Mullapa on muuan hauska tarina Lieksasta.
Aikoinaan 1960 luvulla, vai olikohan -70 luvun alkupuolelta. Kaverini enonvelipojanlankomiehen veli, joka oli jonkun verran viinaanmenevä mies. Hän asteli viinakauppaan Lieksassa. Oltuaan kolome kuukautta mehtäkämpillä lihasopalla ja kaalikeitolla, niin jano oli hirveä valtion viinoja kohttaan.
Hän sitten osti pullon viinaa Lieksan viinakaupasta. Joi sen pullon siinä pihamaalla ja palautti tyhjän kysyen: "Olikos se kymmenen pennii? Oli, sano myöjä. Minäpä lähenkin tästä kohti uusia seikkailuja. Lähti kans. Tarina ei kerro loppuja.
Aikoinaan 1960 luvulla, vai olikohan -70 luvun alkupuolelta. Kaverini enonvelipojanlankomiehen veli, joka oli jonkun verran viinaanmenevä mies. Hän asteli viinakauppaan Lieksassa. Oltuaan kolome kuukautta mehtäkämpillä lihasopalla ja kaalikeitolla, niin jano oli hirveä valtion viinoja kohttaan.
Hän sitten osti pullon viinaa Lieksan viinakaupasta. Joi sen pullon siinä pihamaalla ja palautti tyhjän kysyen: "Olikos se kymmenen pennii? Oli, sano myöjä. Minäpä lähenkin tästä kohti uusia seikkailuja. Lähti kans. Tarina ei kerro loppuja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No jopa oli hauska tarina,kuuluu samaan sarjaan kuin tämän lieksalaisen
nais tarinan iskijän jutut.
Pläp pläp pläp,
Minäpä kävin Lieksassa joskus 60-luvulla ja 70- luvulla ja vielä 80- luvullaki.
Kävelin Pielisentietä niin pitkälle kun piäsin ja niin vaan kävi, että tulin sitten sen tien piähän ja jatkoin siitä mehtään.
En viiti kertoo mihinkä asti kävelin, mutta kauas kylläkin niin.
Hehhehehe
Vieläki naurattaa hehehehhehehehhehhheee... nih.
Ne on kans hurjia ne karaokemiehen vitsit ja sanalaskut, olen joskus meinannut tukehtua vitutks,,, ekiun nauruun!
Senpä muistan minnäi kun isä veti sikkoo saparosta niin paljo kun jakso ja kyllä se sika huus.
Kertoo paljon lieksalaisten älyn juoksusta nämä ns. vitsit. Heh, heh.