Kokemuksia Xanor-lääkkeestä? Minulle määrättiin sitä paniikkihäiriöön. Pakkauksessa lukee, et tarvittaessa, mut eipä tuo heti auta enkä todellakaan halua niitä kohtauksia enää ikinä päälle!! Hulluinta on, että yleensä kohtaus tulee ollessani yksin ja rauhassa.. Harvemmin suurissa väkijoukoissa. Työskentelen koulutusalalla eikä ikinä ole ollut ongelmia töihin menossa, paitsi tietysti jos on joutunut illalla kohtauksen kouriin..
Psykologi ehdotti, et otan lääkettä iltaisin varmuuden vuoksi, mutta lääkehän on ymmärtääkseni bentsojohdannainen..kuinka äkkiä siihen jää koukkuun? Aika psykiatrille odottamassa, josko tuo osaisi paremmin auttaa, mut sitä ennen.. HJÄLP!!
Psykologi ehdotti, et otan lääkettä iltaisin varmuuden vuoksi, mutta lääkehän on ymmärtääkseni bentsojohdannainen..kuinka äkkiä siihen jää koukkuun? Aika psykiatrille odottamassa, josko tuo osaisi paremmin auttaa, mut sitä ennen.. HJÄLP!!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Xanor on hyvä lääke paniikkihäiriöön mutta siihen jää 'koukkuun' aika pian..itse joudun ottaan sen kun menen johonkin ihmisten seuraan, ilman sitä en voi mennä.
Söin Xanoria puoli vuotta säännöllisesti paniikkihäiriöön. Mitään diagnoosia mulle ei oo kyllä koskaan tehty. Sitä antoivat, ku ensimmäisen kerran mennin lääkärille selittää luultavasti paniikkihäiriöistä.. Puolta vuotta yhtä perää kauempaahan sitä ei suositellakaan syömään. Xanor ei tosin poistanut oireitani kokonaan. Lopetin Xanorin syönnin samaan aikaan kun alotin Cipralex nimistä lääkettä. Vähensin todella vähän kerrallaan Xanor annostusta, mursin pillereitä puukolla murusiksi, se todella oli tarpeellista, viimeisinä päivinä pieni murunen suuhun ja jo helpotti.. Näin lopettaminen sujui(eli riippuvaiseksi jäi) toisen lääkkeen alkaessa vaikuttamaan.
Mutta en tiedä riippuvuudesta satunnaisesti Xanoria syötyä..
Cipralex mulla ainakin tosi hyvä lääke, aamuisin otan 15mg.
Toivottavasti Xanor auttaa sinulla! Kyllähän se ainakin rentouttaa.. Tosin aiheutti mulla jatkuvan poissaolevaisuuden tunteen, esim.autoa turha yrittääkään ajaa.. Nyt Cipralexiä(selektiivinen serotoiinin takaisin ottaja eli ei bentso!) syönyt keväästä asti, oma auto ostettu, reipas koulussa ja kaikki tällä hetkellä hyvin:)
Pärjäilehän..
Minä syön paniikkihäiriöön Cipramilia, siihen ei jää millään tavalla koukkuun. Yleensä pniikkihäiriöön määrätäänkin kait nykyisin nimenomaan SSRI-lääkkeitä (kuten edell. vastaajankin Cipralex), Xanor on aika paljon jäämässä pois käytöstä.
Mitä hullua siinä on että kohtaus tulee yksin ja rauhassa? Niin paniikkihäiriökohtaus yleensäkin tulee - se on juuri se tekijä joka erottaa paniikkihäiriön sosiaalisista yms. fobioista ja ahdistuksesta.
Juu, tiedän kyllä et kohtauksia tulee monesti rauhallisissa tilanteissa.. mutta kun ei niin hirveesti oo tietoo koko jutusta.. lääkärit vaan hyssyttelee ja yksikin sanoi, että nuku kunnolla niin ei ahdista..joopajoo, helpommin sanottu ku tehty.. Noi xanorit kyllä auttaa iltaisin niin, että uni tulee nykyään helpommin! Hyvä niin!
Edelleen sitä psykiatrinaikaa kuumeisesti odotellen!!
...otettuna ei mihinkään bentsoon jää koukkuun. Kyllä Xanorin pitäisi ainakin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta alkaa vaikuttaa rauhoittavasti.
Mikä asiantuntija se psykologi muuten on lääkkeiden annostelun suhteen. Psykologeilla ei ole lääketieteellistä koulutusta, joten lääkitysasioissa luottaisin lääkärin sanaan.
..kun ei ota oikeen todesta. Onneksi sain lähetteen tosiaan sinne psykiatrille. Ei kai se psykolooki mikään lääkäri ookkaan, mut lienee nähnyt kuitenkin aika monenlaista. Emmä uskalla jäädä oottamaan, et se kohtaus tulee. Pää ei kestä. Siksi oon aatellu nyt vajaan kk (siis ennen sinne psykiatrille pääsyä) syödä xanoreita iltaisin.. eipä tarvii olla kohtauksien kourissa.. Kai tää taas tästä=)
Kumpi on pahempi kohtaus vai lääkkeen ottaminen?
Jos kerran on tuo vaiva (on itsellä), niin miksi pitää kärsiä, kun elämämme täällä voi pysähtyä koska vaan, parempi elää hyvää elämää, jos siihen vain on mahdollisuus.
Kuinka moni pieni lapsipotilas joutuu koko elämänsä ajan syömään monia lääkkeitä, se vain on, että emme voi itse kaikelle mitään ja jos apua saa, otetaan vastaan.
Käsi kädessä paniikin kanssa kulkien kohta 40-vuotta!
Psykologi on laakari, aivan kuten Psykiatrikin. Ota rauhassa ko. Xanoria annetun ohj. mukaan. Laake hajoaa elinmistossa kohtalaisen nopeasti, jos se ei ole jatkuvassa kaytossa. Eli jos illalla otat esim. 0.25 mg tbl, niin aamulla se on jo poissa verenkierrostasi. Eli riippuvuussuhdetta ei synny. Jos sinulla on Xanor 0.5 mg tbl niin puolita se ja tarkastele vaikutusta. Vaikutus alkaa n. tunnin kuluttua otetusta annoksesta.
Korjaanpa jälleen kerran tämän esiin tulleen virheen. Psykologi ei ole lääkäri eikä niin muodoin määrää lääkkeitä eikä anna hoitomääräyksiä lääkitysasioissa. Psykologia on oma tieteenalansa, psykologin tutkinto on yliopistotutkinto pääaineena psykologia. Lääketiedettä ei siis sisälly juurikaan opintoihin.
En ole lukenut mitä muut vastasivat,mutta myös minulle määrättiin Xanoria alkuaikoina. Se ei ollut minulle sopiva, menin ihan sekaisin ja tulin heti riippuvaiseksi. Minun paniikkihäiriöön ovat tehonneet parhaiten tavalliset serotoniini-pohjaiset (?) masennuslääkkeet, joita olen syönyt jo vuosia.
Vaihda lääkäriä, jos lääkärisi ei tunne paniikkihäiriötä. Yksityinen psykiatri, maksaa, mutta tärkeintähän on terveys.
En lukenut aikaisempia vastauksia, mutta bentsoja ei suositeltaisi syömään pidempään kuin kolmisen kuukautta. Koukkuun jäämisen riski kasvaa sitä myötä mitä enemmän ja säännöllisemmin lääkettä syö.
En suosittelisi käyttämään bentsoja ollenkaan mikäli ei ole aivan pakko.
Opamoxit, joita itse söin ovat myös bentsoja, tosin ei niin koukuttavia kuulemma kuin xanorit.
Sain xanor reseptin yksityiseltä lääkäriltä, joka kehoitti käyttämään niitä opamoxien rinnalla. Omalääkärini kielsi minua syömästä niitä ja käski hävittämään reseptin.
Kaikkiaan söin opamoxeja hieman yli 3 kk, jonka aikana minulle tuli jonkinasteinen fyysinen riippuvuus niihin.
Riipuvuus tietenkin on aivan ihmiskohtaista, koska olemme kaikki kuitenkin erilaisia...
minulle myös määrä'ttiin xanoria paniikkihäiriöön, ja minulla on sama juttu että se paha olo tulee yksin ollessa.
kyllähän se ihan hyvin on auttanut se xanor, nyttemmin en sitä kyllä enää syö, koska sain masennuslääkkeitä jotka auttavat pitkällä tähtäimellä huomattavasti paremmin. (minulla on myös masennus). näitä mielialalääkkeitä voi käyttää myös paniikkihäiriön hoitoon. kannattaa kysellä.
Pari vuotta söin satunnaisesti pienillä määrillä ja pidin taukoja. Kaikki meni hyvin. Nyt sitten stressin lisääntyessä menikin jo viikkoja putkeen tauotta ja suuremmilla annoksilla ja koukku oli toteutettu. Vähän olen onnistunut laskemaan määriä hissukseen mutta karmeat viekkarit on vieläkin ajoittain ja tuntuu että mikään ei riittäisi. Paska hommeli kun mulle taas mikään muu ei oikein toimi.
Voisitko kertoa lähemmin millä lailla olet koukussa, siis mitä oireita sulle tulee jos et ota lääkkeitä? Minä en ole koskaan ollut mihinkään koukussa (en tupakkaan, viinaan tms) joten minulla on vaikea ymmärtää mitä se tarkoittaa käytännössä. Tällä hetkellä en myöskään syö mitään lääkkeitä, mutta luulen että sairastan paniikkihäiriötä, joten olisi varmaan ajankohtaista...
Minulla se ilmeni näin: halusin koko ajan suurempia ja suurempia annoksia. Tuntui, ettei edellinen annos ollut riittävän suuri. Olin koukussa ennenkuin itse lainkaan sitä tajusin:
yhtäkkiä huomasin, etten halunnut lähteä mihinkään ilman, että kassissa oli muutama Xanor mukana. Tämä kaikki tapahtui muutamassa kuukaudessa. En tullut riippuvaiseksi fyysisesti, vaan nimenomaan henkisesti. Lopettaminen oli todella vaikeaa, mutta onnistuin, pitkälti mieheni ansiosta.
Minullekin riippuvuus oli todellinen yllätys, sillä alkoholi ei ole aiheuttanut samaa reaktiota minulle.
Mä sain just diapam10mg 100tabl. Oon koukus niihin koko ajan pitää ottaa lisää ku on nii rauhallinen olo ja päihdyttävä tunne... Vastatkaa..