Siinä sinä nyt olisit. Halujeni ja tunteitteni objekti, etkä tiedä miten sinua ajattelen, miten kaipaan saada koskettaa, mutta en uskalla edes toivoa, että tämä johtaisi jaettuihin öihin ja yhteisiin aamiaisiin. En yleensä saa sitä mitä toivon ja sillä hetkellä kun uskon elämäni muuttuvan ja kirouksen murtuvan, niin havahdunkin siihen että olen toisella sijalla. Ikuisella hopealla ja hymyilen onnitellakseni, jakaakseni toisten onnen ja pudistan iholtani himon haikeat pisarat, viikkaan ja taittelen tunteeni takaisin ylähyllylle ja jatkan.
En uskalla toivoa liikaa
Ikuinen hopea
251073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ootko sä kertonut tälle toiselle sun tunteista? Onko tää n→m vai toisin päin?
..uskon ja toivon.
Uskon, että vielä jonain päivänä toiveeni toteutuu. Vielä kerran tapaan miehen, jota en ole voinut unohtaa. Miehen, jota kohtaan tunnen jotain erityistä. Miehen, joka muutti elämäni. Parasta, mitä olen kokenut.
(10/11)
(10/11)
pieni merkki menneisyydestä. Viimeinen kosketus.
päivämäärä?
..että kyseinen ihminen tämän tunnistaa ilman tarkempaa päivämäärää.
Jos hän täällä käy.
Itselle tuli peräkkäiset kuukaudet mieleen, mutta ei sen kummempaa :P
Jonain päivänä tapaatkin. Ole silloin rehellinen noista tunteistasi, ettei hän joka sinua ei ole voinut unohtaa, ymmärtäisi väärin enää.
tunteet saa selville vain kasvotusten. Silmät ovat sielun peili.
Minäkin olen aina kakkonen.
Hopea ei ole häpeä. Kaikki sitä kultaa,yrittää tavoitella!
Huomaan olevani yllättäen - mahdollisesti - samassa tilanteessa kanssasi, pöydän toisella puolen. En halua herättää tunteita tai satuttaa, sillä rakastan toista. Kerro, miten minun tulisi olla, ettei lopputuloksena ole kirjoituksesi kaltainen tilanne?
Lopettaa myötäily, mielistely, miellyttäminen, jatkuva kommunikointi - kaikki sellainen, minkä ihastunut ihminen tulkitsee helposti vastakaiuksi. Jos et halua herättää tunteita tai satuttaa, älä toimi tavalla, joka on omiaan herättämään tunteita tai satuttamaan. Haluatko kokea itsesi halutuksi toisen kustannuksella?
Ootko Ystävä varma että aloittaja kirjoitti tekstinsä sinulle? Viet toivon rippeetkin häneltä viestilläsi.
Oletko sinä varma, että Ystävän viesti oli juuri tälle aloittajalle?
"viet toivon rippeetkin", mitä itsesäälistä marttyyripaskaa.
Enpä tuota ajatellutkaan että olisi minulle. Tämä kuitenkin osui ja sai ajattelemaan erästä ihmistä. Vastaan samalla toisellakin että en todellakaan halua hänelle surua, en halua paistatella ihailussa. En ole niin kipeä. Olen joskus kokenut sen tuskan rakastua varattuun ja siksi herkistynyt varmasti asialle. Ihmisillä kuitenkin on tunteet, ne on hyvä ottaa huomioon.
Niin. Minä en ikinä tyytyisi pelkkään hopeasijaan. Jos se toinen on mulle kultaa niin minunkin pitää olla hänelle tai sitten olen kokonaan ilman ja niin on pärjätty tähänkin asti, eli eiköhän se onnistu jatkossakin.
Ei rakastumista voi säädellä järjellä. Se on myöhäistä jo siinä vaiheessa.
Totta turiset Franc.
Mut voi siitä pyöriä pois, jos on kolmaspyörä eikä ykkösvalinta.
ns. "ykkösvalinta" on yleensä vain olosuhteiden pakosta ns. ykkönen. Ykköspaikalla olija on joskus mennyt naimisiin mutta puoliso onkin rakastunut sittemmin toiseen. Minusta tällöin ns. ykkösenä itseään pitävät ovatkin kakkossijalla koska ovat toisen sydämessä jääneet kakkosiksi vaikka esim. asunnon hänen kanssaan jakavatkin. Pitäisiköhän heidän pyöriä pois?
voi tosiaan olla että nykyisen ykkösen asema ei ole kovinkaan kadehdittava
Voi aloittaja. Mun oma tilanne on p: stä. Me ollaan tuntemattomia, mutta silti mua aina vaan koskettaa jokaisen tarina, joka vähäkään liippaa omaani. Oikeasti toivon, että saat sen sun kohteesi.
Joskus mun on pakko nauraa itselleni, kuin tyhmä oon. Joskus on pakko antaa kyynelten tulla, mulla on nyt niille aikaa..
Voimia ja kärsivällisyyttä.
Et ole hänelle mitää velkaa. Katselet rauhassa mitä tuleman pitää ja muuttuuko fiilis mihinkään, ellei, sinä nostat nenäsi pystyyn ja lähdet puhtain jauhoin pussissa. Jos et ole toiselle kullan arvoinen, et ole mitään velkaa, kysely ja tivaaminen ei myöskään auta. Vain harvat kykenevät myöntämään että kantavat tuollaista syyllisyyden taakkaa, jos toista vain rakastaa.
Toinen vaihtoehto on KOSTO. Etsit uuden ja esität siihen saakka kaiken olevan fine tai ainakin pysyt suhteessa ja sitten vain lähdet ja se siitä.
"Kumpa matkas onneksi koituis, vihaa katkeruutta et tuntis joutavaa"