, ellet sitten oo sitä mieltä, että koko paranoidi on täysin turha käsite.
    Eipä silti, iha mielenkiintoista lukea muijen ihmisten kommentteja eri asioista.
    En sitten tiiä, kuka on oikeessa ja kuka ei.
    Kuitenkin oirehdin hyvin voimakkaasti ja lääkkeiden ansiosta oireeni on lieventyneet.
    Jos yritän vielä työelämään paluuta, niin rupian ehkä mattokauppiaaksi tai motokuskiksi.
    En tiiä, mut ongelma on myös siinä , että oon erakoitunut ja oon niin hiton ujo ja arka.
    Sekä oon kiusattu.

    Et sitten pysty idiootti olemaan käyttämättä toisen kanssa samaa nimimerkkiä nimettömällä keskustelupalstalla samassa keskusteluketjussa. Olenkin aivan varma, että olet joko mattokauppias tai motoristi: mitenkään enemmän sivistyneet ei käyttäytyisi niin aliarvioiden ihmisten yhtäläistä yhdenveroista sananvapautta.

    Äänestä

  • mitäh? kirjoitti:

    Et sitten pysty idiootti olemaan käyttämättä toisen kanssa samaa nimimerkkiä nimettömällä keskustelupalstalla samassa keskusteluketjussa. Olenkin aivan varma, että olet joko mattokauppias tai motoristi: mitenkään enemmän sivistyneet ei käyttäytyisi niin aliarvioiden ihmisten yhtäläistä yhdenveroista sananvapautta.

    Pahoittelen jos aiheutin väärinkäsityksen.
    Otan vastuun kolmesta vastauksesa;väärä kohderyhmä,tosi tarina ja stigmatisoitu.
    Kirjoittelen harvoin ja yleensä en ole kiinittänyt huomiota nimimerkkiin.
    Laitan nimimerkiksi mitä mieleen juolahtaa sillä hetkellä.Mutta ehkä olet oikeassa.Keskustelussa olisi käytettävä samaa nimimerkkiä.
    Vastauksemme menivät siis ristiin.Ikävää että ilmaisin itseni huonosti.

    Äänestä

  • stigmatisoitu kirjoitti:

    Pahoittelen jos aiheutin väärinkäsityksen.
    Otan vastuun kolmesta vastauksesa;väärä kohderyhmä,tosi tarina ja stigmatisoitu.
    Kirjoittelen harvoin ja yleensä en ole kiinittänyt huomiota nimimerkkiin.
    Laitan nimimerkiksi mitä mieleen juolahtaa sillä hetkellä.Mutta ehkä olet oikeassa.Keskustelussa olisi käytettävä samaa nimimerkkiä.
    Vastauksemme menivät siis ristiin.Ikävää että ilmaisin itseni huonosti.

    Luin tekstisi ja tekstistä lukemani empatiakäsitykseni kautta olen puolellasi. Toivon sinulle voimia, koska en pysty kuvittelemaan miten kauheaa olet kokenut, mutta kirjoittamastasi ymmärsin, että olet terve ja sinua on yritetty leimata mieleltäsi häiriintyneeksi aiheetta. Ja että asiaan on sotkettu myös lapsesi. Itse kerroin, myös, oman kokemukseni psykiatriasta: se mitä sanoin on todella tapahtunut, en nimellä sitä missään koskaan kertoisi. Suomi24-palstalle ei kukaan tavisihminen kirjoita tarkoituksessa herjata ketään.

    Äänestä

  • mitäh? kirjoitti:

    Luin tekstisi ja tekstistä lukemani empatiakäsitykseni kautta olen puolellasi. Toivon sinulle voimia, koska en pysty kuvittelemaan miten kauheaa olet kokenut, mutta kirjoittamastasi ymmärsin, että olet terve ja sinua on yritetty leimata mieleltäsi häiriintyneeksi aiheetta. Ja että asiaan on sotkettu myös lapsesi. Itse kerroin, myös, oman kokemukseni psykiatriasta: se mitä sanoin on todella tapahtunut, en nimellä sitä missään koskaan kertoisi. Suomi24-palstalle ei kukaan tavisihminen kirjoita tarkoituksessa herjata ketään.

    Kaikkea hyvää sinulle Mitäh.
    Kiitos sinulle ja muille keskusteluun osallistuneille että sain purkaa tuntemuksiani.Jotenkin koko asia juuri nyt tällähetkellä tuntuu erittäin kauhealta.Tulee ajateltua asiaa päivittäin.Mutta vaikeus on ettei asiasta voi mennä kertomaankaan mihinkään.Toisaalta asia on vain hyväksyttävä ja yritettävä elää asian kanssa.Aikanani tosiaan kantelin asiasta yksityisesti.Sain palautteen että:"kiitokset tiedonannosta".Usko on mennyt kauttaaltaan suomalaiseen yhteikuntaan ja sen järjestelmään.

    Mutta elämä on mitä on ja jokainen yrittää löytää asialle ennen pitkää ratkaisun.Toivottavasti kaikki menevät eteenpäin vaikka tuntuisikin että elämä polkee paikallaan.Eiköhän tämä tästä.
    Peukut pystyyn kaikille!

    Äänestä

  • stigmatisoitu kirjoitti:

    Kaikkea hyvää sinulle Mitäh.
    Kiitos sinulle ja muille keskusteluun osallistuneille että sain purkaa tuntemuksiani.Jotenkin koko asia juuri nyt tällähetkellä tuntuu erittäin kauhealta.Tulee ajateltua asiaa päivittäin.Mutta vaikeus on ettei asiasta voi mennä kertomaankaan mihinkään.Toisaalta asia on vain hyväksyttävä ja yritettävä elää asian kanssa.Aikanani tosiaan kantelin asiasta yksityisesti.Sain palautteen että:"kiitokset tiedonannosta".Usko on mennyt kauttaaltaan suomalaiseen yhteikuntaan ja sen järjestelmään.

    Mutta elämä on mitä on ja jokainen yrittää löytää asialle ennen pitkää ratkaisun.Toivottavasti kaikki menevät eteenpäin vaikka tuntuisikin että elämä polkee paikallaan.Eiköhän tämä tästä.
    Peukut pystyyn kaikille!

    Kiittelikö nimimerkki "stigmatisoitu" minua vai sitä joka käytti ketjussa tahallaan yhden ison kirjaimen eroa minun ninimerkkiini, tahallaan kirjoittamalla nimettömän ketjuun samalla nimimerkillä kuin minä? Itse arvostelen ketjun aloittajaa, joka käyttää viestissään mielenterveysaiheen palstalla nimeä "Juha" ja vielä muka oikein synnyinvuotta "82". Nimittäin itselleni ei koskaan tulisi mieleenkään tulla huutelemaan tänne nimettömään Suomi24:n mielenterveyttä koskevalle palstalle, että hei olen sen ja ton ikäinen ja olen niinkun sen ja ton niminen. En ole tyhmä. Tajuan, että yksinkertaiset käyttää näitä julkisia Suomi24- palstoja todella härskiin kunnianloukkaamiseen, useimmiten. Se mitä itse olen kirjoittanut, on pääosin totta. En kylläkään ole paranoidi, enkä omaa mielisairautta.

    Tsemppiä kaikille niille, joilla on kykyä kertoa mielipiteitä mielenterveys-aiheesta asiallisesti ja reilusti sotkematta yksityisasioita tähän julkiseen nimettömään keskustelupalstakeskusteluun. Minä ainakaan en nimelläni ikinä kertoisi sitä, mitä olen Suomi24:n kirjoittanut, joten eniten vihaan nettiurkkijoita ja kiusaajia, jotka identifioi harmitonta keskustelupalstakeskutelemista tahallisesti. Ja en ole hullu: käyn tällä palstalla ehkä kaks kertaa vuodessa, taitaa olla kolmas kerta kun tän palstan keskusteluita kommentoin. Mielenterveyshoitoa niille, jotka netissä roikkuu kaiken aikansa nettikiusaamassa, kiitos!!! Ja lisää resursseja palstojen valvontaan tässä Suomi24:ssa: täällä ei välttämättä kirjoittaja jaksais olla kunnianloukkauksen kohde jokainen kerta, kun kirjoittaa kommentin...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


MrJuha82sirpomo kirjoitti:

tai joitain joilla ei oo tietoa asiasta.
Eli kiusaajina he haluaa ettei kukaan käytä lääkkeitä ja että sairaat tekisi itsemurhia.
Tai he ei diggaa siitä, ku ihmiset ei käy töissä.
He ei ymmärrä.
Pitää meitä laiskoina kenties.
Psykiatria on kuitenkin virka ja Psykiatrit on korkeastikoulutettua sakkia, että sillä viissii.
Miettikkääs sitä!!!!

Osalla ei kai oo tietotaitoa??
Tuskin Psykiatreilta sitä puuttuu, koska on sen alan ammattilaisia, eikä ne tahallaan tai tietämättään meitä ravitsisi lääkkeillä.


Kiusaajatyyppien on vaikea olla siinä todellisuudessa, koska ne tajuaa olevansa huonoja ihmisiä(ns skeidakikkareita), ja että ne lopulta tuhoaa ittensä, kuten Pelle Miljoona laulaa siinä yhdessä biisissään.
Kiusaajat joutuu tekeen töitä kiusattujen puolesta työelämässä, sillä meijän eläkeläisten ja työttömien toimeentulotuki on heijän verorahoista tullutta.
Siinä tapahtuu oikeus mielestäni, siis tarkoitan kiusattuja ja kiusaajia, että se on rangaistus kiusaajille.
Osa heistä saattaa seota, koska ovat pahoja ihmisiä.
He ei lopulta tule kestämään itteään, mut osa on niin julmia, että he koko lopun ikänsä harrastaa pahuutta kiusaamis-ja muissa muodoissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu