Me nykyiset muulit emme ole vielä kunnolla päässeet nauttimaan herra inflaatiopeikon tarjoomuksista. Miltä kuulostaisi semmoinen että herra peikko popsii suihinsa 10% lainastasi samaan aikaan kun asuntosi arvo nousee saman verran?
Ei huonolta sanon minä.
Ei huonolta sanon minä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei ole olemassa valikoivia inflaatioita. Inflaatio on sama kaikille. Ostovoima laskee soijamuulillakin tänä vuonna.
Yritäppäs nyt yksinkertainen reppana ymmärtää, että inflaatiolla ei tarkoitettua pelkästään hintojen nousua. Se, että inflaatio syö lainaa edellyttää sitä, että myös tulot nousevat. Näin tulee myös käymään.
Kannatti ostaa ajoissa. Lainasta 10% pois kun palkat nousee. Samalla +10% lisää arvoon parissa vuodessa. SNAP, kyllä todella kannatti ostaa ajoissa.
No nousukaudella kasvukeskuksissa ja hyvillä paikoilla voi asuntojen realiarvotkin nousta vaikka ei niihin mitään isompia remppoja tehtäisi. Toisaalta vain hyvin huonoilla sijaintipaikoilla jossain taantuvilla takamailla missä asunnoille ei ole juuri minkäänlaista kysyntää saataa niiden numeraalisetkin hinnat laskea. Eli pääsääntöisesti asuntojen numeraaliset hinnat nousevat aina, siksi kun rahan arvo yleensä laskee aina enemmän kuin mitä asuntojen arvot niiden vanhetessa ja rapautuessa. Toki jotain lyhytkestoisia markkinanotkahduksia alaspäinkin aina myös tulee, mutta pidemmän päälle se on nykyään käytössä olevan rahan ja finanssi/verotus-politiikan kanssa mennen aina hinnoissa numeraalista nousua.
No nyt on eurovaluutta käytössä ja Saksa ei ainakaan toistaiseksi ole suostunut löysemmän rahan politiikkaan ja päästämään inflaatiota kiihtymään, mutta uskon että kyllä saksakin vielä taipuu ainakin vähän löysempään linjaan, jotta euro devalvoituisi kilpailijamaihin nähden ja kun muut isot teollisuusmaat kuitenkin painostavat tähän suuntaan. Toki siinä korkojakin nostelevat dumpatakseen silläkin inflaatiota kun nousu lähtee vetämään ja inflaatio kiihtyy. Tähän liittyykin se pahempi juttu yhteisvaluuttaa ajatellen, sksi kun kaikissa maissa ei välttämättä nousu lähdekkään yhtä lailla vetämään ja korot kuitenkin nousevat koko yhteisvaluutta-alueellakin, sama juttu se on laskusuhdanteissa kun kaikille maille ei yhtä löysä rahapolitiikka ole sopivaa.
Sellainen miinuspuolihan asiassa on, että korkokin nousee samoille tasoille tai ylikin. Säännöstelyaika on nimittäin ohi. Velattomille tai vähävelkaisille tämä ei tietenkään ole ongelma, mutta vasta ostaneet saattavat joutua tiukalle.
Ostojunasta auttamatta jääneelle tyffe-einarille jää ainoaksi vaihtoehdoksi raivota omansa ajoissa ostaneelle eliitille vuokrakoppinsa "komentokeskuksesta", jonka sydämenä hyrrää pöytäköne, pentium 75Mhz 15" kuvaputkinäytöllä varustettuna.
Seuraavaksi meitä väijyy deflaatio-mörkö.
Deflaatio ongelma
lähinnä ylivelkaisille
Deflaatio voi olla seuraus talouden ongelmista ja se voi myös voimistaa tai jopa panna alulle lisää ongelmia. Mutta se ei ole yksiselitteisesti vain ongelma eikä se aina ole välttämättä edes seurausta talouden ongelmista.
Deflaation ongelmallisia piirteitä korostavat mörkövaroitukset perustuvat lamakausien ikäviin kokemuksiin, joissa kokonaiskysynnän romahtaminen ja hintojen lasku ovat yhdistyneet viheliäiseksi talouden noidankehäksi.
Tosin lama-aikojen syöksykierre on yleensä alun perin alkanut jostakin muusta syystä kuin kuluttajahintojen laskusta. Yleisen hintatason lasku on ollut laman seuraus eikä syy.
Deflaation ongelmalliset piirteet korostuvat sitä vaikeammiksi mitä velkaisempi talous joutuu niiden kanssa tekemisiin. Tämäkin voi olla yksi ääneen lausumaton selitys viimeaikaisille mörkövaroituksille.
Mutta mörkövaroituksista usein unohtuu, että deflaation toinen nimi ei ole lama. Se on kehitys.
Miksi väki jonottaa
halpamyymälöihin?
Kaikki hintojen lasku ei ole pahaa deflaatiota. On myös hyvälaatuista ja hyödyllistä hintojen laskua. Sitä syntyy likimain väistämättä ja itsestään, jos vain talouden tuottavuus kohenee.
Näin käy, kun yritykset lisäävät ja tehostavat tuotantoa ottamalla käyttöön entistä tehokkaampia tuotantomenetelmiä, kehittämällä tuotteitaan ja keksimällä silloin tällöin jopa täysin uusia tuotteita syrjäyttämään vanhentunutta ja usein kehnompaa ja kalliimpaa tuotantoa. Myös kilpailu on omiaan laskemaan hintoja.
Alennusmyynnit yleensä houkuttelevat yleisöä ostoksille eivätkä lykkäämään ostopäätöksiä niin kuin deflaatio-varoitusten perusteella pitäisi käydä. Yleisö ei kivitä Ikean tai Lidlin ikkunoita eikä edes karta niitä hintojen laskun takia, vaan työntää täysiä ostoskärryjä kassoille.
Tuskin edes keskuspankkiirit varovat visusti ostamasta mitään alennuksella tai viivyttelevät tarpeettomasti tarvekalujen hankkimista hintojen laskun toivossa. Vai katsovatko keskuspankkiirit tv-uutisensa yhä kuvaputkilaitteista sillä välin, kun odottavat taulutelevisioiden kuitenkin vielä halpenevan?
Näin he kuitenkin varoittavat deflaation oloissa tapahtuvan.
Sanoisin että deflaatio kasvavien hintojen kanssa on mahdollinen. Meillähän nyt verotuksellakin joka tapauksessa nostellaan hintoja, ja ainakin kaikki vahvoissa työmarkkina-asemissa(siis monopolistisissa) olevat vahvoinen ammattiliittoineen vaativat palkankorotuksia vähintään yhtä paljon mitä hinnatkin nousevat. Toki hampaattomassa asemassa olevat tässä takkiinsakin ottavat, mutta siis kaikki ne tahot jotka pystyvät kyllä kiristävät itselleen vähintään hintojen nousua vastaavasti lisää palkkaa tai yrittäjinä kirjoittavat kohonneet kustannukset edelleen muiden maksettaviksi.
Tuo että tuotannon tehostuessa hinnat laskisivat on sellaista fantasiaa joka nyt vaan on irti todellisuudesta. Meillähän monopolistisissa asemissa olevat ammattiliitot pitävät itsestään selvänä sitä, että kaikki tuottavuuden kasvu kuulee heille palkankorotuksina, ja käytännössä nämä vaativat palkankorotuksia aina ylikin tuottavuuden kasvun. Ja myös firmatkin pystyvät kirjoittamaan kohonneet kustannukset hintoihin sitä helpommin mitä monopolistisempi asema, ja jos eivät pysty niin kirjoittamaan niin lopettavat tai sitten karsivat tuotantoaan ja irkisanovat väkeä palkankorotuksia vastavasti.