mulle riittäisi pelkkä pitäminen, intohimo, yhdessä viihtyminen..voisin olla julkisestikin sun kanssa, mutta ei siihen rakkautta välttämättä tarvita. kunhan vaan olisi mielekkäät päivät ja yöt.
en minä sun rakkauttasi tarvitse
tää kelpaa
20311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mun pirtaan kävisi myös tuollainen elämäntyyli;)
meni ohi
no johan tyydyt vähään. entä kun joku kolahtaa niin että meinaa mennä jalat alta?
Ei siinä, osa tyylillään ja loput tyylittömästi.
Mutta entä jos se toinen rakastaa ja sinä et? Ja se toinen haluaa että sinäkin tuntisit samoin? Eihän siinä ole mitään järkeä alottaa yhtään mitään jos kumpikin ei tunne samoin.
jos ei oo tunnetta mukana, ni tuu kyllä muutakaan.
Kaverit on kavereita, jos semmosia sattuu olla.
intohimo on tunne, en mä kavereita kohtaan mitään himoja tunne.
Mie pystyisin olee kaveri vaikka tykkäsin tosi paljon tytöstä. Sanoisin sen tieteniin hänelle ennenkuin alkais ihmettelee käytöstäni. Ettei tulis hämminkiä.
Joo, onhan se tunne, mut yritä nyt miehelle naisena selittää, mitä mä tarkotan... ;)
mitäääh, nainenhan mä oon.
kaikille ei ole intohimoa ilman rakkautta.
pitäminen ja viihtyminen vain silloin, kun se on aitoa. ei voi tilata, eikä kerjätä.
Mä tarviin rakkautta. Ei kävis tommonen.
olisitko uskollinen kuitenkin hänelle ?
On noita järkiliittoja ennenkin tehty.
Kuulostaa ehkä kylmältä, mutta esimerkiksi
sota-aikana, kun naiselta kuoli mies ja jäi lapset
ja maat niin järkiliittona siihen tuli mies.
Tiedän useamman tapauksen. Tämä oli vain yksi esimerkki.
On monia monia muitakin tapauksia.
rakkaus saattaa tulla myöhemminkin, ehkä.
Toisaalta jos arki sujuu niin...
Itsestäni ei olisi tuollaiseen liittoon tässä tilassa.
sota-aikoja. Nykyään jokainen voi valita itselleen juuri hänet, jonka eniten haluaa, kunhan tunne on vain molemminpuolinen. Mä henk. koht. en tiedä yhtään ns. järkiliittoa tai -suhdetta, mutta ehkä se on niin, että asiat näkee niin kuin niiden ajattelee tai toivoo olevan, vaikka todellisuus ois ihan toinen. Uskon aitoon rakkauteen ja kaikki mun suhteet ovat siihen perustuneet. Toivottavasti en koskaan muutu niin kyyniseksi, että alkaisin nähdä läheisteni tai muiden suhteita muuhun kuin rakkauteen perustuvina.
Ymmärsit viestini väärin.
Mutta ei haittaa. Ei sillä ole täällä niin merkitystä.
Tiedän nämä tapaukset, koska he ovat itse minulle siitä kertoneet
eli en ole itse luonut mitään mielikuvia. Ajattelin asiaa myös maailman laajuisesti. Järkiavioliittoja ja järjestettyjä liittoja on vielä vaikka kuinka paljon. Itse en tosiaan siihen pystyisi.
Mutta ihminen ei voi koskaan tietää tulevaisuuttaan.
parempi olisi ettei sano "en koskaan".
Niin, kirjoitit tietämistäsi suhteista ja siihen vastasin. Mutta joo, nyt kun mainitsit voi olla, että tiedän erään järkisuhteen, mutta se päättyi kun toinen osapuoli löysi toisen, eli minut. Tämä siis minulle näin kerrottuna. Sekin vahvistaa vain sitä ajatusta, etten usko järkiliittoihin, koska ne ovat taipuvaisia päättymään sen oikean rakkauden astuessa kehiin. Harmi noissa tilanteissa, jos se toinen osapuoli onkin rakastanut ja toinen ei. Sikäli ehkä moraalitonta siltä joka ei rakastanut, mutta mistäpä noita tietää. Kunhan jokainen omista suhteistaan tietää niiden perustat, se riittää minulle.
se riittäköön meille kaikille :D))
Jos toisesta pitää, tuntee intohimoa, viihdytään yhdessä, niin mitä muuta siihen tarvitaan, että se olisi rakkautta.
Niinpä ;)
Jee, voitinko nyt jotain, ehkäpä virtuaalisen papukaijamerkin kenties.
En ollut aloittaja.