Onko pakko-oiretta?

Kysyisin, että onko tämä pakko-oireisuutta?

Teen jotain ihan tavallista asiaa esim. vaikka kävelen kotiani kohti. Mietin, että mitä reittiä kävelisin. Yhtäkkiä mieleeni nousee ajatus, että jos kuljen tätä reittiä pitkin, niin tapahtuu jotain huonoa. Ikäänkuin näkisin siitä hetkestä eteenpäin, että mitä tulee tapahtumaan. Minun on syytä kävellä toista ns. turvallista reittiä pitkin, joka ei aiheuta minulle harmia tulevaisuudessa ja pitää mieleni rauhallisena.

Tällaisia ajatuksia kumpuaa mieleeni monesti päivän aikana ja eri yhteyksissä. Ihan normaalissa asioissa. Ikäänkuin aina näkisin, että miten joku ratkaisu vaikuttaa minuun. Yritin joskus kamppailla näitä ajatuksia vastaan ja menin ihan uhalla niitä päin, vaikka ne kertoivat, että tulee tapahtumaan jotain huonoa. Mutta se menee jotenkin väkisin yrittämiseksi ja mieli joutuu kovemmalle. Minulle myös muistaakseni sattui jotain huonoa, jokin loukkaantuminen, kun taistelin näitä ajatuksia vastaan. Siksi ehkä pelkään mennä niitä kohti.

Auttakaa jos voitte..
6254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kyllä kuulostaa pakko-oireelta.

Auttaisiko altistaminen noille uhkille vähän kerrallaan? Kuljet sitä toista reittiä vaikka ahdistaisikin. Tee se ensin ajatuksen tasolla ja kun olet valmis niin kokeile käytännössä.

Äänestä

on, suosittelen sulle nappikuulokkeita ja jämäkästi pakko-oireiden noudattamisesta kieltäytymistä hammasta purren koska muuten et pääse niistä eroon yhtä helposti, ajattele vaikka jotain voimalausetta tai kuuntele voimabiisiä tai jotain

Äänestä
  • .

    Äänestä

Hohohhoo :DDDD

Äänestä

Hei, sinuna hakisin samantien apua oireisiisi, etteivät ne pahene! Minulla ei itselläni ole minkäänlaisia rituaaleja tai toimintoja, juuri senkin takia, koska hain apuja oireisiini heti ensimmäisellä viikolla. Ajatukseni liikkuivat seksuaalisuudessa ja läheisten vahingoittamisessa. Hoidon aloitettuani jokainen päivä paria lukuunottamatta ovat olleet pelkkää ylämäkeä. Eilen käänsin koko elämäni suunnan, aloin syömään terveellisesti, vitamiinilisiä, säännölistä urheilua ja riittävää lepoa! Kaikki nämä nostavat serotoniinitasoa, joka aiheuttaa pakko-oireista häiriötä.

Vaikka ajatukseni tunkevat vieläkin esille, osaan jo hallita niitä ja ohittaa ne melko joutuisasti. Tavoitteeni on, että jossain vaiheessa ne ovat osa normaalia ajatusteni kulkua, eivätkä vaikuta minuun :). Parin viikon ajan olin jo lähes kokonaan irti oireista, kunnes stressi iski jälleen.

Jos et ole aiemmin elämässäsi oireillut, on hyvinkin mahdollista, että tämä on stressitilasta johtuva väliaikainen vaihe. Siksi onkin tärkeää puhua asiasta jollekkin, vaikka terveyskeskuksesi sairaanhoitajalle. Itse marssin psykiatrin puheille, joka todella tiesi syyn oireiluuni (stressaava elämäntilanne). Ehkä sinunkin kannattaa kokeilla! Jos et halua ammattiauttajan paikkeille, kokeile ylläolevia ohjeita, elä terveellisesti (tämä auttaa aina kaikkeen eikö niin? mutta lääketieteellisesti ihan totta, että terveet elämäntavat lisäävät serotoniinin tuotantoa, tai estävät sen sitoutumista, en ihan muista kummin päin meni) ja muuta negatiiviset ajatuset positiivisiksi :). Toivottavasti auttoi!

Äänestä
  • Tusandeeroshan se mielessa on! mutta hypataan ensin! ;DDD

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pakko-oireinenko kirjoitti:

Kysyisin, että onko tämä pakko-oireisuutta?

Teen jotain ihan tavallista asiaa esim. vaikka kävelen kotiani kohti. Mietin, että mitä reittiä kävelisin. Yhtäkkiä mieleeni nousee ajatus, että jos kuljen tätä reittiä pitkin, niin tapahtuu jotain huonoa. Ikäänkuin näkisin siitä hetkestä eteenpäin, että mitä tulee tapahtumaan. Minun on syytä kävellä toista ns. turvallista reittiä pitkin, joka ei aiheuta minulle harmia tulevaisuudessa ja pitää mieleni rauhallisena.

Tällaisia ajatuksia kumpuaa mieleeni monesti päivän aikana ja eri yhteyksissä. Ihan normaalissa asioissa. Ikäänkuin aina näkisin, että miten joku ratkaisu vaikuttaa minuun. Yritin joskus kamppailla näitä ajatuksia vastaan ja menin ihan uhalla niitä päin, vaikka ne kertoivat, että tulee tapahtumaan jotain huonoa. Mutta se menee jotenkin väkisin yrittämiseksi ja mieli joutuu kovemmalle. Minulle myös muistaakseni sattui jotain huonoa, jokin loukkaantuminen, kun taistelin näitä ajatuksia vastaan. Siksi ehkä pelkään mennä niitä kohti.

Auttakaa jos voitte..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu