Haluatko yhä? Jos, niin sinun täytyy tehdä se tiettäväksi. Ja jos haluaa, löytää keinot. Vai olinko se minä, joka halusi eteen päin mutta sinä, joka niin todella teit? Minä yritin saattaa sinun tietoisuuteen jotain, mutta se oli silloin jo liian myöhäistä. Nyt taitaa olla liian myöhäistä.
Halusit, että tiedän.
Parempi myöhään...
651559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
ihmistä kuka on sinulta hukassa.
En etsi tiedän missä se henkilö on. Eriasia on milloin henkilö näyttää vihreetä valoa jotta voin mennä juttusille.aikaa minulla on odotella. mihinkään kun ei ole kiire.
En etsi :) Tiedän kyllä mistä hänet löytää - ei enää mun elämästä.
Onko tää yleistä epätoivottomuuden lietsontaa vai kohdistettu jollekkin tietylle.
Vai yritetäänkö tässä vain hämätä jotakuta.
Eli siis haluat että tämä ihminen matelee jalkojesi juuressa ja anelee,että haluaa sinut, mutta sinä et kuitenkaan häntä halua? Ei ihme, että ei ole sitä sinulle sanonut suoraan -.-
En yritä mittään. Kohdistettu on toki, mutta täällä kohdennuksetkin on vain huumoria. Ja toivoa tulee lietsoa aina!
Ei :D Miksi tämä on niin vihamielinen paikka :(Kukaan ei ole pyhimys, mutta en ole tehnyt elämässäni koskaan tieten tahtoen pahaa. Ja en halua tuon erään ihmisen suhteen enää mitään, kunhan hän olisi vain onnellinen. Olen kertonut hänelle aikanaan kaiken minkä halusinkin, paitsi sen että mulle jäi tunne, että hän ei ole niin tehnyt. Sitä en kuitenkaan koskaan sanonut, koska asiat menivät niin ja koin parhaaksi antaa olla. Mun pää ei vain anna olla... Siksi täällä.
Olet tehnyt enemmän kuin selväksi ettet halua mitään. Olen osani tehnyt.
http://www.youtube.com/watch?v=BQ8ulj1W0rg&feature=player_detailpage
Halusin, että tiedät. Ja haluan kyllä edelleen, enhän muuten olisi sinulle sitä kaikkea kertonut. En vain ole pystynyt sanomaan asioita täysin suoraan, johtuen kaikesta siitä mitä olet minulle kertonut. Jos sinä kenties vielä jotain haluat, niin toivoisin sinun vielä kerran kysyvän minulta mitä minä haluan. Vastaisin kyllä rehellisesti. Niin kauan kun molemmilla on tunteita, ei ole liian myöhäistä. En vain vieläkään tiedä kunnolla sinun tunteistasi. Kunpa kysyisit, niin vastaisin.. En ole mennyt eteenpäin.
Missä voin kysyä tätä uudestaan? Se kun alkaa olemaannjo niin turhauttavan rajoilla tää touhu ettei tosikaan. Jos pidät itseäsi hankalana nauttia voit olosta. Ajat minua niin kovalla vauhdilla luotas kokonaan pois se on totuus ymmärrä. Miehelläkin on tunteet ja satutat tosi paljon liialla kikkailullas.
Ei tämä minullekaan mitään helppoa ole todellakaan ollut enkä ole nauttinut mistään. Kysy tekstiviestillä, niin minäkin tiedän, että haluat jotain. En halua satuttaa ketään ja itseäni minä tässä olen toimillani eniten satuttanut.
eikä kuspää - miehellä älli leikkaa senvertaa et tajuis että uppo - oudolle daamille siinä jankkaa? ei oo ihme et alkaa turhauttaan jos joka akalle täälä vaahtoo noin.
mut siinä sanoit väärin et HÄN ajaa luotaan pois, kyl se on kuulkaa niin et te näin
täälä leikkivät ootte ne jokka ajatte sen toisen pois noin toimien. tää sopii just ku nenä päähän siihen hiipu pois juttuun, näin se käy. huoh*.
muutaman päivän hiljaa mut nyt on taas vanha meininki meneillään. akka kun akka kelpaa. ja ton pelin päälle kehtaa syyttää toista kikkailusta, jo on epeli.
miten se vieras mies vieraalta naiselta vois mitään tekstarilla kysyä? missä tein järki piileskelee???
" Miehelläkin on tunteet ja satutat tosi paljon liialla kikkailulla ". Sanoo mies joka ei osaa muuta kuin kikkailla itse palstojen naisten kanssa nonstoppina.
että eikös se sinun immeinen juuri kertonut lähtevänsä hoitoon ja sinä laitoit tuolla rr - palstallakin että haluat ryhtevöityä hänen ja itsesi takia? ja nyt tämmöinen?
isket kanveesiin haukkumalla kikkailusta - jota ite teet. kuulosti aika kamalalta.
Tais joihinkin viesti napsahtaakin kohdilleen. Mut joo myös te kuspään alla kirjoittavat vaahtootte naisille täällä. Ja voivottelette minä tiedän. Mitä peliä te täällä pelaatte. Totuus ilmeisemmin se palstalle ei saa kirjoittaa nyt mitään naisia loukkaavaa tulee heti kattilaa pata soimaamaan. Miehet voidaan kyllä haukkua niin lyttyyn ku koskaan vaan naiset jaksaa räksyttää.
Haluan yhä. Ei ole liian myöhäistä.
kuin tässä ketjussa? ei noin mitään kenenkään tietoisuuteen saateta, tolla on toinen nimi tolla touhulla.
aika paha oli. huih*
Haha mikä palsta tämä :D Eihän täällä nyt kukaan mitään oikeita viestejä halua lähettää yhtään kellekään! Sitä vartenhan on ihan asianomaisten omat puhelinnumerot sun muut yhteydet. Tämä Suomi24:hän on vain tällainen ajatusten ja hajatusten kaatopaikka, jonne voi pulpauttaa pääkoppansa jätteet. Mulla ei todella ole tarkoituksena täällä ketään tavoittaa, kunhan yöllä haja-ajattelin niin bittiavaruuteen kuin muutenkin taivaille jotain, kun en saanut unta. Oikeat asiat puhutaan oikeassa elämässä, tämä on vain mun päänsisäistä puhetta tänne ulkopuolisille. Ottakaa iisisti immeiset ja järki käteen :)
Halusit kertoa toiselle jotain, mutta et kertonut, koska ajattelit, että oli jo liian myöhäistä. Kerroit toiselle, että haluat erota. Nyt odotat, että toinen ottaisi yhteyttä. Aika vaikeeks teet kyllä toiselle, jos ymmärsin nyt yhtään sinne päinkään...
Ei :D Äähhh mitä mä tänne selitän...
No, selitä ihan selvällä suomen kielellä, mikä on tilanne ja keskustellaan aiheesta.
Heh, ehkä mun ei kannattaisi enempiä selitellä :) Selittäminenhän on heikkous.
Avauduimme ja sulkeuduimme tuon erään ihmisen kanssa. Suljimme yhdessä sen oven, jonka taakse jäi meidän suhteemme. Hän meni pikimmiten seuraavasta avautuvasta ovesta sisään, mutta minä jäin nyt sitten tänne eteiseen jumittamaan, vaikka lupasin etten jäisi. Minunkin pitäisi jatkaa matkaa täältä, mutta en ole vain vielä löytänyt tietä ulos.
Siinä on vain niin iso ero kun on niin sisällä jossain, jossakussa, ja sitten niin ulkopuolella, pihalla kaikesta. Ero on iso ero. Olin niin auki hänelle, että nyt en osaa olla muuta kuin sulkeutunut.
Selvää suomen kieltä ;)
Silti... jonnekin syvälle jäi tunne, että hän haluaa aina, että tiedän. Minä vain en tiedä ja se johtuu luultavasti vain minusta. Ja pilleroisenpalleroinen totta vieköön mulla on ikävä! Miksi muuten täällä. Totta vieköön haluaisin kuulla hänestä. Ja en haluaisi. Haluaa, ei halua, haluaa, ei halua... Ja vaikka haluaa, se ei aina tarkoita, että se olisi hyväksi tai järkevää tai oikein.
Onneksi täältä ei kukaan mun haluja löydä, ne on syvälle salattu.
Koska nopein tie eteen päin on eteen päin meneminen.
SITÄHÄN SÄ HALUSIT: Omat valintasi, ilman yhteistä päätöstä.
Rauha :D Ei mulle kannata ainakaan tollaista osoittaa. Ja taas on myöhä. Ehkä se onkin huonompi myöhään, kuin ei milloinkaan? Jos ei asia tule aikanaan, niin ei sen ole tarkoituskaan kenties tulla.
Suoraan ihmiselle,niin onnistuu paremmin juttelu
Onko se järkevää tai oikein... minulla on kova ikävä ihmistä, joka puhui juuri noin. Et varmasti ole hän, en usko että hän tänne kirjoittelisi. Itse olen sitä mieltä, että jos noin kovasti toista ikävöi, se pitää tehdä sille toiselle selväksi. Ihan sama mikä lopputulos. Minä tein niin ja siipeeni sain, mutta tiedänpähän nyt miten asia on. Ei tarvitse arvailla.
Malttamaton tytön hupakko on, jonka tie kyllä kouluttaa, ennen pitkää pistää käymään polvillaan... niinhän se menee :)
Onko aloittaja mies ? On kyllä niin ympäripyöreätä tekstiä, ettei meinaa aueta, vaikka useamman kerran luin. Ihan kuin tavallaan haluaisit jollekin jotakin "oikeasti" kertoa, muttet sitten kuitenkaan. Pyörittelet, kääntelet, vääntelet.
Ei sen ehkä kuulukaan aueta. Kerron sen omassa päässäni hänelle ja missään muualla en niin halua tehdä eikä mulla ole mitään tarvetta. Kaikki viestit joiden kuului mennä oikeaan osoitteeseen perille ovat jo menneet aikoja sitten muualla kuin täällä.
Mistä muuten päättelit, että olen mies?
Ja no niin, kerroin sen kyllä myös täällä, mutta koen, että se on täälläkin vain mun pään sisällä :D Niin epämääräistä höttöä että!
Jotenkin vaikuttaa, että kuitenkin haluaisit kertoa muuallakin kuin omassa päässäsi...Kerroithan vähän tännekin :)
Teksti vain vaikuttaa minusta miehen kirjoittamalta, oonko oikeassa...?
Kenties jotakin tutun oloista...en tiedä.
Mutta tuossa aloitusviestissä sanot, että haluat tietää jos se toinen haluaa yhä. Eli jos tämä toinen henkilö sanoisi sinulle, että haluaa sinut, niin mitä sitten tapahtuisi? Haluatko sinä yhä?
Jos jotakin haluaa tapahtuvan niin kyllä siihen on itse vaikutettava. Paljon muutenkin kuin netissä.
Homma menee näin. Minä mies kiinnostunut naisesta mikä oli ilmeisemmin todella SUURI virhe. Koska nainen välttelee nykyään. Ja syytä en tiedä. Syyn olisin tahtonut kuulla mut pakeni siitäkin. Eli kun olisimme juttusille liveen päästy ei uskaltanut tulla. Olen sovinisti mies joo myönnän. Mut en pakene asiaa. Sanokaa mitä sanotte. Vastuun kannoin nyt turhautumiseni purkaa tahdon ja sit jatkan PUKKINA elämääni kun tämän tunteen saan pois päästäni. Hohohoo niinhän naisia kohtelen pillua ja sit seuraavaan niin joo teen tosiaan 4kuukautta samaa naista miettiny enkä yhteenkää toosaan oo koskenut sinä aikana VAIKKA ois ollut SAUMAA.
Sanon ettet ole kertonut suoraan sille naisellesi mitä tunnet häntä kohtaan.
Miehet kun vit.. kiertelee ja kaartelee tunteidensa kanssa
Ni ei todellakaan mikään ihme et ei sulle kerro mitä tuntee jos et miehenä itse uskalla kertoa suoraan mitä tunnet. Niin älä hemmetissä luule et nainen sitä sulle kertoo!
Mies voisi sanoa suoraan et kukaan toinen nainen ei ole merkinnyt enempää kuin sinä. Tai jotain muuta vastaavaa hempeetä mistä naiset aina tykkää mut sanot perhana tosissaan etkä leikillään. Niin se on varmaa et se nainen on sun!
Eikenenkään muun.
Älä muistele enää niitä ilkeitä sanoja, en tarkottanut niitä oikeasti, tiiäthän sen? :) mulle tuli ihan paska olo heti sen jälkeen ja arvaa miltä tuntu kun lähdit niin alakuloisen näköisenä pois.
Elämän ohjekirja vielä kirjoittamatta on jippiajei!
Puhu äänellä jonka kuulen. Käytä sanoja jotka ymmärrän. Sinuun tarvii tekstityksen...
Kirjoitan liirun laarumia...mutta...??
Luulen hiffaavani mikä sun pointti täs sun tekstis on...? Se mitä oot kokenu niin on ollu jotain ainutlaatuist...vaikka et oo selittänykkää tänne mitään. Mut pelkästään sun raapustus huokuu jo sitä mitä ainakin luulen ymmärtäväni...
Sä oot ollu kuin avoin kirja... Ja se toinen on ollu kuin vähän luettu päivis mut osa sivuist viel lukos...oot antanu kaikkes...ja toinen on halunnu antaa kaikkens...mut on lukinnu ittensä, vaikka haluisi antaa yhtä lailla sinulle takaisin niitä vahvoja tunteita...mutta jostain syystä tienne ovat syystä sun toisesta eronneet...jolloin asiat joiden ois pitäny tulla julki jäivätkin lukkojen taakse.
Ties tää on vaan jotain mun omaa outoo raapustust...mut jottai tällast ajattelen, tuommosii tunne juttui on vaikee selitel...vaikka sä selittelyi pidätkin heikkoutena...
kyllä me nähdään nainen.
Itse ainakin toivon vielä näkeväni erään miehen ja olen silloin valmis kertomaan kaiken. Syvimmät tunteet kerrotaan face to face.
Jos tietäisi toisen lämpimistä tunteista niin se voisi edesauttaa kohtaamista.
Ota tosta selvää silloin oli myöhäistä nyt on myöhäistä . Aloittajalla ajatukset karkailee ei tiedä itsekkään mitä haluaa vai haluaako mitään . Mitähän yrittänyt saattaa jonkun tietoisuuteen kun kuitenkaan ei ole voinnut sanoa arvaillakko pitäis . Parenpi myöhään olen kyllä omassa elämässäni monastikin huomannut että kun asiat pitkittyy niin ne myös mutkistuu se johtuu siitä kun yhteys katkeaa ei silloin enää kykene puhumaa on siis vieraannuttu.
Aloittaja kuulostaa tutulta, pistit siis keskenäisen viestittelyn kiinni.
Minä ymmärrän sen ja annan sinulle aikaa.
Ei ole helppoa minullakaan. Tiedät että haluan seksiä kanssasi ja salaisia tapaamisia. Ymmärrät myös miten paljon minulla on pelissä.
Joskus tuntuu että olet saanut siipeesi miehiltä ja et uskalla luottaa minuunkaan.
Vaikka en ole koskaan luottamustasi pettänyt. Heti kun alat luottaa minuun niin pakenet yllättäen. Toinen asia on se että avaudut minulle omista heikkouksistasi ja kun en sinua tuomitsekkaan niin taas lähdet karkuun.
Laita minulle viestiä, osoite sinulla on.....
Joo-o, 5 - 6 vuotta myöhässä, jos tästä tapauksesta olisi kyse. Auttamattomasti myöhässä joittenkin asioitten suhteen, mutta voisihan ajattella jotain muuta.
Minne ap katosi? Onko hän ottanut selvää toisen osapuolen mietteistä vai jäikö kaikki epämääräiseksi hötöksi tälle palstalle. Me haluamme tietää ja jatkoa kertomukseen.
Tottakai hän saa kadota jos haluaa. Ottaa asioista selvää jos haluaa. Ei hänen asiat muille kuulu.
Täällähän minä, mitä sulle kuuluu...
Tämä on kyllä eriskummallinen palsta. Netti yleensäkin tuo ihmisistä jänniä puolia esiin. Toiset purkavat täällä pahaa oloaan, toiset etsivät vastauksia täältä. Toiset vain haahuilevat ilman sen kummempaa tarkoitusta. Niin kuin vaikkapa minä.
Nämä mun höpötykset oli tietenkin kirjoitettu eräs tietty ihminen mielessä. Silti en halua enää näitä aivoituksiani hänen tietoisuuteen saattaa tosielämässä. Vaikka tuossa kaikenlaista kirjoitinkin, niin silti kaikki on jo sanottu ja tehty meidän välillä.
Käyn vielä tällä hetkellä päänsisäistä keskustelua, josta osa pääsi nyt tänne palstalle muidenkin ihmeteltäväksi. Keskustelua, jossa yritän vimmatusti saada selvyyttä kaikkeen. Siihen mitä meidän välillä oli, miksi se loppui, kuka hän oli, kuka minä olen. Luulisin, että sitä kuka hän oli ja mitä hän lopulta tunsi, en saa koskaan selville. Sen mitä itse tunsin ja kuka minä olen, saan ehkä joskus vielä selvitettyä. Mutta sen asian sen sijaan jo tiedän, että meitä ei enää koskaan tule olemaan. Elämässä on tilanteita, että joskus se vain on sula mahdottomuus. Sitä enempiä selittelemättä, niin joskus vain on.
Nämä mun kirjoitukset heittelehtii varmasti, mutta niin heittelehtii mun tuntemuksetkin. Se on kai osa tätä eroprosessia. Nämä viestit noudattavat jopa hieman jonkinlaista toipumisprosessin kaavaa. Aluksi sitä ei voisi millään päästää irti, sitten ei jaksa pitää enää niin kovaa kiinni, kunnes ote alkaa livetä ja lopulta se irtoaa. Luulen, että lopulliseen irtoamiseen ei ole enää niin pitkä matka. Tuo eräs ihminen on ollut mun mielessä joka päivä ja olen itkenyt hänen takiaan joka päivä jo jokusen kuukauden. Ehkä tunteet sitä toista kohtaan tulevat ulos kyyneleinä ja kun ne kaikki tunteet on lopulta vuodatettu kuiviin, niin kyyneleetkin tyrehtyvät. Minä en ole itkenyt enää hetkeen hänen takiaan. Sen sijaan eksyin tänne Suomi24:ään :D Tiedä sitten kumpi terveempi merkki...
Olisin halunnut tietää kaiken aikanaan. Ehkä tiedänkin jo kaiken oleellisen. Ehkä eräällä ihmisellä olisi vielä kerrottavaa, en tiedä. Näillä mennään. Kertokaa kaikki sanottavanne silloin kun se toinen on vielä kuulemassa, joku päivä hän ei ole välttämättä enää siinä. Itse olen tyytyväinen, että omalta puoleltani kaikki on sanottu ja tehty. Enempää en voi sanoa enkä tehdä. Patoamalla elämä ei virtaa. Ja jos on yhä mahdollisuus, niin parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hienointa asiat olisi toki tehdä oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mutta täsmällisyys on kenties vain kuninkaiden hyve. Niin sodassa kuin rakkaudessa.
Ps. Vaikka mun tekstit ei aukeaisikaan, niin en auo päätäni kenellekään. Tunteita ei kannata padota, mutta ei myös purkaa väärille tahoille :)
Ymmärrän kyllä sinua aloittaja. Itsellä sellainen tosi outo ja sekava tilanne. Olen sanonut eräälle ihmiselle asioita liian myöhään. Tai itse aina ajattelin, ettei koskaan ole liian myöhäistä. Hän oli kuitenkin mennyt eteenpäin. Minun ajatuksissa oli jokaisenä päivänä. Edelleen. Ei vain mahda mitään kun on vahvoja tunteita pelissä.
Tavallaan nämä viestisi voisivat olla häneltä minulle. Olisi tosi surullista, jos me molemmat miettisimme tätä ja emmekä silti tekisi mitään enää. Jos hän siis tuntsisi jotain minua kohtaan. Silloin kun kerroin omista tunteistani, hän ei oikein kertonut omistaan. Se on ollut syynä, miksi en aivan kaikkea ole kertonut. Esimerkiksi sitä, kuinka paljon edelleen hänestä välitän ja kuinka vahvasti tunnen. Ja kyllä haluaisin jotain jos hänkin haluaa. Olen olllut aika sekaisin tämän asian kanssa, varsinkin viimeiset pari kuukautta.
En varmaankaan saa tähän vastausta, mutta voisitko ap kertoa vaikkapa sen, milloin olet viimeksi hänen kanssaan jutellut? Ja oletko varmasti tehnyt selväksi omat tunteesi? Sanoit myös, ettei teitä tule koskaan olemaan.. onko se tosiaan aivan mahdotonta? Sinulla on kuitenkin ilmeisesti tunteita häntä kohtaan.
Oletko siis mies?
En valitettavasti usko, että tunnemme toisiamme tosielämässä. Olen ollut hänen kanssaan tekemisissä viimeksi pari kuukautta sitten...
Ymmärrän tuon, että jos ei tunne saavansa vastakaikua, niin ei halua avata itseään enää enempää. Siinä pitää kuunnella itseään ja omia tunteitaan. Haluanko, että se toinen tietää kuka minä olen? Haluanko, että hän tietää mitä tunnen häntä kohtaan? Vähentääkö se mun tunteita, jos toinen ei niihin samallalailla vastaa? Menetänkö lopulta mitään, jos paljastan itseni toiselle ja hän ei sitä arvosta? Onko sellaisen ihmisen arvotus silloin edes tärkeää? Kaikenlaista. Sitä kuulemma katuu eniten niitä asioita jotka jätti tekemättä, kuin niitä jotka teki.
Ja vaikka olisi tunteita tai rakastaisi, niin sekään ei aina riitä. Elämä todella on! Voimaa sulle "surullista on". Mikään ei kestä ikuisesti, ei myöskään paha olo jostain. Me molemmat huomataan se vielä taas ja ollaan varmasti jo se todettu monesti elämässä. Kevättä ja pieniä ja isoja lintuja kohti :)
Olethan kuitenkin kertonut tunteistasi hänelle? Itseäni satuttaa kovasti ajatus siitä, että jos hänellä on/on ollut tunteita minua kohtaan, mutta hän ei sitä tule koskaan minulle kertomaan. Vaikka se ei johtaisi mihinkään, olisi jokaisella oikeus se tietää.
Onneksi tulin vielä tähän ketjuun. Niinkuin silloin sanoin, en odota mitään oikeassa elämässä. Tämä palstailu oli ihan hauska tämmönen pikku juttu, mutta nyt se loppuu. Mulla on ollut ihan samanlaisia ajatuksia kuin sulla, ja tunteet on heitelly laidasta laitaan, ei ole tiennyt että mitä sitä oikeen haluaa. Nyt pari päivää ollut jo vähän helpompaa ja olokin tasottunut, uni ja ruoka taas maistuu. Olisi mulla vaikka mitä sanottavaa vielä, mutta pää lyö tyhjää ja väsyttää niin paljon. Lähden nyt täältä palstalta kokonaan, tai en ainakaan enää tänne mitään kirjoita. Tämä oli kyllä kaikessa outoudessaan aika hauska tilanne. :)
Sitä vielä että ei siitä kyllä vielä paria kuukautta ole kun viimeksi nähtiin. Vai olikohan tämä edes mulle... Huh täällä menee niin sekasin. Mutta nyt nukkumaan, öitä.
En ole aikasemmin tähän ketjuun kirjoittanut, joten alkuperäisesti ei varmaan ollut sinulle. Tunteita minullakin on sinua kohtaan, sitä on turha kieltämään. Univaikeuksista en ole kärsinyt ikinä, oletko se sinä nyt syy vai työstressi, en tiedä.
Kiltti kirjoita minulle vielä sen verran, että saataisiin tämä asia selvitettyä, ei jää sitten vaivaamaan. Mitä haluaisit sanoa?
Älä huoli, en ota puheeksi kun näemme tai puhele asioista eteen päin. Ymmärrän kyllä tilanteen.
Oon täällä vieläkin. En päässyt sinne nukkumaan. Puhutaanko sitten kun taas joskus nähdään, tämä palsta ei tee mun voinnille kovin hyvää. Olen nyt niin tokkurassa ja väsynyt että en käy ihan täysillä ja en tiedä mitä haluan, ja tämä on niin outoa kun ei tiedä mitkä viestit on oikeasti sulta/häneltä ja sinä/hän ei tiedä mitkä on multa. Pidän nyt ainakin pienen tauon täältä. Nyt lähden oikeasti sinne nukkumaan!
Yritetään nukkua. Menen huomenna töihin tuletko sinne?
Liian myöhään, ettei saanut edes mahdollisuutta kertoa....olisi kiva avautua, jotta voisi jatkaa eteenpäin. Vaikka et halua mitään enää, niin olisi kiva saada tämä kipu pois sisältä, riittää että kuuntelisit. Niin kauan, kun en saa tätä sanotuksi, en pysty jatkamaan eteenpäin.
Irlolis kova juttu
Olisi kyllä. Jos antaisit mahdollisuuden... en oikeasti uskalla enää mitään....en sen viime kerran jälkeen. En uskalla lähestyä sinua enää, varmasti ymmärrät miksi.
Luulin jo et olis osunut, mut ajallisesti meni metsään. Halusin et tietää...vaikken uskonut et olis mitään merkitystä.
Kohtelias vastaus -ymmärrän...en olisi silmiesi palon takana... ei siis kannattaisi haaveilla