Olin kesällä epäiltynä rattijuopumuksesta kaverini kanssa. Kuulusteluissa olin 1,4 promillen humalassa ja laitoin kaikki kaverin syyksi. Hän oli kiistänyt ajaneensa. Minut haastettiin oikeuteen todistajana. Olen puhunut asiasta lääkärini kanssa ja henkisen terveydentilani vuoksi en ole kykeneväinen luultavasti oikeuteen todistamaan. Miten mahtaa kaverilleni käydä siinä tilanteessa kun en mene todistamaan?
Epäillystä todistajaksi?
arkeo
57578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Oliko niin, että olit kaverisi kanssa ajelulla, kumpikin tuhdisti kännissä, ajoitte pöpelikköön, lähditte livohkaan, jäitte kiinni, mutta ei ole varmaa, kumpi ajoi? Käräytit kaverisi, vaikka olit itse kuskina, mutta nyt kaduttaa etkä kehtaa mennä todistamaan?
"Henkinen terveydentilasi" on ilmeisesti jo tuolloin ollut hutera. Kaverin syyttäminen omasta töpeksinnästä ei onnistu muilta kuin pahasti vinksahtaneilta. Olisiko jo ryhdistäytymisen aika?
Jotakuinkin niin. Nyt haluaisin tietää miten mahtanee käydä jos ja kun en mene todistamaan.
Ilman hyvää syytä joudut todistamaan, halusit tai et.
"Olen ilmeisesti todistaja eräässä rikosasiassa. Onko minun tultava oikeudenkäyntiin?
Todistaja saa kirjallisen kutsun oikeudenkäyntiin. Hänen on tultava oikeuteen kutsussa mainittuna aikana, ellei hänellä ole sellaista estettä, jonka vuoksi hän ei pääse tulemaan. Tällainen este voi olla esimerkiksi sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Esteen hyväksyttävyydestä päättää oikeuden puheenjohtaja. Todistajaksi kutsutun tulee aina etukäteen ilmoittaa esteestä. Ilmoitus tehdään oikeuden puheenjohtajalle tai sille henkilölle, jonka pyynnöstä todistaja on kutsuttu oikeuteen. Jos esteenä on sairaus, todistajan on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.
Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänen on maksettava uhkasakko, jonka määrä on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten."
Ajoit autoa kännissä, työnsit syyt kaverisi niskoille esitutkinnassa ja nyt esität, ettet pääse henkisen terveydentilasi takia todistamaan? Onko henkisen sairautesi nimi kenties sellainen kuin "Omatunto Soimaa"? How f***ing low can you get?
Aikamoista palturia päästelet. Törkeästä rattijuoppoudesta epäiltyä ei kuulustella 1,4 promillen humalassa, vaan hänet pidätetään ja laitetaan putkaan selviämään.
On tietysti voinut käydä niin, että väärä henkilö on syytteessä, mutta silloin kun on sana vastaan sana, niin syytettä ei voi nostaa, vaan syytteen tueksi on oltava muutakin näyttöä.
Mielenkiintoinen istunto on joka tapauksessa tulossa. Jos henkisen terveydentilan vuoksi et voi todistaa, niin silloin todistajan täytyy olla lähes seinähullu.
Ei 1,4 promillen humala ole este kuulustelulle, jos käyttäytyy asiallisesti. Tiedän useamman tapauksen, missä on kuulusteltu ja päästetty pois samantien jopa kahden promillen humalassa, kaikkein hulluimmassa tapauksessa poliisit antoivat vielä auton avaimetkin takaisin samantien.
Tuo oikeus on pienin murhe.Tulevaisuudessa voit joutua vilkuileen selkäsi taakse loppuelämän, kun kaveri päättääkin joskus tasata tilit.
Jepjep. Voisiko vielä joku vastata kysymykseeni eli miten mahtanee kaverilleni käydä kun en paikan päälle saavu todistamaan?
Koska kaverisi tuomio on sinun todistelun varassa, niin juttu tietysti siirretään myöhäisempään ajankohtaan. Oikeuden puheenjohtaja tuomitsee sinulle poissaolosakon ja määrää, että seuraavaan istuntoon sinut on tuotava. Tuonnin tekee poliisi, joka saa ottaa tuotavan kiinni viisi päivää ennen istuntoa.
Kaverisi saa tuomion mutta aloittaja voi olla huoletta, hänkin tulee saamaan tuomion. Etköhän sairaalakeikalla selviä mutta jos kaverisi oikein innostuu pääset puupalttooseen. Maailma olisi silloin parempi paikka, tuollainen rotta ei ansaitse mitään sääliä.
Vaikka minulla on lääkärinlausunto kyseisestä asiasta? Kuulostaa kummalliselta että siitä sakotetaan.
Lääkärit eivät niitä kirkoita, kuin seinähulluille !
Tosipuheessa siinä käy näin.
Jos sinä todella olet seinähullu lääkärinlausunnon mukaan, niin ei siitä mitään sakkoa seuraa, mutta juttu jää syyttäjälle UIV-jutuksi.
Törkeän rattijuopumuksen vanhenemisaika on viisi vuotta, mutta rangaistuksen tuomitsemisen estävä vanhenemisaika on kymmenen vuotta. Ennen tuon ajan kulumista syyttäjä tarkistaa omat UIV -jututtunsa. Jos et olekaan enää sinähullu, niin asia otetaan uudelleen esiin ja sinut haastetaan todistamaan ja kaverisi haastetaan normaalisti vastaamaan teostaan.
Lain koura on piitkä !!
Selvä homma. Kaiketi olen sitten "seinähullu" vaikka kyseisellä nimellä ei diagnoosia löydykään ICD-10 tautiluokituksesta. Eiköhän diagnoosi tule olemaan läsnä loppuelämäni, mutta sairauteni voi olla toki paremmassa vaiheessa myöhemmin.
Mitä tarkoittaa UIV-juttu?
Ammattisanastoa meille, jotka näistä asioista tienaamme leipämme.
Tavalliselle ihmiselle riittä, kun tietää lain kouran olevan, --piiiiitkän.
oikeinkirjoittaminen ei näytä sujuvan siitä huolimatta :D eikä lääketieteen sanasto :D
No joo, kirjoitan näet kymmenellä sormella, enkä kahdella, kuten sinä. Kirjoitusnopeudestani johtuen virheitä tulee silloin enemmän. Harmi, ettei tietsikassani ole oikolukuohjelmaa.
Olet ärsyttävä foorumin änkyräpelle. Ei muuta.
Ihan mielenkiinnosta kysäisen että kuinkahan usein tapahtuu tätä että ensin ollaan epäiltynä ja sitten käräjillä todistajana? Jos olisin sinä, menisin käräjille ja sanoisin että se, mitä olet esitutkinnassa sanonut, ei pidä paikkaansa.
"Jos olisin sinä, menisin käräjille ja sanoisin että se, mitä olet esitutkinnassa sanonut, ei pidä paikkaansa. "
Siinä tuli Vuoden Paras Ohje. Juuri noilla sanoilla kannattaa aloittaa käräjillä casessa kuin casessa ja katsella, kun tuomari ja syyttäjä nostelevat kulmakarvojaan lukulasiensa alta.
Aika usein, mutta harvemmin näin pitkälle, että haasteet on jo jaettu oikeudenkäyntiin.
Ei sen käräjille saakka tarvitsisi mennä, riittäisi kun menisi poliisin pakeille. Tällöin jutun tutkinut poliisi/tutkinnanjohtaja ottaisi yhteyttä syyttäjään ja syyttäjä peruisi syytteensä, jolloin oikeudenkäyntiä ei järjestettäisi.
Todellinen rattijuoppo kuulusteltaisiin sen jälkeen uudelleen epäiltynä väärästä ilmiannosta ja törkeästä rattijuopumuksesta ja hän joutuisi aikanaan niistä syytteeseen.
Väärä syytetty olisi silloin asianomistajana väärässä ilmiannossa. Perätön lausuma viranomaismenettelyssä ei toteudu, koska ´oikea rattijuoppo´ saa tosiasiallisena syyllisenä puhua kuulustelussa palturia, mutta ei saa laittaa tekoa kaverinsa tekemäksi. Tosin rikoskumppanit yleensä aina syyttelevät toinen toisiaan, mutta silloin he ovat ainakin osallisia rikokseen, mistä heitä epäillään.
"katsella, kun tuomari ja syyttäjä nostelevat kulmakarvojaan lukulasiensa alta."
Onneksi ei mitään sen vakavempaa.
No siinähän vain myöntää suoraan valehdelleensa esitutkinnassa; perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Ei mitään sen vakavampaa.
"No siinähän vain myöntää suoraan valehdelleensa esitutkinnassa; perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Ei mitään sen vakavampaa."
Sinäkö kutsuit itseäsi alan asiantuntijaksi :D
Tässähän on lukemani perusteella ollut kyse siitä, että asianomainen on ollut kuulusteluissa EPÄILTYNÄ eikä TODISTAJANA.
Tilanne ilmeisesti oli se, että olitte kaverin kanssa autossa kahdestaan ja teitä ei saatu suoraan ajosta kiinni. Molemmat epäiltynä rattijuopumuksesta, johon sinä ilmeisesti syyllistyit (ainakin, vai ajoivatko molemmat jossain vaiheessa?) ja kaverisi päätyi lopulta pääepäillyksi?
Olettaen tilanteen menneen näin, syyttäjä hakee rangaistusta jommalle kummalle, tai molemmille. Vaihtoehtona on myös se, ettei näyttö riitä kummankaan osalta, vaikka tiedetään, että ainakin toinen ajoi autoa. Tässä viimeisessä tapauksessa molemmat voivat välttyä rangaistukselta, koska meidän oikeusjärjestelmässä pahemmaksi virheeksi katsotaan se, jos syytön tuomitaan aiheetta kuin se, että syyllinen jää tuomitsematta.
Kaverisi kiistää varmasti edelleen ajaneensa, jolloin vaihtoehdoksi jää se, että sinä ajoit. Asia voi myöhemmässä vaiheessa kääntyä myös niin, että kaverisi kutsutaan todistajaksi ja sinä olet syytettynä. Tai sitten asia raukeaa näytön puutteen vuoksi. Kaikki riippuu siitä mitä sinä ja hän kerrotte, tai jätätte kertomatta oikeudessa ja mitä näyttöä poliiseilla on.
1900 1600 asia meni juurikin näin.
Syyttäjä vaatii rangaistusta kaverilleni. Meidät kuulusteltiin kahdesti. Eka kuulusteluissa molemmat kertoivat saman tarinan että emme ole ajaneet kumpikaan autoa. Toisessa kuulustelussa poliisi sanoi minulle että kaverini on myöntänyt ajaneensa ja minä sitten kerroin näin tapahtuneen. Kaverini oli tosiasiassa edeleenkin kiistänyt ajaneensa. Mitään näyttöä ei ole kummankaan syyllisyydestä. Menin vain hätäisenä keksimään tuollaisen tarinan. Asiaa on puitu kyllä kaverini kanssa loputtomiin.
Kuultiinko sinua jälkimmäisessä kuulusteluissa epäiltynä, vai todistajana (eli kumpaan ruutuun tuli rasti pöytäkirjaan) ?
"Toisessa kuulustelussa poliisi sanoi minulle että kaverini on myöntänyt ajaneensa ja minä sitten kerroin näin tapahtuneen. Kaverini oli tosiasiassa edeleenkin kiistänyt ajaneensa."
Tuota noin. Kannattaisi ottaa yhteyttä asianajajaan, käsittääkseni poliisi on menetellyt virheellisesti jälkimmäisessä kuulustelussa ja näin ollen kyseinen pöytäkirja on mitätön.
Kuulusteltavan oikeudet
Kuulustelevan poliisin on
..
* kuulusteltava tavalla, jossa hän ei käytä lainkaan vääriä ilmoituksia, lupauksia tai uskotteluja erityisistä eduista, uuvuttamista, uhkausta, pakkoa tai muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja tunnustuksen tai määrättyyn suuntaan käyvän lausuman saamiseksi."
"...ei käytä vääriä ilmoituksia.." -> kuulustelija on itse syyllistynyt tähän.
****pöytäkirja on mitätön.****
Hoh, hoijaa. Ikivanha konsti, jota lähes jokainen epäilty yrittää ja kuulusteluissa sitä tapahtuu joka ikinen päivää. Seuraava väittämä on varmaan, että tuntematon poliisihan sitä autoa ajoikin.
Jos juttu menee näillä väitteillä käräjille, niin siellä kuullaan myös epäiltyjä kuulustelleita poliiseja ja kuulustelutodistajia. Tietysti poliisit kertovat, että he valehtelivat epäillyille ja pyytävät tuomarilta armoa, ettei tulisi linnatuomiota, eikä heitä erotettaisi virastaan. MUTTA jos sattuukin käymään niin, että poliisit väitteen kiistävät, niin silloin oikeus päättää, kumpaa uskoa, poliiseja vai epäiltyä.
"Hoh, hoijaa. Ikivanha konsti, jota lähes jokainen epäilty yrittää ja kuulusteluissa sitä tapahtuu joka ikinen päivää."
Höh, jos alkuperäisen viestin kirjoittaja on kirjoittanut asian juuri niin kuin se meni, niin tottakai tuohon kannattaa vedota. Hän ei tee siinä mitään väärää, päinvastoin.
"Seuraava väittämä on varmaan, että tuntematon poliisihan sitä autoa ajoikin."
Tuo taas oli täysin asiaan liittymätöntä.
Kuten sanoin, alkuperäisen kirjoittajan kannattaa hommata nyt asianajaja, ja kertoa hänelle koko asia. Näkisin tilanteen siten, että viimeistään oikeudessa tullaan kysymään sitä, miksi kuulustelukertoja oli yhteensä kaksi kummallakin asianosaisella ja miksi toisen kertoma oleellisesti muuttui jälkimmäisessä keskustelussa. No siihen looginen vastaus taas on se, että se muuttui poliisin esittämien väärien tietojen vuoksi. Vastatkoot sitten poliisit mitä haluavat omasta puolestaan, kun heiltä kysytään samaa asiaa, mutta ainakin epäillyllä sekä todistajalla on varsin uskottava ja looginen selitys asiaan.
Olen hyvin tietoinen, että konnat yrittävät luistaa kaikin mahdollisin keinoin rangaistuksesta. Eihän tässäkään tapaukessa tiedä, vaikka kyse olisi ehdonalaisessa vapaudessa olevasta vangista, jonka pohjat palaisivat, jos jäisi kiinni, ja sen vuoksi valehteli. Siksi heidän kertomuksiin eivät yleensä usko muut, kuin heitä puolustavat asianajajat. Toki konnillakin on asianajajaan lain mukaan oikeus, sekin veronmaksajien piikkiin.
Joskus konnan kuulustelukertomus muuttuu päivittäin, ota niistä selvää, mikä on loogista ja mikä ei.
Luulen kuitenkin, että oikeus joutuu miettimään sitä, kumpaa uskoo, epäiltyjä kuulustelleita poliiseja, vai syytettyä ja hänen todistajaansa.
Kerronpahan vaan, että ison riskin poliisit olisivat ottaneet, jos näin pienessä jutussa olisivat laittaneet virkansa katkolle, ottaisivat virkarikoksesta linnatuomiot ja joutuisivat laittamaan talonsa sen vuoksi myyntiin.
Jos näin kuitenkin käy, niin iltapäivälehdet saavat nostettua irtomyyntiään ja makeat lööpit useaksi viikoksi.
"Toisessa kuulustelussa poliisi sanoi minulle että kaverini on myöntänyt ajaneensa ja minä sitten kerroin näin tapahtuneen."
Tuollaisessa tilanteessa kannattaa kyllä vakavasti harkita kieltäytymistä kysymykseen vastaamisessa. Epäilty voi halutessaan kieltäytyä vastaamasta kysymykseen eikä hänen tarvitse perustella. Voisit sitten ottaa myöhemmin yhteyttä asianajajaan ja selvitellä asiaa oikean tiedon pohjalta kun tiedät mitä seuraamuksia on tulossa.
Siis nämä molemmat kuulustelut suoritettiin parin tunnin sisään. Olin molemmissa epäiltynä. 1,4 & 0,9 promillen humalassa.
Ok. Epäillyn ei tarvitse puhua kuulusteluissa totta. Voit muuttaa lausuntoa oikeudessa, jos sinne joudut. Todistajana oikeudessa olet velvoitettu puhumaan totta, mutta viimekädessä kyse on siitä pystytäänkö mahdollista valehtelua osoittamaan toteen vai ei.
Nyt tietysti kyseeseen tulee erinäköisiä uskottavuusasioita; vaikka menisit oikeuteen ja väittäisit muuta kuin esitutkinnassa lausuit niin onko se sitten uskottavaa, tuskin on. Jos taas jätät menemättä ja siihen on hyväksyttävä syy, käsittelyä todennäköisesti lykätään myöhempään ajankohtaan. Asia voidaan myös ratkaista tavalla tai toisella ilman todistajaa. Tuossa on nyt kaikki vaihtoehdot avoinna, joten lopputulokseen ei pysty ottamaan kantaa sen tarkemmin.
"Tuota noin. Kannattaisi ottaa yhteyttä asianajajaan, käsittääkseni poliisi on menetellyt virheellisesti jälkimmäisessä kuulustelussa ja näin ollen kyseinen pöytäkirja on mitätön"
No tätä olen itsekin miettinyt kaverini kans että onko tuossa menty kaikkien pykälien mukaan kun sanottiin että kaverini olisi myöntänyt. Esitutkintapöytäkirjoihin ei oltu toki kirjoitettu sitä, että poliisi oli näin todennut.
Minun on kaiketi järkevintä mennä tuonne paikan päälle vaikka lääkäri kirjoittikin todistuksen ettei minun tarvisi mennä. Kerron, että esitutkinnassa kertomani asiat eivät pidä paikkaansa. Olin tukevassa humalassa, halusin äkkiä pois paikalta, minulle kerrottiin kaverini myöntäneen ajaneensa ja minulla ei ollut totuudessa pysymisvelvollisuutta. Mitään näyttöä ei poliisilla ollut kummankaan ajamisesta, edes väliaikaista ajokieltoa ei tullut.
Miksi vasta sinne ? Nyt sinun vuoksesi kaikki oikeuteen haastetut saapuvat oikeuteen turhaan, koska asia lykätään ja syyttäjä pyytää poliisilta lisätutkinnan. Menet tutkivan poliisin pakeille ja kerrot, että sinä olit kuljettajana, eikä kaverisi.
Voisiko johtua siitä etten halua itsekään kiipeliin?
Niin, vaihtoehtoja on useita.
Joko syyttäjä luopuu jutusta, eikä ketään tuomita.
Asia ratkaistaan ilman sinua ja syytön kaverisi tuomitaan.
Syyttäjä ei luovuta, hän pyytää oikeutta lykkäämään oikeudenkäynnin myöhäisempään ajankohtaan ja pyytää poliisia suorittamaan lisätutkinnan ja lopulta sinut kuitenkin tuomitaan.
Aika näyttää miten käy !
Unohdetaan hetkeksi lainkoukerot ja mietitääs moraalia. Kirjoituksesta ei nyt aivan varmuudella selvinnyt, mutta ilmeisesti sinä ainakin ajoit autoa ja kaverisi ehkä ei? Jos näin oli, hän on nyt syytettynä ja saamassa ehkä tuomion, aiotko siinäkään vaiheessa vielä oikaista asiaa? Voiko kaverille enää raukkamaisempaa temppua tehdä?
Kyllä me molemmat olemme jossain vaiheessa ajaneet. Asiaa on käsitelty hyvin paljon kaverini kanssa. Ei hän tietenkään halua joutua tuomituksi mutta ei toisaalta halua minunkaan joutuvan. Enkä minä missään nimessä olisi sanonut hänen ajaneen mikäli kuulustellut poliisi ei olisi sanonut hänen myöntäneen kaiken.
Lienekkö mitään merkitystä sillä että kuulustellut poliisi ei ollut laittanut yhteen kuulustelupöytäkirjaan omaa nimmariaan?
Muutenkin kaiken kaikkiaan sekavan oloinen tilanne.
Se on kait unohtunut, mutta jos siitä löytyy sinun allekirjoituksesi, niin ei sitä silloin mitätöidä.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että melko kokemattomat poliisit ovat jotuneet selvittämään kokeineitten konnien rikosta.
No eikait siinä muuta kuin sanot puhuneesi väärin esitutkinnassa johtuen poliisin antamasta väärästä informaatiosta. Kyllähän te tuossa vähän heikoilla olette, käytännössä koko oikeussali tulee tietämään että ajoitte, tai ainakin kaverisi ajoi autoa, mutta riittääkö näyttö on se kysymysmerkki. Varsinkin, jos poliisit tietävät, että autoa oli ajettu eikä muita mahdollisia kuljettajia ole niin silloin sen on täytynyt olla jompikumpi tai molemmat teistä (no totuushan tiedetään nyt täällä, mutta näyttö ratkaisee oikeudessa)
Sen verran vielä, että oikeus ei välttämättä tarvitse 100% näyttöä tuomitakseen rikoksesta, jos asia näyttää lähes ilmiselvältä. Tiedän erään tapauksen yhdeksänkytluvun alkupuolelta, missä eräälle kaverille toimitettiin isompi hasista ulkomailta, tulli sai vihin ja vaikka hän kiisti tienneensä lähetyksestä mitään, ja näyttö ei riittänyt edes vangitsemiseen aluksi, tuomio tuli kuitenkin törkeästä huumausainerikoksesta käräjiltä eikä edes hovi muuttanut sitä.
Jotenkin vaan tuntuu että kait ees jompi kumpi ois asetettu väliaikaiseen ajokieltoon jos ois ollu mitään vahvaa syytä epäillä? Kai se pitää oikeasti kysellä asianajajaa. Kynnys on vaan melko korkealla.
Tuli kirjoitusvirhe tuossa edempänä, piti olla "...isompi lasti hasista..." ja näyttö ei missään vaiheessa oikeuskäsittelyä tullut sen paremmaksi, vaan loppulausunto oli, että ".. henkilön on täytynyt tietää..". Eli tässäkin tapauksessa oikeus saattaa sanoa samaan tapaan "...henkilön on täytynyt ajaa..."
No se siitä. Kyllähän se asianajaja epäselvässä tapauksessa kannattaisi ehdottomasti hommata, parantaa omia mahdollisuuksia. Poliiseilla on vahva syy epäillä, mutta olette molemmat kiistäneet itse ajaneenne, joten he ovat jättäneet asian oikeuden ratkaistavaksi. Sillä ei loppujen lopuksi ole poliisien kannalta suurtakaan merkitystä, että asettavatko he ajokieltoon vai vasta oikeus. Täysin selvissä tapauksissa, esim. kuljettaja jäänyt ajosta kiinni eikä kiistä asiaa, poliisi asettaa ajokiellon voimaan heti, mutta sen pituuden määrää käräjäoikeus. Toki siinäkin tapauksessa henkilö on "vain" epäiltynä rikoksesta aina tuomion lukemiseen asti.
Täh, tyyppi on täällä myöntänyt myös oman syyllisyytensä. Kyllähän asianajajat tekevät rahasta melkein mitä vain, mutta ihan jokainen ei lähde puolustamaan rikollista, joka hänelle myöntää tekonsa, jolloin asianajajan pitäisi puolustaa häntä ja kiistää teko oikeudessa.
Mistä helvetistä se asianajaja tietää, jos tyyppi on anonyyminä myöntänytkin syyllisyytensä? Haloo..
Mikäli kerrot oikeudessa että kumpikaan teistä ei ajanut eikä mitään näyttöä teitä vastaan löydy niin vaikea kuvitella että tuomiotakaan tulisi. Vaikka olisit esitutkinnassa muuta väittänyt.
Et sitten viitsinyt lukea koko ketjua läpi. Siitähän olisi selvinnyt, että riippuu syyttäjästä.
Et myöskään ole kovinkaan kokenut oikeusjutuissa, kun et tiedä perusasioita. Jos syyttäjä antaa mennä jutun päätökseen, niin noinkin voi käydä.
MUTTA, jos syyttäjä pyytää lykkäystä ja määrää poliisin suorittamaan lisätutkinnan, niin silloin kaikki alkaa alusta, jolloin jo totuuskin saattaa selvitä.
Juuh, en ole. En tiennyt että syyttäjä päättää käräjäoikeudessa syyllisyydestä.
Kävin asianajajalla. Hän aikoo pyytää oikeuteen kuultavaksi meitä kuulustelleen poliisin.
Suurta ihmetystä on herättänyt fakta, että minua kulusteltiin 1,4 ja 0,9 promillen humalassa eikä annettu mahdollista tutustua lausuntoon jälkikäteen vaikka näin pitäisi olla.
Esileikit... korjaan esitutkinta saattoi olla vielä kesken. Kyllä sinä varmaan saat tuon esitutkintapöytäkirjan kun esitutkinta on hutkittuna.
Siis häh? Et sinä voi olla mitenkään todistajana, jos olet epäiltynä. Kyllä jopa Suomen Pollarin pitäisi sen verran tajuta, että epäiltyä ei siirretä noin vain todistajaksi.
Esitutkinta ei varmaankaan ole kesken koska käräjille on asetettu päivämäärä.
Alkuun olin kiinniotettuna rikoksesta epäiltynä ja kun postista kolahti kirje käräjäoikeudelta, ajattelin että olen syytettynä mutta olenkin todistajana.
Kylläpä syyttäjää vitutti kun käräjätuomari sanoi "syytteet hylätään". Ei näyttöä minkään vertaa. Sanoin suoraan valehdelleeni esitutkinnassa ja että asiat eivät menneet niin. Se riitti. Ikinä en enää halua vastaavanlaiseen tilanteeseen.