Mitä mieltä olette, tulisiko lasten saada ikätasolle sovitettu opetus, nykyisen kaikille yhteisen sijasta?
Eikö olisi lapselle parempi tutustua uskoon positiivisten ja elämänmyöteisten opetusten kautta? Omasta mielestäni nykyisessä muodossaan oleva vl-oppi on liian radikaalia ja mustavalkoista lapsille. Puheissa käytetyt metaforiset ilmaisut ja symboliikka on jotain sellaista, mitä ainakaan nuorimmat lapset eivät ymmärrä itsenäisesti. Tästä voi seurata pelkotiloja, traumoja ja myöhemmällä iällä myös mielenterveysongelmia (vrt. Jehovat).
Edellämainitusta asiasta on viime vuosien aikana tehty tutkimusta, joka osoittaa nämä väitteet faktoiksi.
Annetaan lastemme elää lapsina!
Eikö olisi lapselle parempi tutustua uskoon positiivisten ja elämänmyöteisten opetusten kautta? Omasta mielestäni nykyisessä muodossaan oleva vl-oppi on liian radikaalia ja mustavalkoista lapsille. Puheissa käytetyt metaforiset ilmaisut ja symboliikka on jotain sellaista, mitä ainakaan nuorimmat lapset eivät ymmärrä itsenäisesti. Tästä voi seurata pelkotiloja, traumoja ja myöhemmällä iällä myös mielenterveysongelmia (vrt. Jehovat).
Edellämainitusta asiasta on viime vuosien aikana tehty tutkimusta, joka osoittaa nämä väitteet faktoiksi.
Annetaan lastemme elää lapsina!
Vastaukset 35
Vanhimmat
Olisi kiva kuulla erityisesti vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia. Yhdessä, kun jakaa asioita, voi ratkaisu löytyä lähempää kuin luulisi!
Päiväkerhoissa ja pyhäkoulussa opetus on leikinomaista ja lastentasoista, tosin mielestäni lastenlaulu ja lastenvirsitilaisuuksia voisi järjsetää aiempaa useammin.
Olen huomannut, että lapset kuuntelevat keskittyneesti Raamatun kertomuksia, ja ne jäävät heille myös hyvin mileleen. Aivan vasta poikani muisteli Joosefin elämän vaiheita, joista oli kerrottu koulussa.Omatunto on lapselle kehittynyt n. 6- 7-vuotiaana, jolloin hän ymmärtää hyvän ja pahan eron, niin sanomisissa kuin tekemisissä. Opetuksessa korostetaan lapsellle Jumalan huolenpitoa ja sitä, että enkeli varjelee ja suojelee niin lasta kuin aikuistakin. Siitä ei kyllä pitäsi tarumoja tulla ?
Mutta nyt kuitenkin tarkoitin seuroissa pidettäviä puheita. Jos lapsi viedään viikottain seuroihin kuulemaan aikuisille suunnattua tekstiä (hyvin tulkinnanvaraista ja symboliikkaa sisältävää), kerääntyy niistä vuodessa useampi tunti.
Hyvän ja pahan erottaminen uskon asioissa on lapselle mustavalkoisempaa, kun taas aikuiselle joka raamattua pystyy itsenäisesti tulkitsemaan. Me aikuiset tiedämme, että susi voi esiintyä lampaankin vaatteissa.
Olisiko mahdollista A) Järjestää lapsille omat seurat/ riittäisikö lapsille pelkkä pyhäkoulu? B) Huomauttaa puhujia suuntaamaan ja muotoilemaan puheensa myös niin, että lapset jaksaisivat kuunnella paremmin, ymmärtäisivät sisällön ja keskeisen opin.
Onhan nyt jo eri ikäryhmille suunnattua toimintaa, pyhäkoulut ja raamattuluokat lapsille ja nuorille, nuortenillat nuorille ja nuorille aikuisille ja kaikille, sekä seurat kaikenikäisille, sekä myös kaikille yleisesti, jopa maailmanlaajuisesti.
Tuleva ope voisi vähän ottaa selvää toiminnasta.
Kokonaisuutena on hyvä, että yleinen opetus kuuluu seuroissa kaikille, joka on yhteinen kaikenikäisille.
Jeesus opetti aikuisten kielellä ja Hänen mukaan se oli sopivaa myös lapsille!
Ymmärtämättömyys on aikuiselle ongelma, -- ei lapselle.
Vl-pedofiliaa tutkinut ja Taivaan taimet tutkimuksen julkaissut YTT Johanna Hurtig: "Vanhoillislestadiolaisuus ja lastensuojelu sopivat huonosti yhteen."
Eikö tämä jo kerro kaiken oleellisen?
näin se on valitettavasti :/
Ei oikeastaan kerro. Sopivat lastensuojelu ja vanhollislestadiolaisuus yhteen tai eivät, lapsia tulee yhteisössä silti aina olemaan. Siksi olenkin kiinnostunut siitä miten lapset ja heidän tarpeensa huomioidaan uskonopetuksessa.
Kertoo enemmän JH:n suhtautumisesta vanhoillislestadiolaisuuteen kuin vl:n suhtautumisesta lastensuojeluun.
JH ei voi puhua tuhansien vl:n puolesta. Omasta tilastann hän sen sijaan kertoo.
>Siksi olenkin kiinnostunut siitä miten lapset ja heidän tarpeensa huomioidaan uskonopetuksessa<
Oletko varma, haluatko oikeaa tietoa, vaiko panettelua?
Jos haluat oikeaa tietoa, miten lasten tarpeet on huomioitu, mene kuuntelemaan opetusta sinne, jossa vl;t ovat lastensa kanssa. Silloin kuulet opetuksen niin kuin se opetetaan.
Vai haluatko opetuksesta vain keskustelupalslla muokatun version tai JH:n tai JA:n version? Tai kenties herra melperin arvion opetuksesta?
Turha on tehdä tutkimuksia vesilinnuista hiekka-avikolla.
Vl:t ja vl: suus suojelee lapsia. Siinä ei ole mitään ongelmaa.
Vl:suus ei kuitenkaan poista ihmisistä sitä pahan taipumusta, joka on kaikilla ihmisillä uskonnosta tai ateismista riippumatta.
Kuten rakas veljemme Tuomas Hänninen pedofiilikohusta sanoi Kotimaan haastattelussa: "Siionissa vallitsee rauha ja rakkaus, ongelmat ovat ulkopuolella." Ei meillä ole mitään ongelmaa lasten raiskaamisen suhteen, vaan ongelma on epäuskoisilla isänsä häpäisseillä tyttärillä. Jokunen isänsä häpäisseistä on edelleen olevinaan uskovaisia, mutta olemme kyllä heille tehneet täysin selväksi, etteivät he ole meidän joukossamme. Kuten Kokkolan tapaus esimerkiksi.
Tieteellinen tutkimus on saatanasta, kuten meille joka päivä seuroissa saarnataan. Aamen. Totisesti.
Jos Johanna Hurtig on todella noin sanonut, niin syö kyllä entisestään pohjaa hänen "tutkimuksiltaan". Tutkijan suusta ei pitäisi noin asenteellisia kommentteja tulla, uskottavuus kärsii.
Sinulla tuntuu olevan ongelma kun nuin vääristelet toisten sanomisia.
Missä käyt seuroissa? Enpä ole tuollaista itse kuullut koskaan saarnattavan.
En tiedä tämänpäivän tilanteesta, mutta ainakin minulla oli lapsena ja nuorena jatkuva helvetinpelko. Minulla oli epäilys siitä että olenko oikealla tavalla uskomassa ja että tunnollani on tyyliin itsetyydytyksen syntiä tms. josta en ole pystynyt ripittäytymään. Uskomukset olivat peräisin silloisista saarnoista, kotona ei muistaakseni juurikaan noista asioista puhuttu. Usko oli minulle enemmän pelkoa ja suorittamista kuin iloa ja turvaa, ja tänäpäivänä osittain käsittelen myös niitä asioita terapiassani. Ainakin minun kohdallani on ollut totta se, että lapsuuteni uskonnollinen opetus ry:llä on ollut minulle myös ahdistavaa, vaikkakin sieltä varmasti sai paljon hyvääkin opetusta.
Tänäpäivänä olen lestadiolaislasten suusta mm. sellaista että rytmimusiiikki ei ole uskovaisten musiikkia. Minusta tuollainen opetus on lasta haavoittava, mutta en tiedä opetetaanko niin seurasaarnoissa tai päiväkerhoissa. Olen varma siitä, että jokainen lapsi on kiinnostunut kuuntelemaan juuri rytmimusiikkia, ja sitä kuunnellaan sitten salaa. Sillä opetuksella että se ei ole uskovaisen musiikkia, saadaan varmasti paljon ahdistusta lapselle. Olen miettinyt, että mitä kyseisellä rytmimusiikkisynnillä on tekemistä lähimmäisen rakkauden kanssa. Itse olen sitä mieltä, että on olemassa paljon kauniimpaakin kulttuuria ja musiikkia, jota olisi hyvä vaalia, mutta että kaiken rytmimusiikin kieltäminen ei ole varmastikaan ole lapselle hyvästä.
Olen kuullut kerrottavan, että vieläkin on lapsia, jotka saattavat sanoa että muut joutuvat helvettiin mutta me päästään taivaaseen. Tätä kuitenkin enää harvemmin kuulee, ja minusta nykyajan lestadiolaisperheiden vanhemmat jopa opettavat että näin ei saisi puhua muille (ainakin osa).
Hei. Kiitos kovasti kirjoituksestasi. Olen kokenut samaa ahdistusta mm. juuri itsetyydytyksestä ja pelännyt vl-liikkeen ulkopuolista maailmaa. Mistäköhän se sitten johtuu, en nimittäin muista mistä se pelko varsinaisesti alkoi, koska kotona näistä asioista ei puhuttu mitään. Kyllä mulla vahva usko on siihen että puheilla ja puhujilla on ollut tekemistä näiden asioiden kanssa.
Minä olen sitä ikäluokkaa, että pelkäsin iltaisin maailmanloppua, koska sitä saarnattiin joka ikisissä seuroissa ihan milloin tahansa saapuvaksi "kuin varas yöllä". Joka ilta mietin, että onkohan varmasti kaikki synnit anteeksi, koska ensi yönä saattaa tulla maailmanloppu. Pakonomaisesti pyytelin kerta toisensa jälkeen äidiltäni siunausta (kaikki synnit anteeksi jeesuksen nimessä ja veressä), että olisin yöllä valmis maailmanloppuun.
>tehty tutkimusta, joka osoittaa nämä väitteet faktoiksi.
yksikkö = faktum
monikko = fakta
Kyllä seurapuheet sisältävät metaforisia ilmaisuja ja symboliikkaa, totta, mutta seurat on myös sosiaalinen tapahtuma, joihin lähdetään useimmiten perheenä, joka on myös perheen yhdessäoloa ja sosiaalisten suhteiden hoitamista toisiin uskovaisiin.Tämmöinen yhteisöllisyys on laatuaikaa,se kehittää sosiaalisia taitoja ja siitä jää hyvät muistot.Myös eri-ikäsiten kanssakäyminen mahdollistuu. Lähes tulkoon jokainen puhuja muistaa erikseen lapsia ja nuoria, ja esittää kysymyksiä heille ja antavat neuvoja heidänkin tasoisesti. Itsellä on vain positiivisia muistoja seuroista useamman kymmenen vuoden ajalta,joihin tulee joskus palattua. Tosin lastenseurojakin on jo taidettu pitää...mikä on sinänsä hyvä idea.
anteeksi, mutta miten niinkuin "taidettu" pitää, onko sinulla siis tietoa tästä vai ei?
ja en tiedä ymmärsitkö aloituksen kenties väärin, mutta kyse ei ollut suviseuroista tapahtumana vaan tämä lanka koskee seurapuheita. tiedän, että suviseuroissa on mukavaa, varsinkin lapsilla kun saa olla toistensa kanssa, mutta kyse ei ollutkaan siitä.
"kyse ei ollut suviseuroista tapahtumana vaan tämä lanka koskee seurapuheita"
Suviseuroissa ja muissa vl:n seuroissa seuroissa oppi ja seurapuheet ovat samanlaisia.
Puhujatkin ovat suviseuroissa samoja kuin nuissakin seuroissa.
Vain ulkoiset olosuhteet ovat erilaiset, kuten nimikin sen kertoo.
Tämä on varsin aiheellinen kysymys, jonka "tuleva_ope" esitti. Olen minäkin kauhistellut tapaa, että pienet lapset viedään aikuisten seuroihin ja vieläpä väkisin. Sen verran olen kuunnellut seurapuheita, että väitän niiden olevan jopa vaarallisia tai ainakin erittäin vahingollisia lasten ja varhaisnuorten kehitykselle. Jos tässä voisi käyttää elokuvien vahingollisuutta ja haitallisuutta kuvaavaa asteikkoa, osa saarnapuheista olisi K18 kamaa ja loputkin väintään K16 luokkaa.
Muistelen kauhulla juuri tuota, kun oli pakko mennä seuroihin. Muistan että lähtö oli aina melko hidasta, kun ei lapset jaksanut/halunnut sinne mennä.
Ei kai meillä ole pakotettu ketään seuroihin. Parempi on kuitenkin, että lapset ovat mukana yhteisissä tilaisuuksissa kuin yksin kotona. Yleensä suuri osa lapsista nukkui seuroissa, kun ei puhe kiinnostanut. Mielestäni seuratilaisuudet ovat mukavia tilaisuuksia olla yhdessä kavereiden kanssa ja saada karkkia mehua pullan kera. usein on myös ruokailtu yhdessä seurojen väliajalla. Emännät, ja joskus miehet, ovat valmistaneet yhteisen aterian.
Seurojen jälkeen mennään kylään tai pyydetään veraita kotiin. Kovat tuomiosaarnat ovat jääneet menneisyyteen. Joskus, kun olin pieni, saattoi helvetin lieskat loimuta saarnapöntöstä. Nykyisin sellaiset saarnat ovat harvinaisia. Viisas puhuja välttää kärjistämästä uskovaisten ja epäuskoisten suhdetta. Yleensä saarnat ovat armon osallisuuteen kutsuvia ja uskomaan rohkaisevia. Parannuksen tekijöitä on edelleen harvakseltaan.
Joskus on ollut tosi tökerö puhuja, joka on saattanut saarnan aikana menettää hermonsa lasten hälinään. Onneksi sellaisia ei puhujia ole monta. Lapsia on seuroissa runsaasti ja niillä näyttää olevan hauskaa. Lähes aina annetaan lapsille erikseen lempeästi anteeksi kaikki mahdolliset mieltä painavat tekoset. Niitä voi olla rumat sanat, toisten kiusaaminen ynnä sen kaltaiset. Nuoria muistetaan myös aina niissä nuorten kiusauksissa ja lankeemuksissa, että hekin saavat olla vapaita, armosta uskovia nuoria.
Tietenkin on aina niitä, jotka eivät halua elää uskovaisina. He saattavat kärsiä saarnoista, mutta siteen myöhemmin valitsevat tiensä.
Opettajalla ei ole oikeutta erotella ihmisiä uskonnon, rodun, sukupuolisen suuntautumisen tai muun tekijän mukaan. Sen vuoksi kysymys on naivi ja harkitsematon. Sinun ei muutenkaan tarvitse ottaa kantaa minkään herätysliikkeen opetukseen. Kokonaisutenaan asiasi taitaa olla enemmän jotain muuta, kuin opetusalaa koskeva.
Meidät pakotettiin lapsena hoitokokouksiinkin, koska sinne oli velvoitettu koko perheen tulemaan. Oli melko helevetillistä 5-vuotiaasta alkaen kuunnella sitä, kun aikuisia ihmisiä itketettiin ja nöyryytettiin tuntikausia. osa sitten lopuksi heitettiin saatanalle ja jotkut vapautettiin synnistä eli annettiin kaikki anteeksi. Lapselle sellainen on erittäin traumaattista.
"tuleva_ope" on tehnyt innokkaasti pari avausta esiintyen jotenkin aseenteelli-
sesti kanssaihmisiin ja luullen olevansa ylitietävä tietopannkki aiheessa
kuin aiheessa minäkeskeisine tietoineen.Ole hyvä ja keskity opiskeluusi
ja elämänkokemusten, niin tietojen kuin taitojen ,hankintaan ja omaksumiseen.
Synnit saa anteeksi: Nettiseuroja kuunnelleena olen kyllä sitä mieltä, että aika rankkaa tavaraa ne puheet ovat, ja yhdyn horrorin kanssa siihen, että jotkut niistä lähentelevät k16 ikärajoja.
Ei ole kyse panettelusta vaan mielenkiinnosta liikettäne kohtaan ja siitä toivosta, että toimintanne voisi olla läpinäkyvää ja tarkastelun kestävää.
En ole opettaja, en opiskele kasvatustieteitä, se on nimimerkki. Kokonaisuutena asiani on huoli vl-lasten puolesta. Omasta mielestäni liikkeenne on radikaali kasvuympäristö lapselle, mutta sehän on vain minun mielipiteeni, jonka voin kanssanne jakaa.
Itse en haluasi altistaa lapsiani kulttuurille, joka kehottaa salaamaan vakaviakin rikoksia.
Taidat olla höpö, joka muodostaa käsityksen maailmasta Suomi24:n kautta. Kannattaisi käydä seuroissa ja tulla sen jälkeen kirjoittelemaan tänne.
Ihmisen psyykelle on parasta, ettei ainakaan vl-seuroihin mene. Milloin tahansa saattaa alkaa hoitokokous, jossa ei kenenkään ole kiva olla. hoitokokoukset ovat yleensä sunnuntaiseurojen jälkeen, mutta on niitä ollut muulloinkin.
Tuleva ope on kuunnellut nettiseuroja.
Ei siis ole vl ollenkaan.
Ei ole ollut seuroissa totoemassa että lapset tulevat sinne penkkiin kuvakirjan ja piirustuspaperin kanssa. Supisevat sisarusten ja tuttujen kavereiden kanssa. Pienemmät kulkevat käytävällä ja taapertavat puhujankorokkeen portaille, missä vaiheesa heidät yleensa otetaan syliin ja kannetaan vähän kauemmaksi kävelemään. Sen lisäksi on eteisaula. Ei siellä lapset ole luokkahuoneessa kuuntelemassa sillä korvalla kuin sinä kuuntelet. On suuri ero evlk kirkon messuun verrattuna siellä se yleinen ilmapiiri.
Tosin on joitakin tilanteita missä itse entisenä äitinä olen sitä mieltä että lapsille voisi olla vaikka pyhäkoulu samaan aikaan kun puhutaan tuomiosunnuntain teksteistä, aikuisen pitäsi niitä kuunnella sellaisena kuin ovat Raamatussa mutta lapselle ne voivat aikuisen teologian mukaan puhuttuna olla pelottavia ja aikuisille taas lasten tasolla saarnattuna jäävät ymmärtämättä. Näitä pyhäpäiviä jolloin kirkkovuoden tekstit ovat tällaisia on kuitenkin harvakseltaan ja toki vanhemmat voivat silloin käyttää omaakin harkintaa sehän on vanhemmille annettu. Tämä päivänä voi sellaisena päivähä jäädä kotiin ja aikuinen voi kuunnella seurapuheen netistä vaikka kuulokkeilla.
Ei tulevan open joka ei ole vl tarvitse ulkopuolelta tulla kertomaan miten pitää elää, uskon että tämän päivän äideillä ja isillä on järki päässä lasten suhteen tai ainakin suurimmalla osalla on. Jotenkin tulee sellainen kuva tulevan open kirjoituksesta että hän ei ajattele lestadiolaisia aikuisina ihmisinä. Että lestadiolaisen liikeen vanhemmille suunnatuissa erillisissä tilaisuuksissa ei olisi käytettävissä sosiaali ja terveysalan tai opetuksen ammattilaisia. Näitä tilaisuuksia ei kaikkia ole netissä, ei esim sisariltoja teemoineen.
Toivottavasti et koskaan ole minun lasteni tuleva ope, kuulostat niin ahdasmieliseltä.
Tuleva ope! Osuit tärkeään aiheeseen, kiitos viestiketjun aloittamisesta. En pidä yhtään huonona ajatuksena että tästä keskustellaan täällä ja laajemminkin.
Pidän itseäni jossain määrin ilmiöstä (kielikuvien aiheuttamat pelko- ja kauhutilat lapsuudessa) traumatisoituneena. Aihe on ehdottoman tärkeä ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja usko voimavarana näkökulmista. Nyt uskon, että olen puinut asiaa sen verran, etten kärsi ilmiön aiheuttamista seurauksista - ainakaan paljoa.
Ilmiö ei ole vain vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyvä. Kerran törmäsin dokumenttiin, joka käsittelee ilmiön esiintymistä amerikkalaisperäisissä herätysliikehdinnöissä. Mietinkin tuossa paljonko aihetta on tutkittu, ja missä määrin kansainvälisesti, herätysliikkeissämme ja kirkossamme ilmiön henkistä vaurioittavuutta tunnistetaan??? Asialle mielestäni pitäisi tehdä jotain. Jokaisen papiksi opiskelevan tai puhujan pitäisi perehtyä aiheeseen, jotta saisivat näkökulmaa, millaisia vaikutuksia harkitsemattomilla puheilla ja kielikuvien viljelyllä on!
"tuleva_ope" on säälittävä provo.Noin tyhmää itserakasta hyypiötä ei kukaaan
ota tosissaan.
Tuleva_ope on 15 vuotias. Sen huomaa kehittymättömästä ilmaisutaidosta ja teinix-tyylistä.