Olen pantannut mielipiteeni ja jättänyt kertomatta lapsilleni paljon lasten isän uuden naisen tekosista. Lapseni ovat nyt sen verran isoja, että saavat kuulla suoraan, miksi isä ei ota heitä luokseen taikka miksi he eivät päässeet pikkuveljensä ristiäisiin. Tai miksi he eivät pääse jouluisin taikka kesälomilla, kuin ehkä viikon kesällä. Miksi isä ei soita ja kysy mitä heille kuuluu, taikka miksi ei sano rakastavansa heitä. Liikaa valheita kuunnelleet tähän asti. Minä en jaksa valehdella taikka salata enää.
Päätin, että lapseni saavat kuulla totuuden isänsä naisesta
salaisuudet syö ihmistä
111702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
Kerrot siis viimein, että sinä olit se vaikea, ahne ja sait exäsi kyllästymään myös yhteisiin lapsiinne, koska edustitte hänen elämässään vain vaikeutta ja rahanmenoa. Älä huoli, totuus valkenee kyllä lapsillesi ja sinua odottaa yksinäinen loppuelämä. Toisin kuin exääsi.
Hyhhyhyjää miestä, kenelle omat lapset edustavat vaikeutta ja rahanmeonoa. Minä juoksisin kaaauas tuommoisesta kuvatuksesta. Hyi olkoon.
Kerrotko myös totuuden itsestäsi?
""miksi isä ei ota heitä luokseen""?
A) Koska isä ei halua
B) Sinä olet vieroittaja äiti
Jos isä oikeasti haluaa lapset luokseen, niin sitä ei pysty kukaan muua oikeasti eväämään kuin sinä, äiti. Exät käyttävät julmasti valtaansa eri tavoin kiristämällä lastensa isää.
Mutta uudet kumppanit eivät siihen pysty.
kyllä pystyy.
*ei laita ruokaa
*ei pese pyykkejä
*ei anan katsoa telkkaa jnejne
ja ukko vässykkä ei uskalla puolustaa kun sitten ei saa enää pesää
ja VAIKKA nuo hommat oikeasti kuuluu VAIN sille isälle-useinhan isi loikkii töihin kun etälapset saapuu ja hän jättää "uusio-äidin" sinne..
Noilla keinoillako estetään isää tapaamasta lastaan? En nyt oikein ymmärtänyt noita korostuksiasi, tai niiden merkitystä tähän aiheeseen.
onpa vässykkä äijä jos ei osaa ite pestä pyykkiä ja pitää huolta ettei kuole nälkään.
Ja ajatella, jos EI SAA katsoa telkkaria! tuleeko sitten kotiarestia jos jää kiinni teeveen katselusta.. Herttinen aika sentään.
Kuka mies edes haluaisi pesää tuollaiselta naiselta.. tai no ehkä jotkut tykkää hieman erikoislaatuisemmasta äitihahmodominoinnista? Epäilen kuitenkin että tässä tapauksessa kyse on kuitenkin ihan jostain muusta ja syy ihan jossain muualla.
Juuri se uusi kumppani pystyy kiristämään kaikkein eniten. Ja sen kyllä myös tekevät.
Uusi kumppani ei halua lapsia luokseen, joten ehtohan on, että isä lähtee jos pitää lapsia pitää luona.
Näille eromiehille seksi on se juttu jolla uusi nainen vedättää.
Uusikkonainen on ovela, kuten uusikkomieskin, osaavat keinot, sillä ovathan alan ammattilaisia. Laskelmoivia julmureita.
Höpö höpö. JOS isä oikeasti haluaa lapsiaan tavata, siinä ei kumppanin uhkailut meinaa mitään. Jos uhkaa lähteä niin saa sitten myös lähteä. Isä joka ei lapsiaan tapaa, tekee sen joko siksi, ettei ITSE halua tai lasten äiti EVÄÄ tapasmiset jollain keinolla. Tästä on luettu täälläkin ja lehdistä (vieroittaja äidit) monet kerrat.
Se totuus on sun totuus ja totuudella on 2puolta ! Entä mitä jos lasten isä sanoo ettet päästä lapsia ja kiellät soittamisen ???
"Olen pantannut mielipiteeni ja jättänyt kertomatta lapsilleni paljon lasten isän uuden naisen tekosista."
Kaikki noista luettelemistasi tekosista on ex-miehesi tekosia, ei kenenkään muun.
"Lapseni ovat nyt sen verran isoja, että saavat kuulla suoraan, miksi isä ei ota heitä luokseen taikka miksi he eivät päässeet pikkuveljensä ristiäisiin."
Jos isä haluaisi ottaa lapset luokseen, hän ottaisi. Jos hän olisi halunnut lapset ristiäisiin, hän olisi ottanut. On typerää osoitella syyttävällä sormella ketään toista. Ex-miehesi on aikuinen ihminen, joka tekee omat päätöksensä ja valintansa. Sitoutunut, rakastava isä tapaisi lapsiaan, eikä antaisi kenenkään sitä estää. Jos uusi nainen yrittäisi estellä, hyvä isä potkaisisi naisen pellolle.
"Tai miksi he eivät pääse jouluisin taikka kesälomilla, kuin ehkä viikon kesällä. Miksi isä ei soita ja kysy mitä heille kuuluu, taikka miksi ei sano rakastavansa heitä."
Jos isä olisi halunnut lapset luokseen jouluksi tai kesälomilla, hän olisi ottanut.
Jos isä haluaisi soittaa lapsilleen, hän soittaisi. Jos isä haluaisi tietää, mitä lapsille kuuluu, hän kysyisi. Jos hän haluaisi kertoa lapsilleen rakastavansa, hän kertoisi. Kukaan ei voi estää aikuista ihmistä ja lasten isää soittamasta ja puhumasta omille lapsilleen.
Ai niin. Paitsi että voi. Enkä tarkoita mitään uutta puolisoa. Uusi puoliso voi kyllä sellaista yrittää, mutta jos mies on hyvä ja rakastava isä, hän tapaa lapsiaan silti. Kunnon mies ei laita ketään lastensa edelle.
Tarkoitan lasten äitiä. Lasten äiti on yleensä ainoa, joka voi estää miestä tapaamasta lapsiaan. Monta tapausta olen todistanut, ja muutaman uusperheellisten kanssa töitä tekevän psykoterapeutin kanssa olen aiheesta keskustellut.
kuule, ex-ukko veti perunat ja muusit nenäänsä kun ulkoistin hänet uuden hurman huomaan vaikka ei ois halunnu lähteä, siihen loppui lapsen tapaaminen, kuin seinään!
Ei kuulunut pihaustakaan vuoskausiin...ja kuten sanoit, ihmisellä on vapaa tahto.
Nyt leikkii "isää" kun lapsi on jo aikuinen eikä tarvitse osallistua millään lailla,ei rahallisesti eikä muutenkaan.
Niin tässäkin tapauksessa luultavammin jätetty äiti (ei ulkoistettu isä) heittelee kapuloita onnellisessa parisuhteessa elävän isän rattaisiin.
Tässä se taas tuli "ei rahallisesti eikä muutenkaan". Mikäli et maksa tarpeeksi et ole vanhempi lapsellesi!
No vanhempihan se on huonokin vanhempi.
Kyllä molempien pitää vastuunsa kantaa, tai sitten on vastuuton ja kehittymätön.
Tuo lapsille kertominen on monimutkainen asia. Moni jättäisi mieluiten kertomatta, mutta lapsi aistii varsin pienenä jo asioita, näkee ja kuulee paljon enemmän kuin osaatte aavistaakaan. Suuri riski on, että myös ymmärtää väärin.
Onko teistä kukaan koskaan kuunnellut tällaisia erolasten juttuja, ilman että olette millään tavalla itse olleet muussa asemassa kuin kuuntelijoina, minä olen ja olen kuullut sellaista, jota en olisi koskaan uskonut pienen lapsen edes ajatelleen.
Lapsihan kasvaa ja älyllinen taso siinä mukana, lapsen elämään tulee aikanaan myös seksi ja siihen liittyvät asiat, joten kyllä hän sen teidän eronne syyn ennen pitkää osaa löytää ja se voi todella rikkoa nuoren herkän ihmisen elämän tältä osin, häntä alkaa kuvottaa ja etoa toimintanne.
Varsinkin nämä uudet kumppaninne alkavat suorastaan inhottaa.
Teillä tulee vielä jokaisella elämässä vastaa tämä tosiasia tavalla tai toisella.
Mielestäni ainut asia, jonka voitte tehdä on että eron jälkeen ei ole ketään uutta kumppani, vaan lapsenne ovat todella se teidän perheenne ja teillä on heille aikaa, tavallaan olette tiimi, joka puhaltaa yhteen hiileen.
Tämä sitten kestää varmasti vielä joskus senkin, että löydätte inhimillisen ihmisen kumppaniksenne, ihmisen joka osaa elää arkea, eikä vie teitä pois lapsiltanne, kuten nämä uskottomuuden ja salasuhteiden kautta tulleet seksiaddiktikot.
Heillä on elämä on yhtä seksiä ja biletystä, ei todellakaan mitään perheen elämää.
Säästäkää lapsenne tältä ja olkaa lastenne tukena kun elämässä on niinkin vaikea asia kuin avioero, siihen ei todellakaan tarvita yhtään minkäänlaista uutta ulkopuolista ihmistä hämmentämään. Ja ette te itsekään tarvitse, on hyvä ensin rakentaa se koti lasten kanssa uudelleen, jotta he tuntisivat turvaa ja itsekin rauhoitutte rankasta tilanteesta..
Miten niin monimutkainen?
Lapset kestää totuuden hyvin, mutta ei valheita.
Siinä jos äiti valehtelee lapselle asian oikean laidan, on äitikin epäluotettava vielä lasten silmissä. Miksi lapslle saisi valehdella, eihän lapsetkaan saa??
Totuus heti vaan, niin pääsee helpommalla. Asioita ei pidä kaunistella, vaikka kuin on isä..
Ihmisluonne on vaan sellanen että se selitetään kertojan edun mukaisesti vaikka valehtelemalla !
Aivan. Vaikka isä olisi kuinka huono, lapselle pitää sanoa että se on niiin hyvä isä... aika surkeeta.
Eipä ihme että nyky yhteiskunta on tämmöistä, kun ei uskalleta kertoa totuutta.
Elämä perustuu valheille ja salailulle. Mutta aina ne valheet paljastuu.
Tai sit se äiti on se kiukuttelija joka ei päästä lapsia isälleen ym. Edellämainittua
Mitä tuota kertomaan. Tajuaahan se lapsi itsekin, että isä ei halua häntä tavata, jos ei kerta tapaa, isä ei halua soittaa, jos ei soita, isä ei sano rakastavansa, koska ei varmaan osaa sitä sanoa tai sitten isä ei rakasta. :O
Juuri näin, ei ne lapset ole tyhmiä. Eivät myöskään siinä, että jos isä on ollut hyvä isä ja ollut lapsensa kanssa paljon, ennen uuden naisen tuloa, niin lapsikin ymmärtää että vika ei ole muussa kun siinä uudessa naisessa.
Usein ne uudet estää ja häiriköi miehen ja lasten yhteistä elämää, ja käskee valitsemaan joko hänet tai lapset. Vika ei ole lapsissa vaan siinä uudessa.
HEI KYLLÄ SE AITIKIN JA VIELÄPÄ TOSI USEIN OSAA HEITELÖÄ KAPULOITA EX MIEHENSÄ RATTAISIIN JA OSAA KÄYTÄÄ LAPSIA LYÖMÄASEINA JA MANIPULOIDA LAPSIA !!!
Ei pidä ana vetoa siihen että kyllä se äitikin.... Varsinkaan jos niin ei ole asian laita. Asiat pitää käistellä mitä oikeesti on taphanut eikä niin että kaikki tekee samoin.
Turhaa sitä leimaa kaikkia samanlaisiksi.
Niin ei pidäkkään niin kuin palstoilla tehdään ei isä ole aina se sika vaan ex vaimo voi olla mustasukkanen ja narsisti ja nytkin on vain ex vaimon mielipide ( ei aina totuus) julki.
Hyvä päätös, lasten kuuluu tietää asioista totuus, mitkä koskevat heitä. Asioita ei pidä kaunistella, siinä vaan kiusaa sitä lasta. Tee ninkuin sinusta on oikein, äläkä kuuntele "yleisön" ääntä.
Eipä hänen totuus ole välttämättä totuus vaan voi olla katkeran naisen valheita ja tilityksiä
Hei
Kahden aikuisen ihmisen välit ja riidat eivät ole lasten asioita. He eivät ole naimisissa isänsä tai äitinsä kanssa vaan ovat vanhempiensa lapsia - aina. Minun isäni lähti toisen naisen matkaan muutama vuosikymmen sitten ja äitini on siitä asti kertonut meille totuuksia isästämme: pilannut jokaisen minun oman perheeni ja sisareni perheen perhejuhlat totuuksillaan (tuleeko se, eihän se tule, ettehän vaan ole kutsuneet), aiheuttanut mielipahaa ja ahdistusta myös meille itsensä lisäksi ja pienenä poikana "koston välikappaleeksi" jääneelle veljelleni mielenterveysongelmia. Veljeni tappoi itsensä ja viimeinen muisto minulla hänestä oli se, miten hän itki kolmekymppisenä paskaa isäämme - mitä äitimme tehokkaasti oli jaksanut meille kaikille kertoa vuodesta toiseen. Isämme on onnellisen tietämätön panettelusta, joten onnettomia olemme olleet vain äitini ja me lapset sekä meidän lapsemme - hänen lapsenlapsensa. Toki totuudet on pitänyt kertoa isoisästä myös seuraavalle jälkipolvelle.
Esim lääkärikirja Duodecimin Terveyskirjastosta tällainen teksti:
"Lapsen kannalta on tärkeintä, että vanhemmat käsittelevät omat riitansa aikuisessa seurassa. Lapsen kuuluu saada lohdutusta vanhemmiltaan, ei päinvastoin. Lapsi ei ole aikuisihmissuhteen korvike. Lapsella on omat tarpeensa ja surunsa. Aikuinen vanhempi ei käytä lasta lohduttajanaan.Tuntuu ehkä helpolta haukkua poissaolevaa isää tai äitiä lapselle. Lapsi ei väitä vastaan. Lapsella pitää kuitenkin olla oikeus kaivata ja rakastaa molempia vanhempiaan, vaikka nämä eivät tulisikaan keskenään toimeen. Usein lapsi haluaa säästää kotona asuvaa vanhempaansa omilta huoliltaan. Niinpä hän saattaa alkaa oirehtia vasta vuosia sen jälkeen, kun aikuinen on itse päässyt selvemmille vesille. Näennäisesti tasapainoisenkin oloinen lapsi tarvitsee huomiota.
Tosi hyvä päätös. Sinun ei pidä kuunnella mitä muut ajattelevat, lapset ovat sinun, sinä päätät, mitä kerrot ja mitä et. Miksi suojelisit petollisen miehen naista?? Lapset kestää kyllä, ja kun saavat sinulta kuulla totuuden, olet heille vieläkin rakkaampi ja luotettavampi äiti.
Sinä et ole mitään tehnyt väärin, olet lapsille tärkein ihminen mitä olla saattaa.
Vaikka kuinka on isä, ei lapsille tarvi asioita kaunistella ja salata, varsinkaan kun ei ole aihetta salata.
Viis veisaa siitä miehesi uudesta naisesta, neuvoisin pysymään erossa myuös lasten tähden. huonot tavat pinttyy helposti lapsiin ja heistä voi tulla samanlaisia kieroja ihmisiä jos joutuvat olemaan tekemisissä kieron ihmisnen kanssa, joka vei heiltä isän.
Kateran petollisen naisen tilitys se ei ole välttämättä totuus esim.onnen ydin perhe = narsisti katkera noita akka joka esti lapsia tapamasta isäänsä isän jätettyä hänet !!!
Kyllä se ex isän ex miehen suttura on todella petollinen, siitä olen samaa mieltä kanssasi. Ei kukaan täysjärkinen ihminen riko kenenkään perhettä ei varsinkaan jos tietää että miehellä on lapsia ja onnellinen perhe. Aivan hullun hommaa..mutta jos itsellä ei ole lapsia, niin eihän sitä voi tietää lapsita mitään.
Ei minua ole isä jättänyt koskaan.
Minun lapseni isä jätti ja vaihtoi omat lapset sutturoihin.
Mutta onneksi me kielsimme miehen sutturoiden olemata meihin missään yhteydessä, sillä emme halunneet että moinen hanhi rikkoo meiltä enempää, ja onneksi on mies pitänyt sutturat poissa meiltä, sanoikin että hänen sutturat ovat erittäin huonoa suraa meille.
Olemme niin etuoikeutetussa asemassa olleet, ja lapsetkin sanovat edelleen kuinka ihana äiti olen ollut. Hyvä kun isää muistavat, niin on jälkensä jättänyt hylkäys.
Itse te rikoitte perheenne. Sinä ja exäsi. iten "onnellinen" mies alkaa vilkuilla toisia ja ihastuu toiseen? Onni on ollut liitosta silloin kaukana?
Vai väitätkö, että esim. kun sinä itse olet rakastunut, onnellinen ja ihastunut mieheesi, niin kolmas mies voi vain tulla ja vikitellä sinut, lähdet hänen matkaan, kun niin vakuuttelee sinulle???
Minua ei vie yksikään mies, kun oikeasti rakastan vain omaa miestäni.
Sinähän se tiedät, kun noin viisaita omasta mielestä puhut, kaikki on siis sinulle tuttua, että on käynyt sinulle samoin! Niinpä.. nyt ymmärrän, muutenhan et voisi puhua noista asioista jos et omakohtaisesti ole niitä kokenut. Samassa venheessä ollaan.
Suojele sinä vaan itseäsi, kun itse ole rikkonut miehen pehreen, pitäähän sitä toimitaa suojella, kaikki muut on syyllisiä mutta ei se perheenrikkoja.
No sun suulla tietysti kokemus puhuu.
Kyllä se äiti joka päättää miten lapset elämä menee ero jälkeen, ei se suttura! Se on täysin ulkopuolinen eikä mitenkään oikeutettu puuttumaan, haukkuman ja vaikeuttamaan miehen lasten elämää. Äiti määrää, ja suttura saa tyytö mieheen, jonka on vienyt.
Meillä tämä toimi tosi hyvin, enkä voisi antaa itselleni anteeksi jalaspilleni,j os olisin työntänyt lapseni väkisin isänsä sutturan kiusattavaksi ja haukuttavaksi.
Minä ollin ja olen lasten äiti, suttura ei yhtään mitään, perheenrikkoja, ei mitään oikeuksia. Säälittävä naakka.
Onnen ydin perhe katsoppa suomenkielen sanakirjasta termi narsisti ja vertaa omiin kirjoituksiin niin huomaat äkkiä että sinä se petollinen omistus haluinen olet.
Ei ei ! Äiti päättää omassa kodissaan ja silloin kun lapset ovat hänellä ! Isä ja hänen uusi päättävä silloin kun lapset ovat heillä ja heidän kodissa !!! Ex puolisot ei päätä toistensa kodissa mitään!.
No ei päätä. Mihen uudella ei ole mitään oikeutta alkaa hääräämään ja haukkumaan exän ja lasten kodissa yhtään!! Eihän se miehen exä ja lapset tule sen naikkosenkaan kotiin määräämään ha haukkumaan. Osaavat ajatella enmpi kuin nömä perheenrikkojat.
Äiti määrää aina, ei ex miehen suttura, se nyt on aivan hullu ajatus. Lapset ei kuulu sen naikkosen elämään millään lailla.
Määrääkö sinun ex miehen uusikko sinun ja lastesi elämää ja sinä sen naikkosen lasten elämää ja käyt heitä haukkumassa?
Ei meillä ainkaan ikinä. Hui...
Meillä mies on pitänyt hyvin poissa naikkoset meiltä ja lasten läheltä. Sehän on itsestään selvyys.
Juu ei meillä kukaan päätä meidän kodissa, emmehänmekään käy ohjaamassa ex miehen naikkosen kotona, emme voisi mennä sinne sekamelskan hyi kauhee... etoo ihan.
Siksi olemme onnellisia kun emme ole päästäneet miehen naikkosia meille ja meidän lähelle ikinä. Onneksi olimme fiksuja ja estimme sen heti ettei meille tulla.
Kyllä ne ex ja hänen uusi ovat tasavertasia päättäjiä /kasvattajia omassa kodissaan ja niinhän ne tekevätkin kysymättä sinulta yhtään mitään koska sinä olet heidän kotona se ulkopuolinen.
Kuka helvetti sinun kotiin on edes tulossa ? Kirjoitin mies ja hänen uusi määrää omassa kodissa ja sinä määräät omassa kodissa ettekä puutu toistenne koti asioihin mitenkään...
....tajusitko hullu venakko
Ei meillä ole ketään ex isän ex miehen naikkosta ikinä käynyt. Ei koskaan kun kielsimme sen.
Minä olen lasten äiti ollut ja olen, joten eihän äitiä kukaan vieras suttura voi ohittaa.
Voi sun juttuus, et taida itsekkään uskoa siihen.
Mienaatko että kuka tahansa nainen missä vaan voi lakaa haukkumaan tai asumaan missä haluaa?
Oli vaikka ex miehen suttura, niin ei mitää oikeutta haukkua miehen lapsia tai tulla meille.
Kyll äidiltä on kysyttävä, ei vieras voi noin vaan päättää kenen tahansa lapsista.. naurettva ajatus.
NO EI KUKAAN SUTURA AINAKAAN, EMMEHÄNMEKÄÄN MENE SEN SUTTURAN KOTIIN, EI MITÄÄN ITNRESSEJÄ PERHEENRIKKOJAN KANSSA KAVEERATA. hUI KAUHEE AIJATUSKIN.
Joo meidän puolesta voi suttura määrätä ja mellastaa kotonaanm iten lystää, kunhan ei tule meille. No siitä on mies kyllä huolen pitänyt, ettei ole tullut meille mellastamaan eikä meitä kiusaamaan, niin on vieras olento ollut.
Mikä on venakko?
Me suojelimme pienet lapset aikanaan, että mies lupasi ettei tuo naikkosia meille eikä pakota lapsia heitä näkemään, ja on pitänyt lupauksensa. On sillai hyvin asiat, olisihan se outoa jos lapset olisi aikanan menneet isänsä kotiin ja siellä olisi joku täysin vieras ja outuo naakka ollut häärimässä, olisi se ollut kornia, tai se nakka olisi tullut mielle. Siihen me emme lähteneet mukaan.
Ja sen vuoksi meidän lapset ovat erittäin fiksuja, kun eivät ole joutuneet pakolla näkemään vieraita ja häiriintyneitä isän naikkosia.
Meille se oli itsestään selvyys, ettei ex isä näyttele niitä omituisia perheenrikkojia, jotka halusi lapsille kostaa omat ongelmansa. Mutta mies kärsii eniten nyt... hahaaa...
Oot venkko kirjoituksesta päätellen ja tyhmä sellanen !!! Ymmärrä nyt jo ettei isän uusikko ole läheskään aina perheen rikkoja vaan eron jälkeen vasta vuosin päästä tullut isän kuvioihin ...
...mutta ethän sinä tyhmä sonnitautinen lehmä ymmärrä sitä
No tottahan toki hyvät äidit ovat aina niitä hirrrrveitä, ihmisten mielestä jotka itse ovat rikkoneet otoisten perheen.
Se kuuluu katkeruuteen, että syyttelee miehen ex vaimoa ja lapsia omista ongelmistaan.
Minä olen erittäin hyvä äiti ollut ja nyt erittäin hyvä mummi.. mies ei ole lapsenlapsiaan nähnyt, koska hylkäsi lapsesa kun olivat pieniä, ettei hylkää vielä lapsenlapsiaan, niin suojelemme niitä ikäviltä asioilta.
Onneksi mies kärsii eniten vaikka sutturat meihin kodisti sen hyäkkäyksen että meille tulisi huono olo, mutta mies kärsii niin paljon.. onneksi.... ei me.
Olet sinä ihan seinähullu "suttura".
No tajusithan sinä viimein että hulluja ne sutturat on. Perheenrikkominen ei ole tervettä.
Samaa mieltä hulluja on.
Ei, kun sinä se olet hullu "suttura"ja erittäin tyhmä.
Sama juttu, meillä myöskin kertoin totuuden että vieras ulkopuolinen naikkonen rikkoi perheemme.. Emme ole koskaan onneksi sitä nähneet eikä lapsia ole koskaan pakotettu näkemään isänsä sutturoita. Siihen emme lähteneet mukaan, silläemme voineet asetttaa lapsiamme huonoon seruaan ja haukutavaksi.
Naikkoset ei ole koskaan käyneet meillä, emmekä me meneet koskaans itä katsomaa sen torppaan. Hui...Emme halua olla moisen naikkosen kansa missään tekemisissä joka rikkoi perheemme ja vei lapsiltamme isän. Hävytöntä toimintaa.
En voinut sanoa lapsille muuta kun että isä vaihtoi teidät naikkosiin kun ei enää jaksanut olla meidän kanssa, ja naikkoset niin halusi rikkoa perheemme.
Nyt aikuiset lapset eivät halua olla isänsä kanssa tekemisissä, kun hän hylkäsi lapsensa pieninä, nyt lapset ovat hylänneet isänsä, onneksi. Sitä sai mitä tilasi.
Kuinka olet kehdannut valehdella lapsillesi..??? Hehän miettivät nyt loppuelämänsä, että mikä heissä on vikana. Tiedän kokemuksesta. En luule.
Tiedätkö sinä elämästä yhtään mitään..? Tiedätkö miehistä yhtään mitään..?
Onko itselläsi isää..? Onko sinulla vaikea suhde isääsi..? Oletko menettänyt isäsi..? Onko jokin asia jäänyt selvittämättä oman isäsi kanssa..? Vertaatko miehiäsi isääsi..? oletko löytänyt..? Voisin jatkaa tätä loputtomiin ja hieman pidemmällekin, mutta kysymys..???? Oletko ikinä meikatessasi tsidunnut peiliin..?
Vai onko sinne vaikea katsoa ja meikata..? Oma nykyinen vaimoni ei meikkaa, koska ei halua meikata...hän kelpaa mielestään sellaisenaan...noh...tavatessani hänet 1999 olin jäänyt yksinhuoltajaksi. Vihasin naisia. En ollut ikinä pettänyt exääni. Halusin lapseni. Hän ei halunnut, koska ei ollut valmis äidiksi. MInä lupasin kantaa vastuuni, koska tiesin, että hän ei halua aborttia,..taas... Kasvatin esikoistani 12v. Huomaatkos..? Minäminäminä. Ei ole helppoa, mutta ei elämä vaikeetakaan oo, kuhan sen oikein oivaltaa. Parempi aiemmin, kuin liian myöhään. Ps. Minulla on nykyisen vaimoni kanssa 2 täydellistä lasta. Tiedämme molemmat olevamme heille maailman parhaimmat vanhemmat. En ole tavannut esikoistani, kuten ei koko sukunikaan...kelaa...viiteen vuoteen. Syynä katkera ex ja yhteiskunta, joka exän manipulaation ansiosta vei lapseni. Olimme pitkään onnellisia. Menestyimme perheenä, taloudellisesti ja tulevaisuus näytti olevan rajatonta onnea ja haluamiamme asioita täynnä. Nyt olen päättänyt jättää vaimoni, koska hän voi liian huonosti. Annoin vihkisormukseni hänelle, mutta hän ei huolinut sitä, joten stikkasin sen pihalle. Hän tiesi jo aiemmin, että kun olen tosissani, niin olen tosissani. Rakastan lasteni äitiä, eli kaikkien kolmen lapseni äitiä niin paljon, että valitsen näin. Olenko siis huono isä mielestäsi..???????????????????????????????????????????????
Mikä oli tavoitteesi? Kostaa miehellesi? Kostaa "naikkoselle"? Erottaa lapset isästään, koska sinä olet eronnut? Mitä hyvää tämä on mielestäsi tuonut lapsillesi? Onko heidän isänsä ilmoittanut, että ei halua olla lastensa kanssa tekemisissä vaan haluaa olla "naikkostensa" kanssa? Vai oletko sinä näin päättänyt?
Kuulostaa kyllä siltä, että olet käyttänyt lapsiasi koston välikappaleena. Erittäin surullista.
Olkaa te muut viisaampia..
No sinä voit katkerana ajatella mitä haluat ja tehdä mitä haluat.
Et voi tietää meidän perhe elämästä yhtään mitään. Lapset ovat erittäin onnellisia kun eivät ole joutuneet isänsä naikkosten ja perheenrikkojien kynsiin ksokaan. Ei olla meille päästetty emmekä me ole heitä menneet katsomaa.
Isää en ole koskaanlapsilta kieltänyt, mutta vain isä, ei yksikään suttura ole meille saanut tulla tai olla lasten kanssa tekemisissä. En ole voinut sallia lapsille huonoa kohtelua tai haukkumisiä ulkopuolisten ihmisten toimesta.
Lapsetkink iittävät ja ovat onnellisia. Kyllä äiti tietää mikä lapsille on hyväksi.
Jos ulkopuolinen ihminen rikkoo lapsiperheen, mniin miski sinust asemmoinen ihminen pitäisi tulla meille kahville tai syömään tai olla issään tekemisissä meidän kanssa?
Pitääkö semmoinen toiminta palkita, että rikkoivat laspiperheen? Ei meistä.
Kyllä me ollaan viisaita, kun ei olla päästetty sutturoita enempää rikkomaan perhettämme ja sukua. Anoppikin oli kauhuissaan kun sai kuulla mitä poikansa oli tehnyt, hylännyt lapsensa!! Onneksi on koko suku ollut meidän tukena, mutta mies on nyt yksin, enpä juuri ihmettele.
Isä tietää mikä on perheelle hyväksi.
Kannattais ihmetellä, koska lapset eivät ymmärrä syytä koskaan. Heidän lapset joutuvat kärsimään samasta asiasta. Hiffaatko? Sukupolvilta toisille menevä perintö...se ei ole siis rahaa!
Kiitos myötätuntoisesta ja rehellisestä vastauksestasi. T: Kuoleman väsynyt isä. = KVI.
Olen Loner. Tiedän tehneeni parhaani. Olen aina pyrkinyt tekemään kaikille oikein. En hyväksy vääryyttä. Loner, ei mulla tod mitään muuta. Onneksi osaan päättää päiväni kaikilla mahdollisilla tavoilla ja tiedän miten se tehdään muillekin. Lapseni ovat olleet siihen esteenä, sekä selvittämättömät asiat. Toki en voi tehdä mitään millekään asialle...vielä. Odotan, että lapseni ovat 18 ja tulevat toimeen omillaan. Tiedän sen jo nyt, että heillä ei ole mitään hätää, mutta...mikään ei ole niin epävarmaa, kuin varma tieto.
Suosittelen ottamaan selvää ja lukemaan ensin vaikka hieman kirjallisuutta, että miten se pienen lapsen psyyke kestää sen, että toinen vanhemmista haukkuu toista lapselle. Voit sitten miettiä uudelleen, että kannattaako sittenkään.
Puhut vähän, mutta asiaa. Palaisin ajassa taaksepäin, jos voisin ja en antaisi ex-h...tyttöni tavata poikaani liian aikaisin, eromme jälkeen. Hän oli liian nuori ja on ikävää, että tajusin sen liian myöhään. Yritin parhaani, koska minulla oli ehjä perhe. Luulin olevani oikeassa. Nykyään tiedän paremmin. Ps. Luimme pelkästään kirjallisuutta ennen esikoisemme syntymää. Olimme mukana kokeiluasteella olevassa ohjelmassa, joka on nykyään käytäntönä kättärillä. Synnytyksestä lähtien olen saanut oppini kantapään kautta. Ex oli kso asioissa kirjallisuuden varassa. Elämää ei sen vähempää, kun sen oikein oivaltaa...jotkut joskus ja monet eivät kuoltuaankaan... Ps. exäni petti minua, kun vielä asuimme yhdessä. Hän taisi luulla minunkin tehneen niin...en ymmärrä muuten hänen mustasukkaisuuttaan.
Minä olen 50 v enkä kestä vieläkään sitä, että äitini haukkuu jatkuvasti isääni, joka löysi "naikkosen" ja josta erosi vuosikymmeniä sitten. Minusta isäni ei ole eronnut vaan on edelleen isäni, vaikka äitini on halunnut minun jopa irtosanoutuvan "pahasta" isästäni. Koska en enää jaksa kuunnella vuosikymmenten samaa levyä, olen vihdoin ryhdistäytynyt, ottanut hänestä (siis äidistäni) etäisyyttä ja kieltänyt häntä puhumasta sanaakaan minulle isästäni. Olen oppinut ymmärtämään - vihdoinkin - että ehkä kolikolla on ollut kaksi puolta heidän avioliitossaan ja isällänikin on asioista oma totuutensa. Mitä äitini on tällä kaikella saavuttanut? Pelkkää pahaa, joka on kääntynyt vähitellen häntä itseään vastaan.
Ei kannata pantata asioita mitkä koskevat lapsia. Miksi kertoa lapsille valheita, jotka paljastuvat kuitenkin ja sitten sinäkin olet se valhetelija, joka tiesi mutta ei kertonut tai muunteli totuutta.
Lapset kestää totuuden, kaikkiin sattuu jotka kokevat vääryyttä, mutta se on helpompi ja nopeempi tie selvitä kuin ainainen valehtelu ja pimittäminen.
Kun lapset jäävät ilman isää ulkopuiolisen ihmisen toimesta, se on aivan käsittämätöntä. Sitä asiaa ei pidä sietää eikä hyvitellä lapsille mitenkään.
Minä kerroin heti kun tiesin mitä on meneillään, ja meillä lapset kestivät totuuden yllättävän hyvin. Paremmin kuinm inä, koska ajattelin lasten ikävää ja kaipuuta isää kohtaan, minun piti selvitä itsestäni, lapsista ja suvusta, kaikesta..piti tukea lapsia ja selitellä suvulle mitä oli tapahtunut.. sain toki minäkin tukea suvulta ja saan edelleen.
Nyt kun lapset ovat aikusiia ja heillä oma perhe, huomaan miten he rakastavat ja ovat läheisiä minunkin kanssa edelleen. Olen heille se luotettava äiti, joka ei petä eikä valehtele.
Lapset sanovat usien miten ihana ja rakas äiti olen.
Uskon että se että kerroin totuuden enkä yritänyt pulustella ex miehen tekosia ja puhua hyvää hunosta isästä, auttoi siihen että olen lapsille erittäin tärkeä edelleen.
Emme ole ex isän ex miehennaikkosia koskaan nähneet, emme ole tarvinneet heitä meidän ihanaan elämäämme ikinä. Meidän elämää he eivät ole päässeet sotkemaan, ovat sotkeneet miehen elämän täysin, mutta se ei kuulu enäää meille, niin kauan kunnes pysyvätkin poiss meidän elämästä ja suvustamme, ja varsinkin lasten elämästä. Ovat onneksi pysyneet, eivät ole kehdanneet tulla katkeroituneena meitä kotiimme koskaan haukkumaan.
Miesätkin aivan varmasti hävettää, eikä siksi ole edes pakottanut meitä näkemään sutturoitaan.
Sitä voi sanoa että mies on suojellut meitä sutturoiltaan, ja pitänyt ulkopuoliset häiriköt poissa meiltä, onneksi on edes sen ymmärätynyt.
Sulle ap sanon että olet oikealla tiellä, tee niinkuin sydämesi sanoo, se on oikea päätös silloin. Lapseto vat arvokkainta mitä olla voi, ja heille kuuluu olla rehellinen. Se palkitsee nyt ja aina.
Ihan siksi että se totuus ei ole välttämätt se totuus minkä toinen vanhempi kertoo ( onnen ydin perhe) vaan katkran narsistin tilityksiä.
Höpsis! Kyseenalaistat vaan totuuden siksi, että peittelisit omaa osuuttasi siitä että perhe hajosi...sehän on selvä, että ainahan kaikki ongelmat ovat miehen ex viamon ja lasten vikoja,, vaikkei olisi moista miehen sutturaa edes milloinkaan nähneet! Se on selvä se...
Lapsille ei tarvi asioita kaunistella vaikka kuin on isä.
Niin nämä lätkert ex ämmät täällä paasaa mutta totuudella on 2 puolta... ...tämä onnen ydin perhe esim. ymmärrän täysin jos mies jätti hänet koska tämä onnen ydin perhe on narsisti ja suutuksissaan esyi miestä tapaamasta lapsiaan...
Ei näytä ymmärtävän. Monet huutaa täällä attä taas sitä samaa...
Mutta näyttää sitlä että ei mene perille sanoma. Siksi täytyy toistaa. Kertaus on opintojen äiti.
Siis perheenrikkoja rikkoi perheemme, hajoitti ja vei lapsiltani isän. Siksi mies vaihtoi lapsensanaikkosiin, kun heillä ei ollut lapsia, näin mies vapautui vastuusta.
Emme me ole koskaan isää pois ajaneet, surullisia olimme..mutta lapseton suttura ja lapset vastakkain, niinl apston suttura voittaa..
Voin kertoa uudelleen vieläkin ,eelt ymmärtänyt.
Et sinä ymmärrä että narsismissasi ajot miehesi toiseen syliin ja erotit lapset isästä
Etkä ymmärrä että kaikki uusikot ei ole perheen rikkojia eikä tunkeolijoita.
Oma uusi vaimo ei ole perheen rikkoja eikä tunkeilija koska olin sinkku avioliiton jälkeen 6 vuotta ja mun lapset on tavannut hänet jo eka viikolla tavattuani hänet
Onneksi mun ex mies ei ole pakottanut meitä näkemään hänen naikkosia ikinä. Emme ole menneet heitä katsomaan eikä he ole tulleet meille. Miksi tulisi? Emme me kaipa perheenrikkojia kotiimme. Enkä olisi milloinkaan sallinut sitä, että joku vieras omituinen perheenrikkoja haukkuisi meitä ja hankaloittaisi elämäämme. Siihen emme lähteneet mukaan.
Olisin tuntenut olevani todella huono äiti, jos olisin antanut lapseni jonkun häirikön kynsiin. Hui.. sitä en sallinut koskaan.
Kyllä kun kirjoituksia lukee niin sinä se häirikkö olet ollut.
Etkä kommentoinut siihen että onko se isän uusi aina perheen rikkoja ja onko aina tunkeutuja ja häirikkö
Ei meilläkään ole näkynyt vieraita ihmisiä häärimässä eikä koskaan kukaan yrittänyt tunkeutua meille. Kyllä mies on kurissa naisensa pitänyt. Ei kenelläkään uudella miehen naisella ole mitään oiekutta tulla kenenkään kotiin säätämään ja haukkumaan. Ei heille kuulu miten miehen exä ja lapset asuvat tai elävät.
Heille ei kuulu lasten eikä exä elämä millään lailla.
Jos sitä ne ei ymmärrä niin siinä on takana vaan saada lapset pois isän elämästä ja saada miehen omaisuus omiin nimiin.
MInä en ikinä ole antanut lapsiani kenenkään miehen uuden naisen känsiin, en olisi ikinä uskaltanut, se olisi ollut minulta edesvastuutonta toimintaa, täysin vieraalle ihmiselle jota ei koskaan ole tuntenut ja ihmiselle, joka on jo hankalaoittanut lasten ja exän elämää ja rikkonut pehreen. Semmoisia ihmisiä ei ole tapana hyysätä ja silitellä. Ne ovat ihmisiä, jotka ei sääliä kaipaa.
Kerroppa miksi ketään haluaisi tuoda uuden vaimon koskaan ex vaimon luo !
Ja se ex miehesi ja hänen uusikko komenta/kavattaa omassa kodissa lapsia niin kuin haluaa sinulta kysymättä yhtään mitään... ...itseasiassa ex miehesi kodissa ei ole mitään mikä sinulle kuuluu.
Oot oikeest sairas ihminen jolla ei saisi olla lapsia ollenkaan
Siihen en osaa vastata miksi pitäisi tuoda. Ei minun mielestä pidä tuoda vieraita naikkosia kenenkään lasten eteen ja exien haitoiksi.
Sitä olenkin ihmetellyt miksi jotkut niin intohimoisesti haluaa näyttää perheenrikojan tai muun suturan. En voi käsittää. Me emme ainkaan olisi8 ottaneet ex miehen sutturoita vastaan omaan kotiimme, emme missään nimessä.
Minun lapseni on onneksi aikuisia, eikä niitä kukaan vieras perheenrikkoja pysty komentamaan, ei nyt eikä silloin kun olivat lapsia. Heillä ei ollut mitään asiaa meille.
Mitä ex miehen kodissa pitäisi olla semmoista mikä kuuluisi minulle????? Entä mitä semmoista minun kodissa joka kuuluisi sille sutturalle tai ex miehelle?
Olemme säästyneet paljolta ongelmilta, kun mies on pitänyt sutturat poissa meidän elämästä. Onneksi on mies tajunnut, että hänen sutturat ei kuulu meidän elämään. Piti huolen ettei ne sutturat pääse silloin lastemme kimppuun.
Huh huh... mihin sinä tarvit niitä ex miehen naikkosia?
Ex vaimoa en tarvitse mihinkään ja lapset viihtyvät meillä tosi hyvin ja luottavat mun uuteen vaimoon.
Niin tai vain sinun mielestä, sinä näet sen mitä haluat nähdä lapsistasi.
Monet lapset eivät uskalla sanoa mitä ajattelevat, siitähän aikuiset ei tykkää, lasten on oltava samaa mietä aikuisten kanssa, silloin he ovat ihania lapsia.
Meillä ei ole niin toimittu. Meillä lapset ovat arvokkaita ihmisiä, ja minä en ole koskaan sallinut että vieras ihminen joka rikkoi perheemme, olisi meille sydänystävä, sitä ei ole lastenkaan koskaan tarvinnut hyväksyä. Ei koskaan.
Minulle lapset ovat ykköset, muut sitten tulevat perästä.
Luottavat kyllä eikä meillä ole koskaam ex:t määräilleet mitään.
”Monet lapset eivät uskalla sanoa mitä ajattelevat, siitähän aikuiset ei tykkää, lasten on oltava samaa mietä aikuisten kanssa, silloin he ovat ihania lapsia.”
Hyvä kun myönsit totuuden, että lapsesi piti olla samaa mieltä kanssasi kun eivät uskaltaneet olla eri mieltä kanssasi. Varmasti on niin, että lapsenne halusivat kyllä ilomielin mennä isänsä ja hänen uuden mukavan vaimonsa luokse, mutta sinä kielsit. Olit niin julma, erotit lapset ja isänsä.
Ei he saavat olla omaa mieltä mutta oikeesti lapset nauttivat olla meillä ja luottavat uuteen vaimoon
Siis onko äiti sairas ihminen kun ei hylkää omia lapsiaan? En ymmärrä?
Onko se isä fiksu ihminen kun hylkäsi omat lapset?
Siitäkö on kyse?
On tämä onnen ydin perhe sairas oikein psykoosissa.
Ei ole laste hylkäämistä jos lapse ovat isän luona...
...mutta psykoosissa et sitä ymmärrä ... ...yrität olla kaikkivoipa mutta kuulostat sisäsiittoiselta. Onneksi mulla ex eukko ymmärsi että jolle lapset ole sovittuina aikoina mun luona niin haen ja saan yksin huoltajuuden ja lapset on ollut niin kuin on sovittu ja ovat tykänneet minun vaimosta ja luottavat häneen. Ex ei kuulu minun perheseen en ole jutellu suoraan hänen kanssa 10 vuoteen ja mikäli oli kaltaisesi niin eipä olis lapsia tavannut ilman valvontaa
Ei meilläkään mienen suttura kuulu perheeseemme, siksi en päästänytkään aikanaan pieniä lapsiani vieraan ihmisen kynsiin. Sillä ei ole mitään sijaa miedän elämässä. Emme halunneet että lapset menevät pilalle ja saavat huonoja vaikutteita täysin viraasta ja ulkopuolisesta ihmisestä.
Isään en ole koskaan lasten elämästä kieltänyt, mutta sutturoillaan ei ole mitään asiaa meidän elämään.
Kun perheenrikkoja vei lasten isän, olis se meille niin suuri asia, että koko suku oli täysin kauhuissaan. Miten voi hyvä isä tehdä noin ruman tempun että vaihtaa lapsensa sutturaan? Kyllä voi kun kolmas siihen painostaa.
Oli se meille järkytys, ja mies tiesi itsekin että lapset siitä kräsii mutta eniten hän itse.
Kaiksita selvii kun laittaa asiat järjestykseen. Minä en sallinut että mies tuo sutturat meille, emmehän mekään menneet koskaan sitä katsomaan. Mihin olisimme tarvinneet ex miehen sutturaa? Hyi kauhee...
Jatuohon että sanoit...jos eukko ei tuo lapsiaan saat yksinhuoltajuuden!!!
Tuo nyt ei riitä perusteeksi siihen.
Teillä on kurjaa kun lapset painostetaan aikuisten tahtoon... tuommonen sattuu eniten lapsiin.
Meillä onneksi molemmat tajusi myös ex ukko että lapsia ei kiusata eikä kukaan ulkopuolinen suttura hauku eikä kohtele heitä huonosti, sanoikin että hänen sutturat ovat erittäin huonoa seuraa meille, eikä siksi ole koskaanpakottanut meitä näkemään heitä eikä ole tuonut sutturoita meille eikä me olla menty niitä katsomaan.
Meille täysin ulkopuolisia ja vieraita olioita.
Mihin niitä jotkut tarvii??
Ei ! Olet väärässä siinä jos lapset ei olisi päässeet niin se olisi ollut äidin tahto mutta kun lapset pääsi minun (isän) luo niin tapahtu lasten tahto. Eikä esim. Minun nykyinen vaimo ole perheen rikkoja eikä tunkeutuja vaan rakkaudella otettu ja valittu vaimoksi eikä ole suttura... ...ex on kyllä se vosu.
Tiedätkö mitä? Hih... huomasin jo alusta asti että olet nainen...puhut vaan miehen suulla.. oli kiva rupatella... "mies"... kovillehan se ottaa...sulla.
Kyllä tiedän itse mitkä vehkeet on jalkojen välissä ja jos on tarve nähdä niin kerro vaan mihin tuun näyttään !
Mutta niin kuin kirjoitin lapset (jo 14 ja16 vuotiaat)käyvät meillä sovittuina aikoina ja tulevat mielellään. Meillä mun vaimo ei edes koita leikkiä heille äitiä vaan olla hyvä kaveri/ystävä ja yhdessä me kasvatamme lapsia/nuoria ilman että Ex puuttuu mitenkään meidän kodin tekemisiin. Eikä kaikki uusikot ole perheen rikkojia
Sinä pakotit lapset aikuisen tahtoon, siis sinun tahtoon ja sen jälkeen lapset ei isää nähneet ja täällä riemuitset, että lapset hylkäsi isän, olet niin mustamaalanut lastesi isän että lapsetkin hylkäsi sen.
Olet kauhea äiti spykopaatti narsisti,oman edun tavoittelija ja itsekäs paska.
Jos olisin antanut...
Minä en ikinä ole antanut....
Minä en ole koskaan sallinut....
Me emme olisi ottaneet sutturoita vastaan...
Kyllä se on äiti, joka päättää...
Eipä ole paljon ilmeisesti lapsilta kyselty
Minä yritin puhua kilttejä asioita miehen uudesta, etten vaikuttaisi lapselliseslta. Mutta nyt lapset kuulivat vahingossa mitä mieltä uusi on heistä, eivätkä halua mennä sinne. Ex yritti syyttää minua, että vieraannutan lapsia, mutta hankala tuon ikäisiä on pakottaa. Kerroin sille syyn mikseivät halua tulla.
Taitaa nyt tulla ongelmia heillä parisuhteeseen. Ja uskokaa tai älkää, en ole yhtään iloinen siitä. Huono juttu se on niille niiden pikkuisille ainakin.
Niin, totuus tulee aina selville! Hyvä että tuli.
Juu tuo ont otta, vika on aina exissä... se ei ole mitenkään uutta, oli asia mikä tahansa, vika on aina exissä tai lapsissa, ei koskaan niissä jotka sen ongelman on tehneet.
Kannattaa aina pitää mielessä, että aikuinen on aikuinen, ja lapsi on lapsi. Lasta ei tule rasittaa aikuisten asioilla, eikä vetää mukaan aikuisten keskinäisiin riitoihin. Sekin kannattaa muistaa, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, niin isään kuin äitiin.
Ja vaikka toinen vanhemmista ei olisikaan lapsen arjessa läsnä, on lapsella silti oikeus positiiviseen mielikuvaan hänestä, oikeus puhua hänestä ja muistella/ajatella häntä, vieläpä mielellään yhdessä sen läsnäolevan vanhemman kanssa. Sillä ei ole merkitystä, missä se toinen vanhempi on; hän voi olla itse sanoutunut irti vanhemmuudesta, haluaa olla vanhempi vain silloin tällöin, ei tapaa uuden puolison pyynnöstä tai hän voi istua vaikka elinkautista vankilassa. Lapsen psyykeä ei pidä rasittaa haukkumalla toista vanhempaa ja laukomalla "totuuksia", jotka kuitenkin loppujen lopuksi ovat vain niitä omia totuuksia.
Mikä on totuus aloittajan tapauksessa? Sitä ei aloittaja itsekään tiedä, ellei hän ole henkilökohtaisesti omin korvin kuullut ex-miehensä uuden puolison sanovan, ettei halua miehensä lapsia elämäänsä. Ja toisaalta, onhan miehellä mahdollisuus tehdä valinta tässäkin tapauksessa; haluanko ennemmin elää uuden naiseni kanssa vai tavata lapsiani. Sitoutunut ja rakastava isä ei kauaa joutuisi valintaansa miettimään, eli aloittajan tapauksessa hänen luettelemansa "tekoset" ovat miehen tekosia, eivät hänen uuden puolisonsa. Aikuisella ihmisellä on päätäntävalta omasta elämästään ja omista toimistaan. Jos aikuinen ihminen haluaa lapset luokseen ja haluaa soittaa lapsilleen, hän ottaa ja soittaa, eikä anna kenenkään sitä estää.
Aloittaja luulee tekevänsä palveluksen lapsille kertomalla "totuuksia", mutta todellisuudessa se on kaukana siitä. Yhden ihmisen olettamukset eivät riitä muodostamaan kokonaista totuutta.
Eli aloittajalle haluaisin esittää kysymyksiä:
Oletko kuullut ex-miehesi uuden puolison sanoneen, etteivät miehen lapset ole tervetulleita? Oletko keskustellut hänen kanssaan henkilökohtaisesti, vai onko sinulla vain ex-miehesi sana asiasta? Ymmärrät varmasti, kuinka yksinkertaista ex-mieheltäsi olisi sanoutua irti isyydestään kertomalla, ettei uusi puoliso tahdo lapsia heidän luokseen. Syyttävä sormi ei osoittaisi häntä, hän voisi asettautua jopa jonkinlaisen uhrin asemaan. Älä ole naiivi äläkä niele kaikkea, äläkä varsinkaan vedä lapsiasi mukaan sellaiseen kuvioon. Anna heidän säilyttää isä sydämessään, anna heidän puhua isästä, kaivata isää, ottaa yhteyttä isään. Älä sabotoi niin arvokasta suhdetta, vaan ole sellainen äiti, joka aidosti ajattelee lapsensa parasta; vaikka ex-miehen tekoset sinua ärsyttäisivätkin, suututtaisikin, älä siirrä tunnetta lapsiisi. Anna heille mahdollisuus rakastaa yhtä elämänsä tärkeintä ihmistä, vaikkei tämä täydellinen olisikaan.
Huh miten katkeria tilityksiä täällä osalla! Toivon todellakin,ettette siirrä katkeruutta lapsiinne! Lapsilla on OIKEUS molempiin vanhempiin eronkin jälkeen,jos vaan molemmat vanhemmat haluavat lapsen elämään kuulua!
Minun erostani jo 8v.Kova koulu takana,mutta yhdestä asiasta sovittiin jo ennen kuin eri osoitteisiin muutettiin,että kumpikaan ei KOSKAAN missään tilanteessa puhu toisesta lasten kuullen pahaa eikä anna kenenkään muunkaan puhua! Tästä olemme molemmat pitäneet tiukasti kiinni ja siksipä lapsillemme ero ei ihan niin koville ole ottanut.Isästä puhutaan lämpimään sävyyn,jopa itsekin jo siihen kykenen:) Tiedän,ettei ole helppoa,jos toinen on lähtenyt uuden rakkauden takia,mutta muistakaa,ettei ketään väkisellä viedä! Ei se uusi nainen/mies väkisellä ole sitä teidän puoliso vienyt,kyllä sitä ero otetaan ihan itse!
Muistakaa joka asiassa lapsen etu,niin ero on helpompaa kaikille! Jos ottaa oikein päähän,hakatkaa tyynyä nyrkein kuvittelemalla tyynyn tilalle milloin kenenkin naama;)
Niin ja katkeruus kyllä rumentaa meitä kaikkia,ulkoisesti ja sisäisesti! Mikään ei ole niin rasittava kuin katkeruuttaan tilittävä ihminen! Sellainen minäkin olin eroni jälkeen ja sekös nyt hävettää!
Se tiedetään , että lapsill aon oikeus molempiin vanhempiin, mutta ei mitään CELVOLLISUUTTA TAPAILLA VIERASTA ISÄN SUTTURAA!! Missään ei lue että sutturaa on nähtävä pakolla.
Ja ei isääkään tarvi pakkolla jos isä ei halua, hänelle kaikki on vapaaehtoista.
En ymmärrä miski tästä on tullut niin iso haloo jos ei anna lasten tapailla vierasta akkaa? Mihin ne lapset sitä tarvii? Jos isä on isä, hän on sitä yksin ilman esiliinaa. Se on lasten ja isän yhteinen aika. Ei siinä tarvi vieraita sutturoita. Eihän se äitikään tule siihen tapaamiseen niin miksi ne sutturat pakolla haluaa tulla tunkemaan ja häiriköimään?
Ennemminhän siinä pitää olla lapsen äiti kun isän suttura.
Meillä ainakaan kukaan miestä ei ole nähnyt ex isän ex miehen sutturoita eikä haluta. Se sutturat on miehen ihan yksin, ei lapset kuuulu niille mitenkään. Itse en ole ikinä uskaltanut antaa omia lapsia ex miehen sutturoille, en ikinä. Siksi olemmekin niin etuoikeutettuja kun mies ei itsekkään ole halukas koskaan ollut tuomaan naikkosia meille. Eikä varsinkaan lasten eteen haukkumaan ja häiriköimään.
Onneksi meillä ei ikinä ole tarvinnut riidellä sutturoiden kanssa, kun eivät ole päässeet meille ikä päässeet lapsia kiusaamaan. hyi kauhee...
Kuule sossu horo isän avokki/puoliso kuuluu isän perheseen ja asuu isän kanssa ja isä tapaa lapsiaan missä haluaa ... ...usei kotonaan missa hänen rakas puoliso asuu joka on isän perhettä. Sille asialle et käytännössä voi mitään rikkomatta lasten oikeuksia !!!
Paras asia mitä voit tehdä on se että menet oikeesti hoitoon !!! Ps. Jos isän avokki/uusi vaimo on suttura niin sinä olet vosu siis VOSU.
JA KOSKA YLEISTÄT KAIKKIA UUSIKKOJA NIIN KOITA TAJUTA ETTEI KAIKKI UUSIKOT OLE PERHEEN RIKKOJIA !!! UUSIKKO ON VOINUT TULLA VASTA VUOSIEN PÄÄSTÄ AVIOEROSTA.
Mun puolesta jokaisen kotona voi rampata kuin monta naikosta tahnasa.. ei kuulu mulle, ihmettelen vaan.
Meillä onneksi ei ole rampannut, kun laitoin psiteen moisille sutturoille. Yksikään naikkonen ei ole tullut meille emmekä me ole menneet sille jnaikosille. Meille ovat täysin vieraita ja ulkopuolisia perheenrikkojia.
Olemme onnekkaita, kun ei mieskään ole meitä pakottanut näkemään surttutoita, mihin me niitä tarvitsisimme? Emme minkään, riitti kun rikkoi perheemme.
Miksi minun olisi sinunm ielestä pitänyt luovuttaa lapseni väysin vieraalle ja perheenrikojalle? Olisik pitänyt suistaa lapset häirikölle ja perheenrikojalle ja täysin suostua siihen että kiusaa ja häiriköi heitä?
Ehei... kuule me ei lapsia annettu ihkinä semmoiseten kynsiin.
Mies itsekin sanoi että hänen sutturat on meille erittäin huonoa seruaa.
En voisi kuvitella sitä asiaa etten olisi enää lapsiani tuntenut kun vastaan tulisivat jos olisin antanut lapeni vieraalle sutturalle. Olisin ollut tosi huono äiti.
Mutta en edes kuvitellut tilannetta että olisin täysin luopunut lapsistani en ikinä.
Emme ole koskaan tarvinneet miehen sutturoita mihinkään. Hyvin ovat katkerana pysytelleen piilossa. Nauramme lastne kanssa usein että millasian naakkoja mahtaa olla, jokta perheemme rikoi.
Ai kun mielestä lapset pitää antaa kokonaan vieraille naikkosille joka rikkoi perheen ja häiriköi ja kiusaa lapsia? Minusta se on aika hölmöä, me emme ainakaan, tee sinä niin jos kerran et pysty lapsiasi hoitamaan yksin.
Kirjoittaisit edes selvänä noita hulluja ajatuksiasi, mene hyvä ihminen hoitoon mielenterveydestäsi ja tuosta alko ongelmastasi.
Voi lapsiparat äiti hullu ja alkoholisti.
Hauska lukea noita sun sepustuksia, kun harrastat tuota ihmisten analysointia...kuvittelet kaikenmaailman juttuja vaikket tunne henkilöä. Mielikuvituksesi on aikamoinen.
Kuvittelet kaikista ihmistä kirjoitusten perusteella, et joku on hullu, joku juoppo, joku idiootti... kaikki ei tuota taitoa osaa..
Minäpä analysoin sinua.
Olet lihava ylensyönyt, lyhyt ja tupakan kellastamat hampaat, lävistyksiä yhdekjsän ja tautointeja lukematon määrä.. juopiottelet joka päivä ja rellestät kapakoissa. eikä sulla ole miestä.. siksi elät holtitonta elämää.
No joo on tämä kivaa.. varmasti kaikki meni oikein. Eikö?
Taidat puhua itsestäsi, hyvä kuvaus sinusta .Kirjoituksistasi huomaa nyt lapsikin, että hullu olet ja kirjoitusvirheistä ja paatoksesta ja innosta, että kännissä aikaajoin.
Ukkoa sulla ei ole, sen olet myös itse kertonut, ja sen takii, kun sinut jätettiin ja petettiin niin jäit katkeraksi, kaunaiseksi ja ylen vihaiseksi, ja vihasi kohdistat kaikille joilla on uusperhe.
Olet muuten helvetin huono äiti. Ja päätautinen
Erittäin hyvä päätös, sillä lapset eivät ole ansainneet huonoa kohtelua edes isältään. Mietin monta kertaa näitä juttuja täällä, että oikeestiko lapset elävät näin sekaisissa ja huonoissa oloissa? Heidän henkinen kiusaaminen näköjään sallitaan suurissa määrin.
Enpä ihmettele että niin monet lapset jonottavat mielenterveyspalveluja, kun traumatisoituvat näistä sekavista oloista.
On lähihuoltajalle todella vaikeaa, nähdä kun omat lapset kärsivät vieraan ihmisen kohtelusta, eikä voi tehdä mitään jos mies itsekkään ei ymmärrä miten uusio kohtelee hänen lapsiaan. Mielettömän julmaa.
Onnekkaita on lapset, jotka eivät ole joutuneet isän puolelta pakolla elämään ja sietämään huonoa kohtelua.
Voimia sulle ao, toivon että lapsesi saa arvoisensa olon edes sinun luona, ja saakin.. voimia voimia.
Muka hyvää tarkoittava äiti on itse asiassa harvinaisen julma kertoessaan "totuuksia" lapsilleen. Mitään hyvää tällaisella ei voi saavuttaa.
"Isäsi ei rakasta sinua eikä halua olla kanssasi tekemisissä"
Mieti, haluaisitko sinä itse kuulla tällaista. Mitä pahaa lapsesi ovat sinulle tehneet, jotta katsot heidän ansaitsevan tällaista sinun taholtasi? Eikö riitä, että perhe on hajonnut? Pitääkö vielä kääntää veistä haavassa lapsillasikin?
Jos itselläsi on tuskaa, älä etsi lapsistasi lohduttajaa äläkä jaa omaa pahaa oloasi lapsillesi. Lapsilla on oikeus saada luottaa aikuisiin ja heidän rakkauteensa. Älä ryhdy koston enkeliksi ja tuhoa lasten elämän tärkeimpiä ihmissuhteita.
Sinusta on siis oikein että lapsille ptiää vaan valehdella?
Minusta ei, totuus tulee esiin ja silloin on se äitikin valhetelija ja paha ihminen, joka kuitenkin lapset pääasiassa kasvattaa ja hoitaa.
Vaikka on kuin isä, ei hänestä pidä kertoa hyvää sen vuoksi että on isä vaikka tekee väärin.
Totuus on kerrottava, niin minä olen aina tehnyt. Ja se on kannattanut.
Kirjoitin jo aikaisemminkin. Päädyin sattumalta tälle palstalle ja koen asian erittäin tärkeäksi. Jos voisin auttaa edes jotain lasta välttymään samalta kohtalolta, josta minä, siskoni ja veljeni olemme joutunut vuosikymmenet kärsimään.
Oletko aina totuuksien kertoja? Eihän se ole valehtelemista, että jätät asioita kertomatta. Kerrotko ystävällesi, että "olet muuten harvinaisen ruma ja ikävä ihminen"? Tai työkaverillesi, että "pomo ei muuten voi sietää sinua". Miksi kertoa asioita, joista tietää koituvan pelkkää harmia ja mielipahaa? Siksikö, että kaikilla on oikeus kuulla totuus juuri sinun kertomanasi?
Siis:
Joko jätä kertomatta. Tai sitten valehtele ja kerro sellaista, mikä auttaa lapsiasi selviämään tilanteesta niin, että heillä säilyy isäsuhde ainakin sinun tukemanasi. Jos pitää purkaa omaa ahdistusta ja turhautumista, kerro muille aikuisille, älä lapsillesi.
Oletko itse kokenut lapsena vastaavaa? Minunkin äitini on kertonut aina totuuden isästämme ja nuolen vieläkin aikuisenakin niitä haavoja. Suhteeni miehiin on kärsinyt. Olen epäluuloinen ja suhteessa halutonkin. Olen käynyt psykiatrilla itkemässä aikuisena useamman kerran - tunne siitä, että isä ei lastaan tai ei välitä on hirveä. Samoin sisaruksillani on ollut ongelmia monessa asiassa tästä johtuen.
Äitini vaatimalla vaati kauan ja hartaasti meitä irtisanoutumaan isästämme tuomalla esiin totuuksiaan. Yritimme pitää sinnikkäästi edes jotenkin kiinni isäsuhteestamme valtavan painostuksen alla. Vihasin isääni kauan, mutta olen vanhemmiten alkanut ymmärtää, että hänellä olisi varmasti oma tarinansa kerrottavana. Kaikki mitä olen kuullut, on tullut esille vain äitini totuuksina.
Isä jäi etäiseksi, mutta hän on pitänyt kuitenkin yhteyttä. Omat lapseni olen säästänyt kaikelta tältä. Käyvät isäni ja hänen "sutturansa" luona - isoisänsä luona. Myös minä ja mieheni käymme äitini jatkuvista kommenteista huolimatta. Nytkin tyttöni odottaa innokkaasti, että pääse taas papan luo.
Pidän tarkkaan huolen, että oli suhteeni mieheeni mikä tahansa, en koskaan panettele häntä lapsille.
Jos ennätät vielä muuttaa toimintatapasi, tee se. Lapsesi eivät tule sinua syyttämään riitojen kertomatta jättämisestä, mutta mahdollisesti kyllä isäsuhteen tuhoamisesta.
Varmasti raskasta sinulle, mutta auta lapsiasi.
Minäkin päädyin sattumalta tälle pastalle... kävi niin myös eilen, ihan vahingossa. Jotem mä vastaan kun tulin sattumalta tähän just sun kirjostukesi kohdalle..
Totuus kerrottva lapsille, se joka heille valhetelee ei ansaitse olla vanhmpi.
Minulla oli ihana lapsuus, ihanat vanhemmat, nyt ei ole enää kenen luokse mennä...
Mutta ksokaan isä ei valhedellut meille eikä kertonut valheita, yhdessä olivat loppuun asti, ja ei ollut vieraita akkoja koskaan onneksi.
Tiedätkö, mun lapset ova aikuisia kaikki yli 20 nyt.. omat perheet ja tietävät misä isä on heille tehnyt, hylännyt kun olisivat isää tarvinneet. Nyt ei ole tarvinnut elää lapsuuttaan valheessa, kun kerroinm illainen ja mitä isä teki, vaihtoi naikkosiin jahylkäsi heidän takia..
Siksi meille ei koskaan ole saanut tulla niitä sutturoita enempää rikkomaan ja poiss ovat pysyneetkin,ei mies kehdannut utoda niitä meille, koska sanoikin että ovat surkeita ja huonoa seuraa meille.
Ysemppiä hyvälle päätökselle. Ei lapset mene siitä rikki, päinvastoin he vahvistuvat, ja tietävät sen lisäksi, kehen luottaa. Sinuun.
Tämä on kuin lukisi viestiketjua, jossa toiset tsemppaavat toista hyppäämään kallionkielekkeeltä ja viemään lapset mukanaan. Mikä ihmeen motiivi teillä "tsemppaajilla" voi olla? En myöskään ymmärrä yhtään äitejä, jotka haluavat vahingoittaa lastensa psyykettä.
Minä, siskoni ja veljeni menimme rikki. Miten minä olen tästä kaikesta vahvistunut? Päinvastoin vielä 50 v:nä itken. Keneen pystyn luottamaan? - loppupeleissä en keneenkään paitsi itseeni. Totuuksia laukovaa äitiäni siedän hädin tuskin ja olen ottanut etäisyyttä. Olen alkanut ymmärtämään isääni. Luottamus on heikolla ihmissuhteissa.
Jokainen toimii valitsemallaan tavalla ja kantaa siitä sitten seuraukset. Niin se tässä elämässä taitaa mennä, valitettavasti.
Toivotan kaikkea hyvää teille ja erityisesti lapsillenne. Viettäkää sunnuntai iloisissa merkeissä lastenne kanssa ja jättäkää totuudet sikseen. Minun ovat parhaillaan luistelemassa ja sitten leivotaan pullaa.
Ote tästä linkistä / Duodecim - lääketieteellinen aikakauskirja:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98659
Lapsenhuoltolaki lähtee siitä, että lapsella on oikeus sekä äitiin että isään ja lapset ovat kummankin yhteisessä huollossa riippumatta siitä, ovatko vanhemmat keskenään avioliitossa tai eronneet (Jaakkola 1997). Vanhemman ehdoton velvollisuus on edistää myönteistä suhdetta lapsen ja toisen vanhemman välillä myös eron jälkeen. Lapsenhuoltolain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhempi, joka tietoisesti pyrkii vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmasta, rikkoo näin ollen räikeästi lapsenhuoltolakia.
Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö ja julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat määritelty myös ihmisoikeusrikkomuksiksi. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun sisältävän oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7) sekä olla heidän hoidettavanaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9).
Vieraannuttamistapauksissa toinen vanhempi tietoisesti pyrkii hävittämään kohdevanhemman vanhemmuuden merkityksen ja roolin lapsen elämästä. Samalla lapsen itsemääräämiskykyä ja oikeutta itsenäiseen ajatteluun suhteessa kohdevanhempaan loukataan vakavasti.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että avioeroon liittyvät vanhempien keskinäiset konfliktit ja lasten joutuminen osalliseksi niihin ovat yhteydessä lasten kehityksen häiriintymiseen (mm. Kelly 2000). Vieraannuttaminen vaarantaa vakavasti lapsen psyykkisen kehityksen.
Tutkimusten mukaan yleisimpiä vieraannuttamiselle altistuneilla lapsilla ja nuorilla esiintyviä oireita ovat muun muassa (usein jäsentymätön) vihan tunne kohdevanhempaa kohtaan, lisääntynyt hermostuneisuus ja ahdistuneisuus, itseluottamuksen puute, turvattomuuden tunne, perusteettomien pelkojen herääminen, psykosomaattiset oireet, uni- ja nukahtamisvaikeudet, lisääntynyt stressi, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset, syömishäiriöt, kouluvaikeudet, päihteiden lisääntynyt käyttö, pakko-oireet, toistuvat itsesyytökset sekä ahdistus- ja paniikkihäiriöiden lisääntynyt riski (Waldron ja Joanis 1996, Baker 2005a).
Miten voi vieraannuttaa ihmistä, joka ei koskaan ole paikalla? Eikö sellainen tee itse vieraannuttamisen?
Lasten pitäisi tulla aina ensin ja useimmat miehet, exät ja uudet tämän varmasti ymmärtävät.
Siis kuka näyttää omat lapsensa jollekin uudelle otukselle? Hui kauhee... miski joku vie uudet naiset lastensa kotiin exän ja lasten luokse, ja miksi?
Huh,oikeasti surullista,miten osa näistä naisista niin katkeria! Ymmärrän,että tuntuu pahalta,kun toinen lähtee uuden rakkauden perään,mutta SE EI OLE LASTEN VIKA! Miksi pitää oma katkeruus kaataa lastensa niskaan,sitäkö on äidin rakkaus? Kammottavaa luettavaa osan naisten kirjoittelut! Säälin lapsianne! Hirvittävää tuhota omien lastensa tunne-elämä omalla katkeruudellaan!
Niin sehän tekee katkrakasi jos rikkoo toisten perheen ja alkaa miettii mitä tulikaan tehhtyä. On kurjaa kun jotkut naiset rikkoo tahalteen ja kuvittelee että kaikki miehen omaisuus on nyt hänen. Sitten itketään kun eivät saakkaan kun lapset saavat kaiken.
Katkeraahan se on kun joillakino n pehre ja itsellääne i ole sitten pitää hajoittaa toistenkin perheet.
Sillon kun minun vanhemmat erosivat, sanoin, etten halua tietää mitään heidän riidoistaan, kuka sanoi mitä ja kuka teki mitä. No isä tätä kunnioitti ja vietimme aikaa yhdessä, kävimme reissussa ym. No äippä sitten tuli niin mustasukkaiseksi, että alkoi repimään kaikkia meitä lapsia pois isän luota, joko haukkumalla, valehtelemalla tai änkemällä itse vaan paikalle. Alkuun koitin sanoa, että rauhoitu ja lopeta, mutta eihän se viesti mennyt perille.
Jonkin aikaa tilanne jatkui ja oma ärsyyntyminen äitini tekosiin alkoi olla huippuluokkaa. Siskoni hän oli jo saanut käännytettyä, joka sitten alkoi saman rummutuksen toiselta suunnalta. "Miten voit vielä nähdä isääsi kun se sanoi äitille näin ja teki sille näin?" Sitten tosiaan lähdin isäni kanssa reissuun, se oli isän eka kesäloma yksin, eikä hän käynyt missään, kun yksin ei tahtonut mennä. Lähdin mukaan jotta edes jotain saisi tehtyä. Äitillä paloi sulakkeet ja haukkui minut niin hirveiksi asioiksi, ettei niitä tässä edes tohdi kertoa. Olin kuulemma valintani tehnyt ja selittelyt on turhaa.
No äitin kanssa en ole tuon tapahtuman jälkeen ollut missään tekemisissä. Jälkeenpäin olen myös huomannut, että rakas äiti on aivopessyt meitä kaikkia lapsia vuuuosien ajan pitämään isää vähän henkisesti sairaana, epävakaana, riidanhaluisena hulluna, joka elää valhemaailmassa, narsistinen manipuloija, mestarivalehtelia, masentunut, itsetuhoinen jne jne jne.. Näitä syötettiin niin kauan kun muistan, äitini vielä sanoi eron jälkeen, että pidä huoli isästäsi, pelkään että se joutuu vielä hullujen huoneelle erinäisistä syistä.... No koska vietin enemmän isän kanssa aikaa kun koskaan, huomasin, että hän taitaa olla perheemme ainoa selväjärkinen tapaus. Meillä lapsillakin viiraa enemmän kun isällä.
Joten äiskät, lopettakaa se toisen vanhemman mustamaalaaminen ja "totuuksien" kertominen. Ne saavat aikaan vaan tuhoa ja epäsopua, pahaa mieltä ja hämmennystä. Itse olin jo aikuisuuden kynnyksellä ja asuin omillani kun vanhempien ero tuli. Mutta jos lapset asuvat vielä kotona, mihin he näitä "totuuksia" pääsee pakoon? Minun ei tarvinnut enää vastata äitini soittoihin, se riitti. Lapsi ei pääse äitinsä tarinointia pakoon mihinkään jos asuu äidillään. Lisäksi sinun totuutesi ei ole absoluuttinen totuus. Ihminen näkee vain minkä haluaa nähdä. Sinä näet exäsi naisen pahuuden ruumiillistumana ja miehesi pahuuden kätyrinä, mutta mitäpäs jos katkeruus onkin värittänyt tilanteen mielessäsi? Mitä jos sinussakin on jotain vikaa? Oli miten oli, nämä asiat eivät kuulu lapsille. Minkään ikäisille. Elleivät isona itse kysy, mutta silloinkaan ei kannata omaa katkeruuttaan heittää ilmoille vaan kertoa mahdollisimman neutraali versio, koska se vaan on typerää vääristellä liioittelemalla ja kertomalla vain oma katkera veriso
Mustamaalaus ja totuuden kertominen ovat eri asioita. Etää ei pidä haukkua, eikä valehdella tai kehitellä omia juttuja, mutta jos ei kerro totuutta, niin lapsi syyttää itseään kun isä ei halua tavata. Ja tarkoitan niissä tapauksissa missä isä ei todellakaan halua tavata, vaikka saisi. Jos sellaisessa tilanteessa yrittää sovitella niin metsään menee. Lapsella on oikeus tuntea pettymystä ja vihaa jos hän kokee, ettei hänestä pidetä. Vanhemman ei kannata haukkua, muttei myöskään lähteä puolustelemaan tai selittelemään asiaa.
Ja pienenä lisäyksenä, lasteni isä tapaa lapsiaan säännöllisesti ja uusikko saa tavata myös ihan vapaasti. En pidä ihmisestä, mutta se nyt on aivan sama. Olen kuitenkin nähnyt tilanteita jossa isä ei pidä mitään yhteyttä lapsiinsa. Eikä kukaan estä häntä.
Olen kanssasi samaa mieltä. En puhu mustamaalaamisesta,vaan faktoista. En nimittele, panettele, valehtele Ym. mitä täällä väitetään. Ja olen siinä samaa mieltä, että lapsilla on oikeus ihmisyyteen. Mielestäni ikätason mukaisesti voi totuuksia kertoa. Esim. Isällä on uusi lapsi uuden naisystävän kanssa ja hänellä ei nyt ole aikaa taikka on väsynyt vauvan hoitamisesta. Meidän tapauksessa vauvan äiti.Väsyneenä ihminen voi käyttäytyä oudosti ja Se ei ole teidän lasten vika. Tätä linjaa minä olen aikonut käyttää.
No sitä yritin tuossa selittää, että suhdeasioissa absoluuttinen totuus ei välttämättä ole se, mitä itse kokee.
Aviomieheni ex-vaimo syyttää minua heidän perheensä rikkomisesta, vaikka minä tulin kuvioon vasta pari vuotta eron jälkeen. Hän varmasti pitää tätä totuutena. Samanlaisena totuutena hän pitää myös sitä, että mies erosi myös lapsistaan, eikä halua koskaan nähdä heitä. Jännäksi asia tulee siinä, että mies on joutunut taistelemaan jotta saa nähdä lapsia sen sovitun jokatoisen viikonlopun verran.
Kun äiti ei voi enää vedota muuhun, alkaa lasten lahjominen, joka varmasti on vain lasten parasta ajatellen. Eräänäkin viikonloppuna heille sanottiin, että heti perjantaina koulun jälkeen heille hankitaan uusi lemmikki.. Oli lasten vuoro tulla meille, joten itkuhan siitä tuli, kun nyt se kiva lemmikki on siellä ja he täällä. Naisesta kuitenkin näkee, että hän uskoo näihin juttuihin ihan oikeasti.. Mies muutti perässäni toiselle paikkakunnalle, hänen mielestään minä eristän miestä lapsistaan. Olen itse nyt raskaana, en edes halua tietää mihin syytökset siirtyvät kun lapsi syntyy. Varmasti alkaa se "oikea perhe" vie alkuperäiseltä perheeltä kaiken huomion..
Mutta jos aloituksesikin tarkoitti ihan tuollaista "isillä on vauva, isi on kiireinen" niin miksi asiasta alunperin piti valhehdella tai jättää kertomatta jotka ovat rasittaneet sinua niin kovin? Minä olen mieheni kanssa ihan suoraan keskustelleet siitä, mitä käy, kun vauva syntyy. Miehen tytär on tottunut olemaan se prinsessa joka saa aina kaiken heti kun haluaa, joten mustasukkaisuutta tulee olemaan ja paljon.. Ei siinä ole mitään salattavaa eikä mitään pahaakaan, että vauva vie enemmän huomiota, sama se on ollut tässä ekassa perheessä kun toinen sisaruksista on syntynyt, ihan suoraanhan silloinkin isommalle lapselle voi sanoa, että vauva vie enemmän aikaa nyt.
Mutta siis puhut aika ristiriitaisia nyt. Olet pantannut mielipidettä.. Mistä? Väsyneestä ihmisestä? Miksi? Valheet riittää.. Mitkä valheet ja miksi? Mitä valehdeltavaa väsymyksessä on? Mutta jos miehen munaton käytös uuden naisen hirmuvallassa ottaa päähän, asiasta voisi puhua aikuisten kesken. Lapset eivät tee sillä tiedolla mitään. Oletko ihan 100% varma, että väsynyt uusi nainen estää tapaamiset ja soitot? Ettei mies ihan itse kuitenkin jätä näitä tekemättä? Vaikkei nainen jaksakaan katsoa lapsia koko ajan kun on väsynyt, ei se estä puhelinsoittoja esimerkiksi. Tai isän vierailuja lasten luona. Monta tarinaa, monta versiota.
Viestini ei ole ristiriitainen, vaan joitain asioita jätän kertomatta täällä,koska en halua tuoda niitä esille. Kerroin vain yhden esimerkin,on myös paljon muuta, joista olen huolissani lasteni suhteen isän uuden perheen luona. Ja toin esille linjaustani,mitä aion käyttää kertoessani asioista. Sen enempää tietoa sinun tilanteestasi,olen sitä mieltä ,että aviomiehesi ex-vaimolla on oikeus tunteisiinsa ja itse kartan niinkin voimakkaita ilmauksia, kuten "syyttäminen" tms.