Kolme asiaa, jotka täytyy uskoa sokeasti

Samaa mieltä.

old_profile_85204 kirjoitti:

Samaa mieltä.

En kovin paljon näitä onnellisuusoppaita lue, mutta esimerkiksi tässä tekstissä on ihan asiaa:

http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/ota-vastuu-unelmistasi/

Pitkäkestoinen yksinäisyys turruttaa mielen niin pahasti että nuo kolme asiaa tuntuvat todella kaukaisilta. Itse en keksi yhtään kunnon syytä miksi omalla elämälläni olisi arvoa. Päinvastoin, olen yksinäisenä sossupummina pelkkä taakka yhteiskunnalle.

dödödöddödödddö kirjoitti:

Pitkäkestoinen yksinäisyys turruttaa mielen niin pahasti että nuo kolme asiaa tuntuvat todella kaukaisilta. Itse en keksi yhtään kunnon syytä miksi omalla elämälläni olisi arvoa. Päinvastoin, olen yksinäisenä sossupummina pelkkä taakka yhteiskunnalle.

Heips, don't worry, ei kenelläkään muullakaan ole sen enempää arvoa, vaikka yrittävätkin muuta väittää titteleillä ja omaisuudella.

Tämä antaa vähän perspektiiviä ihmisen "suuruuteen ja korvaamattomuuteen":

https://www.youtube.com/watch?v=HEheh1BH34Q

Invisible boy kirjoitti:

Heips, don't worry, ei kenelläkään muullakaan ole sen enempää arvoa, vaikka yrittävätkin muuta väittää titteleillä ja omaisuudella.

Tämä antaa vähän perspektiiviä ihmisen "suuruuteen ja korvaamattomuuteen":

https://www.youtube.com/watch?v=HEheh1BH34Q

Mutta jos asiat laittaa tuolla tavalla perspektiiviin, niin eihä sitä kannata iloita niistä hyvistäkään asioista. Lapsen syntymä tai uusi työpaikka on universumin kannalta niin mitätön tapahtuma, että niihin tulee suhtautua juuri sellaisina - mitättöminä tapahtumina. Menepäs laittamaa tuo video johonkin keskusteluun, jossa joku iloitsee uudesta rakkaudestaan.

dödödödöddödöddööd kirjoitti:

Mutta jos asiat laittaa tuolla tavalla perspektiiviin, niin eihä sitä kannata iloita niistä hyvistäkään asioista. Lapsen syntymä tai uusi työpaikka on universumin kannalta niin mitätön tapahtuma, että niihin tulee suhtautua juuri sellaisina - mitättöminä tapahtumina. Menepäs laittamaa tuo video johonkin keskusteluun, jossa joku iloitsee uudesta rakkaudestaan.

Mutta jos ne hyvät asiat tuntuvat gutalta, niin miksei siitä tunteesta voisi nauttia, jos täällä tarvitsee sen kotvan oleilla? Pointti oli vain se, että eivät ne muut ole yhtään sen arvokkaampia objektiivisella tasolla. Miksi omaisuuden määrä, tai kaverisuhteet tekisivät jostakusta arvokkaamman? Samaa skeidaa hän on, kuin muutkin, mutta erilaiseen pakettiin käärittynä. Subjektiivisella tasolla tosin ne arvot saattavat vääristyä.

Invisible boy kirjoitti:

Mutta jos ne hyvät asiat tuntuvat gutalta, niin miksei siitä tunteesta voisi nauttia, jos täällä tarvitsee sen kotvan oleilla? Pointti oli vain se, että eivät ne muut ole yhtään sen arvokkaampia objektiivisella tasolla. Miksi omaisuuden määrä, tai kaverisuhteet tekisivät jostakusta arvokkaamman? Samaa skeidaa hän on, kuin muutkin, mutta erilaiseen pakettiin käärittynä. Subjektiivisella tasolla tosin ne arvot saattavat vääristyä.

Kyllähän niistä hyvistä hetkistä saa nauttia, ei siinä mitään. Mutta minulla ei ole sitä itsepetokseen rinnastettavaa kykyä saada aivoni uskomaan, että hyvät asiat ovat objektiivisesti merkityksellisempiä kuin huonot asiat. Raha ja kaverit tekevät ihmisestä arvokkaamman muiden ihmisten silmissä ja siten elämästä helpomman ja nautinnollisemman. Mitään muuta mittaria ei ole olemassa. Objektiiviset moraaliarvot ovat olemassa vain jos jumala on olemassa. Ja siitä en ole ihan varma. Ainakaan en ole tarpeeksi vakuuttunut saadakseni jotain hyötyä siihen uskomisesta.

dödödödöföföfl kirjoitti:

Kyllähän niistä hyvistä hetkistä saa nauttia, ei siinä mitään. Mutta minulla ei ole sitä itsepetokseen rinnastettavaa kykyä saada aivoni uskomaan, että hyvät asiat ovat objektiivisesti merkityksellisempiä kuin huonot asiat. Raha ja kaverit tekevät ihmisestä arvokkaamman muiden ihmisten silmissä ja siten elämästä helpomman ja nautinnollisemman. Mitään muuta mittaria ei ole olemassa. Objektiiviset moraaliarvot ovat olemassa vain jos jumala on olemassa. Ja siitä en ole ihan varma. Ainakaan en ole tarpeeksi vakuuttunut saadakseni jotain hyötyä siihen uskomisesta.

No, jos kaikki on yhdentekevää, niin silloinhan asia on niin, etteivät ne hyvät asiat ole merkityksellisempiä, kuin huonot, mutta varmaankin mieluummin nielaiset herkullisen kaakunpalan, kuin koet päänsärkyä, eikö? Joten vaikka kaikki tämä onkin turhaa, niin silti nautinto tuntuu paremmalta, kuin tuska. Miksi siis asioilla pitäisi ollakaan minkäänlaista merkitystä, kunhan vain tuntuu hyvältä? Tosin se on taas juttu erikseen, mikä saa tuntumaan hyvältä?

Mutta minkä takia muiden ihmisten subjektiiviset näkemykset jonkin asian arvokkuudesta menevät oman näkemyksesi edelle? Olethan loppujen lopuksi oman elämäsi keskipiste, joka voi samalla tavalla määritellä jonkun asian arvokkuuden ja huitaista piupaut muiden mielipiteille, aivan kuten he ehkä tekevät itsekin. Älä välitä yhteiskunnasta, ei sekään välitä sinusta. Eikä se sossupummina olo tee sinusta yhtään vähemmän arvokasta, kuin niistä muista, jotka tasantarkkaan myös kieroilevat ja käyttävät hyväksi kun tilaisuus tulee. Niitä muita vituttaa töissäkäynti, mutta sen avulla he kumminkin yrittävät nostaa itsensä jalustalle "sossupummien" suhteen. Eivät ihmiset rehellisiä ole, kävivät töissä, tai eivät. Tekopyhiä vain, kuten aina.