Tämä on alkuperujaan 1918 kansalaissodasta. Vaikka 90 000 suomalaista tapettiin natsiveljeydessä.
Porvarin poika pääsee poliisiksi
Kyttä on kyttä
268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vh on jälleen sekaisin. Natsit, eli Kansallissosialistit tulivat Saksassa valtaan vasta v. 1933. Suomessa kuoli kansalaissodassa 36.640 suomalaista, niin punaisten kuin valkoistekin surmaanina.
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi
Valtiorikosoikeudet käsittelivät 75 575 tapausta ja tuomioita langetettiin vapausrangaistuksista kuolemantuomioihin 67 788. Kuolemantuomioita langetettiin 555, joista pantiin täytäntöön 265. Kuitenkin teloituksia tapahtui myös ilman valtiorikosoikeuksien päätöksiä ja vankileireillä kuoli 11 905 vankia kaiken kaikkiaan 74 803 :sta tunnetusta vangitusta. Tammisaaren vankileirin 8 689 vangista kuoli 2873 (33,1%), kun taas Turun vankileirillä 3 300:sta kuoli 161 (4.9%).
Myös valtiorikosoikeudet jakoivat kuolemantuomioita, vaikka Suomessa ei ollut lakia, jonka perusteella valtiollisista rikoksista olisi voinut langettaa kuolemantuomion, koska ainoa laki mikä olisi voinut tulla kyseeseen oli ollut venäläinen sotilaslainsäädäntö, minkä käyttö itsenäistyneessä Suomessa ei voinut tulla kysymykseen siksikään, että Suomessa ei Suomen sisällissodan aikana ollut julistettu sotatilaa. Rikoslaissa puolestaan jo 1820-luvulta alkaen oli kuolemantuomiot muutettu karkotuksiksi Siperiaan.
Valtiorikosoikeuksien tuomiot olivat nykykäsitysten mukaan laittomia. Samoin myös se, että sosialidemokraattiset kansanedustajat oli vangittu ilman parlamentaarista koskemattomuuden suojaa siten, etteivät edes heidän varamiehensä olleet eduskunnassa päättämässä valtiorikosoikeuksien asettamisesta, on ongelmallinen. Länsimaisen oikeuskäytännön mukaan ei ylimääräisiä tuomioistuimia saisi asettaa, koska tämä mitätöi tuomarien erottamattomuuden periaatteen sikäli, että heidät korvataan oikeudenkäytössä toisilla. Myöskään taannehtivaa lainsäädäntöä ei saa säätää, koska vastaajan tai syytetyn tulee tietää teon tekohetkellä, onko teko rikollinen vai ei tekohetkellä vallitsevan lainsäädännön perusteella.