Joo elikkäs ilmottauduin 50km mittaselle hiihtoretkelle joka olisi kuukauden päästä. En ole kovin aktiivinen hiihtäjä, lähinnä vaan eräsuksilla tulee metissä lompsittua. Elikkäs mitenkä tähän matkaan kannattaa valmistautua, mitä pakkaan mukaan yms. reitin varrella on huoltopisteitä mistä saa jotain syötävöö ja juotavoo. Ja kannattaako rueta tässä vähän kuntoa nostelemaan yms treenaamaan?
Miten selvitä 50km hiihtoretkestä?
hiihtomies5
61930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varusteista en tiedä, mutta 50 km sipaisu ei tunnu missään. Minäkin hiihdin aikanaan Finlandia-hiihdon 75 km vain 30 km lenkkeilyllä ja hyvin meni.
Jos on vähänkään hiihtänyt ja muuten aktiivisesti pitänyt kuntoaan yllä, niin kyllä 50 kilsaa menee kevyesti. Kunnon suksien huolto ennen retkeä, ja pari pitovoidepurkkia mukaan (jos mennään perinteistä), niin siinäpä se. Yleensä evääksi riittää se, mitä huoltopisteillä tarjotaan. Mutta niissä pitää muistaa tankata kans! Vaikka ottaa suksetkin pois, ja ennen kaikkea juoda riittävästi, ja ottaa vähän suolaistakin. Juomista voi ottaa myös mukaan, esim. juomavyössä. Jokin suolainen pala vaikka muutama metvurstiviipale voi olla myös paikallaan.
Hieman yllytyshullu kun olen, niin yhtenä vuonna hiihdin Oulun Tervahiihdon 70 kilometriä lähes treenaamatta ennakkoon. No juossut olin sen pari kolme kertaa viikossa. Ajattelin, että hiihdän sinä vuonna vain 40, mutta lähtöpaikalle ilmestyi tuttu n. seitsenkymppinen ikämies, jonka kanssa tutustuttiin edellisen vuoden hiihdoissa. Hän sanoi vain kun kyselin, että "se pidempi matkako se olisi tarkoitus hiihdellä", johon vastaus oli "Tietenkin, ja ethän sinäkään ole muuta ajatellut?", johon vastasin, että "e-een tietenkään".
Noilla pitkillä matkoilla kannattaa huomioida, ettei matka tapa, vaan vauhti. Siis kärkihiihtäjien matkaan ei kannata lähdössä pyrkiä. Ensimmäiset pari kymmentä kilometriä katsella ja tunnustella rauhallisesti, mikä sopiva vauhti olisi. Sitten vähän lisätä vauhtia, jos varaa on, tai jatkaa entiseen malliin. Viimeisen kympin voi sitten vetää täysillä. Useimmiten siinä vaiheessa ei paukkuja irroitteluun juuri enää ole. Mitään hirveitä tavoiteaikoja ei kannata ennakkoon asettaa. Jos viidellä kympillä menee viisi tuntia, niin sitten se menee. Parempi niin, kuin lähteä kireällä aikataululla, ja keskeyttää jossain kolmen kympin kohdalla.
Kärkihiihtäjien matkassa ei tuolla harjoittelulla pystyisikään kuin ensimmäiset 4 metriä.
Itse tein aloittelijana sellaisen virheen, että join järjestäjien tarjoamia marjamehuja, nykyisin kaiketi ei niitä enää tarjoilla.
Marjamehut, etenkin mustikkakeitto, ovat diureetteja, eli lisäävät virtsan eritystä ja se on todella paha asia pitkänmatkan kuntosuorituksissa.
Ns. kuntojuomat ovat parhaita, 1-2 desiä/juottopaikka, ne imeytyvät hyvin ja pitävät neste/suolatasapainon.
Liikaa juominen saattaa aiheuttaa vatsavaivoja, oksentelua, kramppeja, ei siis liikaa, sekä kaikkea muutakin nautittavaa hyvin niukasti.
Varsinaisesti syötävää ei kannattaisi suuhunsa pistää, tulee vain väsynyt ja uupunut olo.
Kuukaudessa mitään kuntoa nostella, mutta suksiin ja hiihtoon ehtii alustavasti tutustua. :D
Niin. Kysymyshän oli laturetkestä, siis kuntohiihtotapahtumasta.:D. Kuntohiihtäjissäkinhän on monenlaisia. Tarkotin, ettei sinne kovempaa lähtevien joukkoon kannaa edes yrittää pyrkiä, vaan jättäytyä suosiolla sinne jälkijoukkoon. Selkiä kyllä alkaa tulla vastaan ennen pitkää, kun itse maltilla aloittaa.
Ei niitä jätjestäjien mehuja kannata pelätä. Kyllä niissä on otettu huomioon, että ovat asiallisia. Nestetasapainosta täytyy pitää huolta. Se kaksi desiä juottopaikkaa kohden on sopiva määrä. Mitään syöpöttelyä ei tietenkään matkan aikana pidä harrastaa. Siksi se metvurstiviipale on sopivan pieni suolatasapainoa varten. Juomaksi riittää pelkkä vesikin, jos muuten pitää huolta suola/sokeritasapainosta. Siis juomavyössä mukana voi olla vain vettä. Aamupala saa olla kohtuullisen tukevakin, mutta se pitää syödä hyvissä ajoin, 3-4 tuntia ennen lähtöä.
Tietysti väärä ravintokin voi aiheutta vatsakramppeja, mutta usein se on kuntoilijalle merkki siitä, että kuntoon nähden mennään liian kovaa, tai ravinto on nautittu liialla kiireellä, eikä vatsa ehdi sitä vastaan ottaa.
www.finlandiahiihto.fi