:::
Kun minuutin valotusajalla yökuvauksessa tähdet ovat "venyneet" niin ketä/mitä syytän asiasta lankalaukaisijan painajan lisäksi: (12Mp FFkenno ja jotakuinkin 30mm polttoväli)
-peilin tärähdystä
-maan pyörimisliikettä
-jalustaa(Benro travel flat CF ja B5 kuulapää)
-hiukan löystymään pyrkivää jalustan kiinnityspalikkaa
Muita huippuvalokohtia ei ollut joista voisi tsekata onko "maisemassa" myös samaa vikaa.
Eikä ollut ensimmäinen kerta ja itse epäiilisin että jo minuutin valotusajalla saattaisi maan pyöriminen vaikuttaa....
http://www.artinnaturephotography.com/gallery/twilightarticle/
Kun minuutin valotusajalla yökuvauksessa tähdet ovat "venyneet" niin ketä/mitä syytän asiasta lankalaukaisijan painajan lisäksi: (12Mp FFkenno ja jotakuinkin 30mm polttoväli)
-peilin tärähdystä
-maan pyörimisliikettä
-jalustaa(Benro travel flat CF ja B5 kuulapää)
-hiukan löystymään pyrkivää jalustan kiinnityspalikkaa
Muita huippuvalokohtia ei ollut joista voisi tsekata onko "maisemassa" myös samaa vikaa.
Eikä ollut ensimmäinen kerta ja itse epäiilisin että jo minuutin valotusajalla saattaisi maan pyöriminen vaikuttaa....
http://www.artinnaturephotography.com/gallery/twilightarticle/
Vastaukset 20
Vanhimmat
Syytä osaamatonta kuvaajaa ja välineitä.
Se on kamera joka ”pyörii” ja aiheuttaa tähtien venymisen.
Hanki jalustaan kameran pyörityslaite ja suuntaa pyörimisakseli kohti pohjantäteä niin asia korjaantuu.
Kyllä se maan pyöriminen vaikuttaa yli minuutin valotuksella. olen kuvannut 20 minuutin valotuksella, silloin tulee tähdistä kunnon viivat.
Ei se maan pyöriminen vaikuta jos kamera ei pyöri, mutta silloin ”venyy” maa.
http://www.garyseronik.com/?q=node/52
http://www.company7.com/library/astrokit.html
http://www.youtube.com/watch?v=4WfIM9HeGPU#t=236
http://www.youtube.com/watch?v=7PO03y-kCRk
Kyllä vika on maan pyörimisessä ja kameran sen mukana.
Tähdet venyy jo sekunnin ajoilla, kun käyttää pitkää telettä.
Jos ei viitsi hankkia synkronilaitetta, niin vain suuri aukko, mahdollisimman lyhyt aika ja suuri herkkyys voi antaa siedettävän tuloksen.
Ei ”vika” ole maan pyörimisessä vaan kameran liikkumisees tähtien suhteen. Ihan sama tapahtuu vaikka kuvaisit tähtiä lentokoneeta tai kuumailmapallosta. Tai vaikka liiikkuvasta autosta maisemaa. Eli se ei ratkaise asiaa mikä kameraa liikuttaa.
Kaikissa näissä tapauksissa venymisen aiheuttaa kameran liikkuminen kohteeseen nähden. Verhosulkimella on myös ihan pieni vaikutus asiaan varsinkin lyhyillä valotusajoilla (kuvan yläreuna valottuu ennen alareunaa).
Kamera oli liikkunut suhteessa tähtiin, kuten aloittajakin jo oli käsittääkseni havainnut. Kysymys olikin kai siitä, mikä kameraa oli hänen tapauksessaan liikuttanut. Minusta vaikuttaisi aika todennäköiseltä, että kamera on tuossa tapauksessa liikkunut maan pyörimisliikkeen mukana, koska se on ollut ilmeisen tukevasti yhteydessä maan pintaan jalustan välityksellä. Lentokoneen, auton tai kuumailmapallon aloittaja olisi varmaankin maininnut kysymyksessään, eikä kyseessä liene verhosuljinkaan noin pitkän valotusajan tapauksessa.
Super saivartelija!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kameran "jalusta" pyörii avaruuteen nähden, vaikka se on maahan pultattu, etkä vastaan voi väittää.
"(kuvan yläreuna valottuu ennen alareunaa)", tai vasen reuna ennen oikeaa.
Ennen muinoin käskettiin joskus laittaa Leica ylösalaisin, että saatiin verho liikkumaan kohteen liikettä vastaan ja venymä kutistumaksi.
30 mm FF-rungossa antaa kuvauskulmaksi pitkän sivun suunnassa 71°30' (= 71,5°).
Maapallo tekee täyden kierroksen 360° ajassa 24 h = 1 440 min. Yhdessä minuutissa maapallo ehtii pyörähtää 360°/1 440 = 0,25° (= 15').
Venyminen riippuu kuvauspaikasta pituuspiirillä (Helsinki 60° ja Utsjoki 70° pohjoista leveyttä) ja kuvattavan tähden tai tähtien sijainnista tähtitaivaalla. Suunnilleen taivaannavan eli maapallon napojen kautta kulkevan akselin pohjoisen jatkeen suunnassa sijaitseva Pohjantähti ei Suomessa kuvattuna venähdä käytännöllisesti katsoen lainkaan, mutta eteläisellä tähtitaivaalla alhaalla näkyvät tähdet venähtävät jo tuntuvasti. Ääritapauksessa tähti ehtii venähtää minuutissa 0,25°/71,5° eli noin 0,35 % kuva-alan pitkästä sivusta kameran suuntauksen pysyessä maahan nähden tiukasti samana.
Jatkoa...
Leikitäänpä, että kuvattavat tähdet venähtävät noin puolet edellä lasketusta maksimitapauksesta eli 0,18 %. Minun 24-tuumaisen 9:16 -näyttöni pitkä sivu on 50 senttiä ja rapiat. Tuo 0,18 % siitä tekee 0,9 mm. Jos tähti kuvautuisi ruudullani läpimitaltaan vaikkapa 0,3-millisenä, tulisi sille minuutissa venymää 0,9 mm eli se näkyisi ”pötkönä”, jolla on leveyttä 0,3 mm ja pituutta 1,8 mm. Pistemäisiksi tuollaisia viiruja olisi vaikea väittää.
Mitä olenkaan kirjoittanut?
>jolla on leveyttä 0,3 mm ja pituutta 1,8 mm
pituutta tietenkin 1,2 mm.
Aivoista on pitkä matka näppistä hakkaaville nakkisormille!
Tuo matka on tullut havaittua useastikin. Siitä ei kuitenkaan kannata lannistua.
Jo nyt kiitokset kaikille vastanneille. Itse epäilin:
1. peilin tärähdystä
2. kirotun helposti löystyvää jalustakapulaa
3. Hiukan tuota maan ja töhtien välistä liikettä
Seuraava kysymys olisi ollut että miten paljon uskaltaa jalustakierrettä hyvällä maulla oikein kiristää...
Kyllä siihen pitäisi ihan kohtuu kiristys riittää ilman mitään hampaat irvessä riuhtomista. Maan liike on yksi tunnettu asia joka saa tähdet näkymään viiruina pitkillä valotusajoilla. Tietysti myös se antaa oman efektinsä, jos jalusta antaa periksi tai kamera muuten liikkuu valotuksen aikana. On myös olemassa laitteita joilla kameraa liikutetaan tarkoituksellisesti niin, että maan liike kumoutuu. Niistä oli jo muutkin maininneet. Jalustan tukevuutta ym. kameran paikallaan pysymistä ja kannattaa mieluummin testata kuvaamalla jotain kohdetta joka on myös tukevasti maassa, eikä heilu tuulessa tai muutenkaan liiku. Ja jos vielä testikuviin saa samalla näkyviin tähtiä ja maassa olevia kiintopisteitä niin saa asiasta selvyyden vielä varmemmin. Peilin tärähdys on kai kuitenkin suhteessa tuollaiseen valotusaikaan hyvin lyhytaikainen häiriö, joten sen pitäisi myös näkyä hyvin himmeänä suhteessa muuhun kuvaan, jos ollenkaan.
miten paljon uskaltaa jalustakierrettä hyvällä maulla oikein kiristää...
– ei juuri yhtään jos kameran jalustakierre on muovia
– melko vähän jos kameran pohja on muovia (muovi haurastuu pakkasessa)
– todella reippaasti jos kameran pohja on metallia
Kiristystarve helpottaa jos käännät kameran ns. pystykuvissa niin päin, että kameran paino kiristää jalustaruuvia.
Tällä saa ainakin laskettua maksimivalotusajan kamera/objektiivikohtaisesti jolloin tähdet vielä pysyvät pisteinä:
http://www.sceneplanner.com/tool3.php
:
:
Mitä arvoa tuolla tarkoittaa deklinaatio?
Tarkoittanee samaa kuin kartoissa.
Maantieteellisen pohjoissuunnan ja magneettisen pohjoissuunnan erotus.
kts
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/equat.htm
Syytä vain ja ainoastaan itseäsi...
Nyrkkisäänto maksimi valotusajalle on 600/polttoväli s. Eli 300 mm tele 600/300 = max 2 s. Toisaalta 50 mm kestää 600/50 = 30 s valotuksen ilman, että kuvaan tulee pahasti viiruja. Yllä olevilla laskimilla sitten tarkemmin...